Voiko kuntapuolue ajaa kuntien asiaa eduskunnassa? – Eduskuntaan valitut kunnanjohtaja ja valtuuston puheenjohtaja uskovat, että voi
Kuva: Ville Miettinen
Eduskuntaan valittiin 171 kuntapolitiikkoa, mikä on 12 enemmän kuin vuoden 2015 vaaleissa.
Kolmas kerta toden sanoi.
Vöyrin kunnanjohtajana vuodesta 2015 eli kutakuinkin Sipilän hallituksen toimintakauden työskennellyt Mikko Ollikainen pyrki eduskuntaan kolmannen kerran ja hänestä tuli sunnuntaina yksi RKP:n yhdeksästä läpi menneestä kansanedustajasta.
Jo edellisellä kerralla neljä vuotta sitten hän pääsi lähelle 4 788 äänellä. Nyt paikka eduskunnassa irtosi 7 753 äänellä.
– Olen liikkunut todella paljon Rannikko-Pohjanmaalla. Ihmiset ovat tunteneet aika hyvin viime vaalien jälkeen. Vöyrissä tukeni kymmenkertaistui viime vaaleista, Maalahdessa asuva Ollikainen viittaa äänimääräänsä työkunnastaan.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Tulevalla hallituskaudella Ollikainen toivoo työrauhaa päätöksentekoon. Hän kannattaa sote-valmisteluun parlamentaarista seurantatyöryhmää, jonka toiminta mielellään saisi jatkua kahden hallituskauden ajan.
Toinen vakava asia Ollikaisen mielestä on valtionosuuksien jakautuminen ja sen näkyminen kunnissa.
– Pikkuhiljaa tulee vastaan hyvinvointivaltion rajat. Kuinka haluamme, että palveluja tuotetaan kunnissa tulevaisuudessa? Olisi hyvä käydä arvokeskustelua tulevan hallituskauden aikana.
Eduskuntaan valittiin peräti 171 kuntapäättäjää, ja ”kuntapuolueen” osuus kansanedustajista kasvoi jo yli 85 prosentin. Ollikainen uskoo, että kuntapuolue voi ajaa kuntien asiaa.
– Mutta se on pitkälle hallituspuolueiden käsissä. Tulee myös muistaa, että valtio ottaa vielä velkaa, vaikka suhdanteet on paremmat. Mielestäni olisi olisi tärkeä nostaa esiin keskustelu kuntien perustehtävistä, pohjoismaisen hyvinvointivaltion asemasta. Ja siitä, miten hoidetaan se, että koko maa pidetään asuttuna.
Imatra sai kaipaamansa
Ensiyrittämällä eduskuntaan SDP:n listoilta valitun Imatran kaupunginvaltuuston puheenjohtajan Niina Malmin mukaan Imatralla on ollut kova kaipuu omalle kansanedustajalle. Kaupungista on tullut tunnettuja edustajia, kuten Sinikka Hurskainen, Sinikka Mönkäre ja Riitta Uosukainen, mutta päättyneellä kaudella ei edustajaa ollut.
– On puhuttu paljon ja on ollut tahto että Imatra tarvitsee oman kansanedustajan. Vaalikampanjan aikana sen oikein aisti.
Malm uskoo, että hän voi edistää myös kotiseutunsa asioita eduskunnassa.
Imatralla on aina ollut pieneksi kunnaksi vahva politiikka ja vahva ulkopolitiikka sijainnin takia. Yksi pitkä tavoite on ollut saada status kansainväliselle rautatien rajanylityspaikalle. Tämä on mahdollisuus viedä sitä eteenpäin kansanedustajana, Malm uskoo.
Lisäksi hän odottaa pääsevänsä vaikuttamaan sote-uudistuksen kehitykseen. Sekin on puhuttanut Imatralla paljon.
– Maakunta ja sote-uudistus on ollut meille kovaa huttua. Valmistauduttiin jo vuosia sote-uudistukseen, on tehty rohkeita ja vaikeita päätöksiä, liitytty Eksoteen, vaikkei sitä ole aina ollut helppo perustella kuntalaisille.
– Harmillisesti pikkukunta on mennyt eteenpäin, mutta valtiovalta ei ole pysynyt mukana. Nyt pääsee itse vaikuttamaan siihen, mitä on tehtävä, jotta pysytään mukana kelkassa.
Rautatien rajanylityspaikka on myös yksi kohta Imatran kaupungin hallitusohjelmatavoitteissa, jotka julkaistiin heti seuraavana päivänä sen jälkeen, kun vaalit oli käyty ja kaupunkiin saatu kansanedustaja.
Arkadianmäelle menneistä terveisistä keskusteltiin heti maanantaina kaupunginhallituksessa, Malm naurahtaa.
Mukana Imatran tavoitteissa on myös, että kuntatalousohjelmassa kehyskaudelle 2020-23 peruspalvelujen valtionosuuksiin palautettavaksi merkitty miljardi euroa todella palautetaan kuntien palvelujen rahoittamiseen.
Malm arvioi valtionosuuskysymyksen tärkeäksi.
– Kaupunginhallituksessa kun seurataan talouden raportointia, on aina jännittävä tilanne, kun on tietyn verran arvio valtionosuuksien palautuksista tai lisäyksistä. Sitten se jossain vaiheessa kuukausien päästä tarkentuu ja pitäisi pysytä reivaamaan taloutta. Onhan se hankala tällä hetkellä, ja kunnan kannalta epävarman oloinen, Malm sanoo nykyjärjestelmästä.
Paatero: Ei ajeta yhden kunnan asioita
Kuntapuolueen mahdollisuudet vaikuttaa kuntien asemaan herättivät keskustelua mytös Kuntalehden järjestämässä vaalien jälkilöylykeskustelussa maanantaina.
Neljännelle kansanedustajakaudelleen valittu ja Kotkan paikallispolitiikassa kauan vaikuttanut Kuntaliiton hallituksen puheenjohtaja Sirpa Paatero, sd., muistutti, että kaikki yleiset asiat jotka liittyvät kuntasektoriin, vaikuttavat enemmän kuin yksittäiset asiat tiettyjen hankkeiden osalta.
– Jos puhutaan terveydenhuollon hoitajamääristä, ne koskettavat samalla kertaa kaikkia kuntia.
– En usko, että kukaan kunnanvaltuutettu lähtee sillä ajatuksella, että vain oman kunnan asioita veisi eteenpäin. Kunta-asioitakin ajetaan, mutta ei vain yhden kunnan asioita, Paatero sanoi.
Ensikertalaisena eduskuntaan valittu Helsingin kaupunginhallituksen jäsen Terhi Koulumies, kok., sanoi pitävänsä tärkeänä kaupunkien äänen kuulumista eduskunnassa.
– Minusta on hieno asia että uusissa kansanedustajissa on paljon ihmisiä, jotka tuntevat käytännön kuntatasolla ja pystyvät ehkä tuomaan sitä näkemystä myös valtakunnalliseen päätöksentekoon.
Keskustan ehdokkaana Helsingissä ollut Terhi Peltokorpi uskoi, että kokemus kuntapolitiikasta nopeuttaa sisäänpääsyä eduskuntatyöhön. Peltokorpi on pyrkinyt kuusi kertaa eduskuntaan ja päässyt kahdesti varasijalta kansanedustajaksi.
– Vaikka minulla tai puolueella olisi jokin tavoite, niistä pitää neuvotella ja tehdä kompromisseja. Siitä on tosi paljon apua. Ja lainsäädäntötyössä hyötyä on sitä, että tuntee, miten toimeenpano kunnissa tapahtuu.
Stoppi vos-leikkauksillle?
Juuan kunnanjohtaja Markus Hirvonen muistutti, että huolimatta kuntapäättäjien vahvasta edustuksesta eduskunnassa on tehty paljon kuntien palveluihin kohdistuvia leikkauksia.
– Valtionosuusleikkauksia on tehty kauan ja eri hallituspohjilla, ja tiedetään miten se vaikuttaa kunnan peruspalveluissa. Ihmettelen, miten helppoa niitä on silti tehdä.
– Nyt kun määrä nousee, toivottavasti myös tietämys eduskunnassa nousee; että meille se on varhaiskasvatusta, perusopetusta, meille se on lukiota ja sotea, mistä meillä tehdään leikkauksia, jos valtiovallassa näin toimitaan. Toivottavasti siihen tulee stoppi.
Muun muassa tätä keskustelua Niina Malm ja Mikko Ollikainen lähtevät käymään eduskuntaan. Ensin pitää siivota nykyinen, pian entiseksi jäävä työhuone. Sitä Ollikainen olikin tekemässä, kun hän vastaili Kuntalehden kysymyksiin tiistaina.
– Parhaillaan siivoilen kunnantalolla. Tämän viikon vielä olen täällä. Aion kirjoittaa hakemuksen neljän vuoden virkavapaata varten.
Onko tämä maamme uuden hallituksen pohja eli 116-paikkaa kansanedustajia. Uusi hallitus, jossa istuvat sdp, keskusta, vihreät, vasemmistoliitto ja rkp? Hallitus, joka laittaa vanhustenhoidon kuntoon. Lopettaa vos-leikkaukset. Säätää ”Lex-Rautavaaran”.
Kohta nähdään vastustavatko kuntien valtionosuusleikkauksia vai katsovatko vain horisonttiin!
Kuntien roolia on edellisen hallituksen kaudella vähennetty ja jopa väheksytty. Kuitenkin perinteinen kuntakeskeinen toiminta on ollut koko itsenäisyyden ajan vahvuus. Perustuslaki määritteli kunnille vahvan itsenäisyyden, jota nyt merkillisesti pidetään huonona asiana. Annetaan kunnille vapaus järjestää niin sosiaali-ja terveyspalvelut, koulutus, maankäyttö yms. omilla ehdoilla kuitenkin valtion tukemana valtionosuusjärjestelmällä. Näin saadaan yhteiskunta toimimaan edullisimmin.