Vaalianalyysi: Jännittävien vaalien äärellä – Ehdokasmäärän reipas lasku yllättää
Marianne Pekola-Sjöblom on Kuntaliiton tutkimuspäällikkö. Kuva: Kuntaliitto
Kevään 292 kuntavaalia käydään aivan uudenlaisessa tilanteessa. Sote-palvelut ovat viime vaalien jälkeen siirtyneet hyvinvointialueille ja työllisyyspalvelut on siirretty kunnille. Sote-uudistusta leivottiin pitkään, ja muutkin uudistukset ovat työllistäneet kuntia, kuntien luottamushenkilöitä ja viranhaltijoita.
Nyt mitataan ensimmäistä kertaa edustuksellisen kuntademokratian vetovoimaa suhteessa edustukselliseen demokratiaan hyvinvointialueilla, aluevaltuustoissa. Miltä näyttävät tulevat valtuustot ehdokastietojen pohjalta?
Kuntavaalien ehdokastiedot julkistettiin kuukautta ennen vaalipäivää. Ensimmäinen suuri ja ainakin itseäni yllättänyt uutinen oli, että ehdokasmäärä kääntyi reippaaseen laskuun, mikä näkyi kaikissa puolueissa.
Ehdokkaita on vajaat 30 000, mikä yli puolet vähemmän kuin vuoden 1984 vaaleissa. Samaan hengenvetoon on muistutettava, että kehitykseen on vaikuttanut kuntien määrän jatkuva väheneminen kuntaliitosten seurauksena.
Toinen ehdokasmääriin vaikuttanut tekijä on vaalilakiin tehty ja kuntavaaleissa vuonna 1996 voimaan tullut muutos, joka pienensi puolueiden ja muiden ehdokasryhmittymien ehdokkaiden enimmäismäärää kaksinkertaisesta puolitoistakertaiseksi valtuutettujen lukumäärään verrattuna.
Ehdokkaiden absoluuttista määrää parempia tunnuslukuja vertailuun ovat ehdokasmäärä kuntaa kohti ja ehdokasmäärä valtuustopaikkaa kohti. Näissä kuntavaaleissa ehdokkaita on keskimäärin 103 ehdokasta kuntaa kohti ja 3,5 yhtä valtuustopaikkaa kohti.
Muutos on merkittävä edellisten kuntavaalien ennätyksellisistä lukemista, mutta eivät poikkeuksellisen matalia. Pitkää kuntavaalien aikasarjaa tarkastellen kuntavaaleissa 1996, 2000 ja 2004 ehdokkaita oli kuntaa kohti jopa alle 100.
Merkittävä positiivinen loikka nähtiin vuoden 2008 kuntavaaleissa – ja pitkälti kuntaliitosten seurauksena. Ehdokkaita oli yhtä valtuustopaikkaa kohti saman verran viimeksi vuonna 1996, ja itse asiassa parissa seuraavissa kuntavaaleissa jopa vähemmän. Silloinkin saatiin trendi käännettyä positiiviseksi, miksei siis nytkin.
Kuntavaalit 292 kunnassa järjestettyinä vaaleina merkitsevät kuntien erilaisuuden ja moninaisuuden näkymistä konkreettisesti niin ehdokkaiden määrien, iän ja sukupuolen suurina vaihteluina kuin myös ehdokkaiden edustamien puolueiden vaihtelevana kirjona.
Tilanteet vaihtelevat eri maakuntien välillä, mutta ennen kaikkea maakuntien sisällä yksittäisten kuntien välillä. Ääripäät muodostuvat usein suurimmista ja pienimmistä kunnista. Positiivista on, että kaikissa kunnissa saatiin rekrytoitua riittävästi ehdokkaita, eli missään ei ole edessä sopuvaaleja.
Huolestuttavaa on kuitenkin, että vähäisen ehdokasmäärän kuntia on paljon edellisvaaleja enemmän. Kaikkiaan 63 kunnassa on vähemmän kuin 2,0 ehdokasta yhtä valtuustopaikkaa kohti ja niistä 13 kunnassa korkeintaan 1,5 ehdokasta per valtuustopaikka. Vähäinen ehdokasmäärä hankaloittaa varavaltuutettujen paikkojen täyttämistä ja vaalituloksesta riippuen ehkä myös tasa-arvokiintiön toteuttamista kunnan toimielimissä.
Kuvitus: Sebastian Dahlström
Näiden kuntavaalien ehdokasanalyysin positiivisin löydös on ollut naisehdokkaiden osuuden selvä 2,6 prosenttiyksikön kasvu, ja samalla osuuden nousu 42,3 prosenttiin. Edellinen vastaavansuuruinen kasvupyrähdys tapahtui vuoden 1996 kuntavaaleissa.
Naisehdokkaiden osuus on onnistunut rikkomaan 40 prosentin rajapyykin ainoastaan kerran aiemmin, vuoden 2008 vaaleissa. Sen jälkeen osuus on sahannut edestakaisin ja vain pieninä muutoksina.
Naisehdokkaiden osuuden kasvu näkyy kaikissa puolueissa, ei vain perinteisesti suuria naisehdokkaiden osuuksia edustavissa puolueissa kuten vihreissä, vaan myös perussuomalaisilla, joilla ehdokkaiden suuri enemmistö on perinteisesti miehiä. Äärivaihtelut puolueiden naisehdokkaiden osuuksissa ovat kuitenkin edelleen erittäin suuret.
Oli ilahduttavaa huomata, että peräti 28 kunnassa naisia on vähintään puolet kuntavaaliehdokkaista, kärjessä Merijärvi 62,5 prosentin osuudella. Vastaavia kuntia oli edellisissä vaaleissa vain kahdeksan. Toisaalta meillä on näissä vaaleissa kahdeksan kuntaa, joissa naisehdokkaiden osuus on alle 30 prosenttia.
Viime vaaleissa näitä kuntia oli 19. Utsjoella naisehdokkaita on vain 17 prosenttia. Naisehdokkaiden osuuksien vaihtelut näyttäytyvät aika vähäisinä erikokoisten kuntien välillä, mutta sitäkin suurempina maakuntien välillä. Keski-Pohjanmaan kunnissa on ehdokkaina naisia keskimäärin alle 38 prosenttia, Kanta-Hämeessä yli 45 prosenttia.
Alle 30-vuotiaiden kuntavaaliehdokkaiden osuus jatkaa laskuaan. Nuorinta ikäluokkaa edustavia ehdokkaita on näissä vaaleissa alle kahdeksan prosenttia. Peräti 11 kunnasta puuttuvat tyystin alle kolmikymppiset ehdokkaat, viime vaaleissa vain neljästä.
Maakunnittaiset ja yksittäisten kuntien väliset erot ovat suuria. Nuorten ehdokkaiden osuuden vaihtelu näkyy myös puolueiden välillä; suhteellisesti eniten nuoria on RKP:lla ja vihreillä, vähiten Liike Nytillä, kristillisdemokraateilla ja valitsijayhdistysten listoilla.
Samaan aikaan kuin nuorten ehdokkaiden osuudet vähenevät, vanhimpien ikäluokkien edustajien osuudet jatkavat kasvuaan.
Tämä on ymmärrettävää, sillä ne edustavat ylipäätäänkin kasvavia ikäluokkia ja ovat yhä hyväkuntoisempia. Lisäksi heillä on nuoria tutkitusti enemmän kiinnostusta yhteiskunnallisiin kysymyksiin, ja työuran päättymisen jälkeen myös aikaa luottamustehtäviin.
Positiivista on havaita, että naisehdokkaiden osuus on vähintään yhtä suuri kuin miesehdokkaiden kaikissa ikäluokissa 60-vuotiaisiin asti. Vasta yli 60-vuotiaiden ikäluokissa osuudet kääntyvät päinvastaisiksi. Ikäluokka 40–49-vuotiaat on sikäli mielenkiintoinen ryhmä, että siinä naisehdokkaiden osuus on jopa kuusi prosenttiyksikköä miesehdokkaita suurempi.
Tämän ikäluokan edustajat ovat tyypillisiä ruuhkavuosia eläviä, joilla on usein muutoinkin paljon yhteensovitettavaa työn, lasten ja harrastusten vaativassa ajankäytössä.
Kunnissa päätetään kaikkien ikäluokkia ja väestöryhmiä koskevista asioista ja tehdään myös tulevia sukupolvia koskevia ratkaisuja. Siksi olisi tärkeätä saada kuntien päätöksentekoon mukaan asukkaiden kirjoa edustava, kuntalaisten peilikuvana toimiva valtuutettujen joukko.
Olemme hyvällä tiellä naisten osuuden kasvun myötä, mutta nuorten osuuden kasvattamisessa on työtä. Haastetta riittää myös vieraskielisten edustuksen kasvattamisessa.
Sekä kuntia että myös vielä etsikkoaikaa viettäviä hyvinvointialueita haastavat niin paikalliset, kansalliset kuin myös globaalit haasteet. Nämä haasteet tulevat selkeästi esiin myös Kuntaliitossa viime syksynä toteutetusta Kuntapäättäjätutkimuksesta.
Tulokset kertovat, että kuntien päättäjät pitävät Suomen ja paikallisen talouden kehitystä samoin kuin lainsäädäntöä ja kuntien valtion ohjausta kuntien toimintaedellytyksiin tulevalla valtuustokaudella selvästi eniten vaikuttavina tekijöinä.
Paljon vaikuttaviksi tekijöiksi kuntapäättäjät nostavat myös esimerkiksi väestörakenteen muutokset, kunnan palveluverkkoon kohdistuvat muutospaineet, paikallisen ja alueellisen elinkeinoelämän kehityksen sekä osaavan työvoiman saatavuuden. Myös epävarma maailmanpoliittinen tilanne näyttäytyy kunnan toimintaedellytyksiin vaikuttavana asiana.
Julkinen keskustelu- ja päätöksentekokulttuuri sekä päätöksenteon ilmapiiri on yksi tutkitusti tärkeä kunnan toimintaedellytyksiin vaikuttava asia. Runsaat puolet vastanneista kuntapäättäjistä arvioi sen vaikuttavan paljon kunnan toimintaedellytyksiin, ja vain joka kymmenes pitää sen vaikutusta vähäisenä.
Monet kuntapäättäjät arvioivat keskustelukulttuurin vaikuttavan myös kiinnostuksen lähteä kuntavaaliehdokkaaksi. Se on voinut olla osalle syynä olla lähtemättä ehdolle. Voimme vain toivoa, ettei koventunut keskustelukulttuuri heijastu äänestämisaikeisiin.
Rakentavaa keskustelukulttuuria tarvitaan myös tulevan valtuustokauden osin vaikeisiin päätöksiin, puhumattakaan edustuksellisen demokratian tulevaisuuden vahvistamiseksi.
Fakta
- Kunta- ja aluevaalit 13.4.
- Ennakkoäänestys 2.–8.4.
Marianne Pekola-Sjöblom
Kirjoittaja on on Kuntaliiton tutkimuspäällikkö.
Lue myös:
