kuva: Christoffer Björklund
Mustasaaren kansalaisraadin kuultavina olivat 10. helmikuuta julkishallinnon tutkija Siv Sandberg Åbo Akademista, Mustasaari-Vaasa kuntaliitoksen selvitystyön koordinaattori Olavi Kaleva ja sairaalaneuvos, Vaasan sairaanhoitopiirin entinen johtaja Göran Honga.

Vaasan naapurissa Mustasaaressa on kokeiltu kuntaliitoskansanäänestyksen alla aivan uudenlaista kansalaisvaikuttamisen keinoa. 21 kuntalaisen raati on arvioinut kahden viikonlopun ajan Vaasan ja Mustasaaren mahdollisen kuntaliitoksen hyviä ja huonoja puolia.

Kansalaisraati sai työnsä valmiiksi 17. helmikuuta ja se julkistaa lausumansa 25. helmikuuta. Julkilausuma lähetetään kaikille mustasaarelaisille äänestäjille.

Mustasaarelaiset äänestävät kuntaliitoksesta maaliskuussa. Mikäli molempien kuntien valtuustot hyväksyvät liitoksen, Vaasa ja Mustasaari yhdistyvät uudeksi kunnaksi vuoden 2020 alussa.

Raatiin kutsuttiin tammikuussa 1 400 satunnaisesti valittua mustasaarelaista, joista noin viisi prosenttia ilmoittautui vapaaehtoisiksi raatiin. Kiinnostuneiden joukosta valittiin lopulliset raatilaiset siten, että he edustavat parhaalla mahdollisella tavalla kunnan väestöä kielen, iän, sukupuolen, asuinpaikan ja kuntaliitoskannan suhteen.

Yliopistojen tutkijat raadin taustalla

Kansalaisraadin kokosivat Turun yliopiston ja Åbo Akademin tutkijat. Turun yliopiston valtio-opin professori Maija Setälä kertoo, että Mustasaaressa raadissa on tarkasti noudatettu kansalaisaloitteiden arviointimenetelmää, joka on käytössä muun muassa Oregonin osavaltiossa Yhdysvalloissa.

– Tämä on ensimmäinen kerta, jolloin kyseistä menettelytapaa käytetään Euroopassa. Mustasaaren kunnallinen kansanäänestys tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden kansalaisraadin toteuttamiseen, Setälä sanoo.

Aiemman tutkimustiedon mukaan äänestäjät luottavat kansalaisraateihin ja pitävät niiden tuottamaa tietoa hyödyllisenä.

– Kansalaisraatien avulla voidaan parantaa demokraattisia prosesseja tarjoamalla äänestäjille olennaista ja luotettavaa tietoa äänestyksen kohteena olevasta aiheesta. Tällöin äänestäjät voivat tehdä päätöksiä tietoon perustuen, Setälä kertoo.

Tutkijoita mietitytti etukäteen, miten kansalaisraati onnistuu käsittelemään niin vahvasti tunteita herättävää ja mielipiteitä jakavaa kysymystä kuin kuntaliitosta.

– Kyllä se lopulta tuntui toimivan. Prosessi ei aina ollut niin nopea kuin se jonkun pienemmän kysymyksen kohdalle olisi ollut  eri vaiheisiin meni aikaa enemmän kuin odotimme, Setälä sanoo.

Koolla kahtena viikonloppuna helmikuussa

Kansalaisraati kokoontui helmikuussa kahtena viikonloppuna. Ensimmäisenä viikonloppuna raati keräsi tietoa kuntaliitoksesta. Se kuuli kuntaliitoskysymyksen asiantuntijoita sekä poliitikkoja, jotka esittävät väitteitä kuntaliitoksen puolesta ja vastaan.

Toisena viikonloppuna raati arvioi esitettyjä väitteitä ja laati julkilausuman. Julkilausuma sisältää kuntaliitoskysymyksen keskeiset tosiasiat sekä raadin osallistujien olennaisimpina ja luotettavimpina pitämät perustelut kuntaliitoksen puolesta ja sitä vastaan.

– Tärkeää on, että raati ei ota kantaa siihen, miten kansanäänestyksessä pitää äänestää. Raadin tavoite on tuottaa toisille äänestäjille laadukasta ja puntaroitua tietoa äänestyskysymyksestä. Uskoisin, että raadin tuottama julkilausuma auttaa äänestäjää asian pohdinnassa, Setälä toteaa.

Mustasaaren raadin työskentelyn vaikeusastetta lisäsi tunteita herättävän kysymyksen lisäksi kahden kielen käyttö.

– Oli aika työlästä, kun julkilausumaa työstettiin suomeksi ja ruotsiksi rinta rinnan. Ei menty kumpikaan kieli edellä.

Osa laajempaa tutkimushanketta

Mustasaaren kansalaisraati on osa Osallistuminen pitkäjänteisessä päätöksenteossa (Participation in Long-Term Decision-Making – PALO) -tutkimushanketta. Raati toteutettiin tutkimushankkeen rahoituksella. Mustasaaren kunta tai Vaasan kaupunki eivät osallistuneet sen toteutukseen.

Tutkijoiden suunnitelmissa ei toistaiseksi ole kansalaisraadin kokeilua muissa kysymyksissä, sillä jo Mustasaaren tapauksesta tulee paljon tutkittavaa aineistoa.

– Kansalaisraati on aika raskas prosessi. Paitsi kansanäänestysten yhteydessä, niitä voisi käyttää merkittävien asiakysymysten valmistelussa kunnissa tai miksei myös valtakunnan tasolla, Maija Setälä sanoo.

 

Lisää tietoa kansalaisraadeista

 

Avatar
Jorma Ylönen
jorma.ylonen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*