Veljekset leukailevat kaikesta, paitsi tenniksestä – Kun Pirkkalan pormestari Marko Jarva aikoinaan lähti kuntapolitiikkaan, hän yllätti pikkuveljensä Kimmon ja koko suvun
Huumorintaju ja määrätietoisuus yhdistävät veljeksiä Marko ja Kimmo Jarvaa. Veljesten polut kuntajohtajiksi ovat sen sijaan erilaiset. Kuva: Jarvojen kotialbumi
Veljekset Marko Jarva ja Kimmo Jarva kuvailevat toisiaan melko samanlaisilla luonteenpiirteillä, toki erottaviakin tekijöitä löytyy. Sen sijaan polut, jotka ovat johtaneet heidät kuntajohtajakollegoiksi, ovat hyvin erilaiset. Kun Pirkkalan pormestari Marko Jarva, kok., aikoinaan päätti lähteä kuntapolitiikkaan, hän yllätti täysin pikkuveljensä. Lappeenrannan kaupunginjohtajan Kimmo Jarvan.
Siinä missä Kimmo opiskeli alalle lama-aikana ja eteni vähitellen kuntakentällä, Marko toimi yritysmaailmassa ja yllätti koko suvun lähtemällä kuntapolitiikkaan ja etenemällä pormestariksi viime vuosikymmenellä.
Lama ei lannistanut
Lama-aika näyttäytyi epävarmana myös hallintotieteiden opiskelija Kimmo Jarvalle 1990-luvun ensimmäisellä puoliskolla. Opiskelijat jopa pohtivat, pitääkö opiskella hallintotieteiden tutkinnon päälle lisää, jotta työllistymisen mahdollisuudet kohenisivat. Toisaalta rohkaisua sai opettajilta, jotka vakuuttivat, että talouden sukeltamista seuraisi nousu.
Kimmo Jarva onnistui kuitenkin työllistymään nopeasti. Valmistuttuaan kesällä 1995 hän lähetti kymmeniä hakemuksia ympäri maata ja sai paikan Karjalohjan kunnansihteerinä.
Edessä oli muutto Tampereen keskustasta 1 300 asukkaan pikkukuntaan.
-Tuntuihan se vähän erilaiselta. Mutta olin niin iloinen, kun sain töitä.
Karjalohjalla Jarva asui satavuotiaan kunnantoimiston yläkerrassa, josta hän käveli aamuisin alakertaan töihin.
Karjalohjan jälkeen Kimmo Jarva työskenteli Padasjoella ja Säkylässä ennen kunnanjohtajauraa Taipalsaarella, Kurikassa, ja Vihdissä, josta hän siirtyi nykyiseen työhönsä Lappeenrannan kaupunginjohtajana vuonna 2011.
Samaan aikaan kun Kimmo Jarva eteni kuntamaailmassa, isoveli Marko viiletti yritysmaailmassa, erityisesti myyntimiehenä IT-alalla, Nokialla, rekrytointiyrityksissä.
Yllättäen kuntapolitiikkaan
Sitten lähestyivät kuntavaalit 2012 ja Marko Jarvaa pyydettiin kokoomuksen ehdokkaaksi Pirkkalassa.
Eikä ehdotus ensin houkutellut.
– En ollut aluksi ollenkaan innostunut. Mutta oppi-isäni, Pirkkalan entinen pormestari Antero Saksala oli hyvin sinnikäs, ja annoin periksi, Marko Jarva muistelee.
– Hyvä että annoin, koska mukavasti on mennyt sen jälkeen.
Jos ehdokkuuspyyntö oli tullut Marko Jarvalle yllätyksenä, niin hän suostumuksensa lähteä mukaan yllätti koko suvun, Kimmo Jarva sanoo.
Jarvojen vanhemmat työskentelivät yhteiskunnallisten asioiden äärellä: äiti eläköityi kunnan sosiaalisihteerin virasta, isä oli tv-ohjaaja Ajankohtaisessa kakkosessa.
Kimmo Jarva sanoo olleensa jo nuorena kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista.
Jälkeenpäin hänelle on kerrottu, että hän oli lukioikäisenä kysynyt tenniskentällä Jukka Alkiolta, joka tuolloin toimi Vesilahden kunnanjohtajana, olisiko kunnanjohtajan työ sellainen, johon kannattaisi pyrkiä.
”Tennis on asia, josta emme vitsaile”
Tennis on Jarvan veljesten yhteinen laji, jota he harjoittelivat nuoruudessaan Vesilahdella. Kimmo kilpailee edelleen, Marko sanoo pelaavansa ”harrastusmielessä”.
-Tennis on asia, josta emme vitsaile. En kehtaa vitsailla, koska tiedän että olen häviävä osapuoli. Silloin täytyy olla suu säkkiä myöten, Marko Jarva murjaisee.
Muista asioista veljekset leukailevat Marko Jarvan mukaan keskenään ”aina”.
Joskus he puhuvat myös työhön liittyvistä asioista, mutta ei suoraan omista työasioista.
-Roolit on lopulta aika erilaiset. Kimmo on pitkään ollut virassa ja minä olen tullut erilaisen taustan kautta, Marko Jarva sanoo.
-Ehkä epäsuoraa vertaistukea tai leikinlaskua. Mutta emme soittele toisille ja ratko syviä kunnallispoliittisia ongelmia, sanoo Kimmo.
Dynaaminen, ei kärsimätön
Veljekset viettävät edelleen paljon aikaa yhdessä ja pitävät melko säännöllisesti yhteyttä, Kimmo Jarva kertoo.
Veljeään hän kuvailee rennoksi – myös johtajana.
-Marko ei pidä ylimääräistä etäisyyttä. Johtajana hän on helposti lähestyttävä ja pärjää kenen tahansa kanssa. Vaikea saada riitaa aikaiseksi.
-Hän on koko ajan äänessä ja hirmu energinen, innostuu tavattoman paljon asioista, syventyy.
Marko Jarva kertoo kuulleensa, että veljekset näyttävät samalta ”jostain kulmasta katsottuna”.
– Siitäkin vähän vitsaillaan…
Kolme vuotta nuorempaa veljeään Marko Jarva kuvailee sinnikkääksi ja määrätietoiseksi.
– Hän on aika huumorintajuinen, hänellä on tilannekomiikkaa.
– Kimmo on rauhallisempi kuin minä, kärsivällisempi kuin minä. En tiedä onko sinnikkäämpi tai määrätietoisempi. Tuskin huumorintajuisempi.
– Olen ehkä nopeatempoisempi kuin Kimmo. Se ei tarkoita, että Kimmo olisi hidas. Joku sanoo että olen kärsimätön, mutta itse sanon, että olen dynaaminen, Marko Jarva lohkaisee.
”Tämä on vaikuttavaa työtä”
Marko Jarva on nyt kolmatta valtuustokautta Pirkkalan päätöksenteossa. Ensimmäinen kausi meni päivätöiden ohessa, mutta vuodesta 2017 hän on ollut täysipäiväinen kuntajohtaja, Pirkkalan pormestari.
Pirkkalaan pormestarimalli tuli vuonna 2009, toisena kuntana Suomessa Tampereen jälkeen. Pormestarimalli sopii ainakin Pirkkalalle loistavasti, Jarva arvioi – vaikka muistuttaakin olevansa jäävi arvioimaan mallia yleisesti.
-Reilun 20 000 asukkaan kunta kasvavalla Tampereen kaupunkiseudulla saa kokoistaan kuntaa enemmän näkyvyyttä ja sanansijaa, Jarva arvioi johtamismallin etuja.
Pirkkalan pormestarimalli syntyi silloisen kunnanjohtajan Risto Koiviston aloitteesta. Tämä seurasi eurooppalaisia vaikutteita, ja Pirkkalan pormestarin roolista tehtiin melko kunnanjohtajamainen, Marko Jarva sanoo.
Kimmo Jarva on nähnyt Lappeenrannan-vuosinaan niin Venäjän läheisyyden hyödyt kuin sen haitat. Viime vuosikymmenellä venäläiset mökkiläiset ja matkailijat pumppasivat seudulle euroja. Sitten korona pisti matkailun jäihin, ja sen jälkeen Venäjä aloitti sodan Ukrainassa. Rajat ja rahavirrat käytännössä sulkeutuivat.
Kimmo Jarva suhtautuu – tähänkin – rauhallisesti. Hän on viihtynyt Lappeenrannassa hyvin. Uusi talokin on juuri rakennettu. Ajoittaisista puhureista huolimatta työn pitovoima on hyvä.
Työn laaja-alaisuus ja vaikuttavuus on saanut Kimmo Jarvan itsensä pysymään alalla. Työ itsessään ei pysy paikallaan vaan vaihtelee, hän muistuttaa.
-Itse ajattelen että tämä on vaikuttavaa työtä. On ollut vaiheita, jolloin olen miettinyt, olenko tässä koko ikäni. Mutta aika pitkän aikaa on tuntunut, että tämä on minulle hyvä ammatti.
-Moni asia menee rutiinilla mutta toisaalta koko ajan tulee uutta. Joka päivä tulee uudenlaisia ihmisiä vastaan.
Lue myös:
