Vuoden helmet: Suosittu Kannuksen johtaja kouliintui tuijotuskilpailussa presidentin kanssa – ratkaisu Niinistöjen väliseen mittelöön löytyi apteekista
Jussi Niinistö on Kannuksessa pidetty mies, jonka kolumneja luetaan paikallislehdestä ahkerasti.
Outi Airola, teksti
Päivi Karjalainen, kuvat ja video
Kuntalehden uusi kolumnisti Jussi Niinistö muistetaan politiikan kentiltä vahvatahtoisena ja värikkäänä puolustusministerinä. Sipilän hallituksessa hän ajoi määrätietoisesti puolustusvoimien vahvistamista ja kansainvälisten sotaharjoitusten tuomista Suomen maaperälle. Aikalaiset ihmettelivät puolustusministerin intoa satsata perinteisen sodankäynnin menetelmiin, sittemmin on kuultu anteeksipyyntöjä ja ymmärretty ministerin näkemys Suomen puolustuksen avainasioista.
– Osalla oli tuolloin modernimpi näkemys sodankäynnistä. Minä edustin sitä kantaa, että tykistöä, kranaatinheittimiä ja miinoja tarvitaan edelleen – toki uusiakin keinoja, kertoo Niinistö.
Nyt sama mies istuu Kannuksen kaupunginjohtajan työhuoneessa, jonka sisustus on menneiltä vuosikymmeniltä. Pöytää on kuluttanut liuta seinältä tuijottavia ex-kunnanjohtajia, eivätkä kulumisen jäljet tunnu haittaavan nykyistä viranhaltijaa. Päinvastoin – hän tuntuu varsin tyytyväiseltä työhönsä Kannuksessa.
– Olen ajatellut, että ehdin tehdä historiantutkijan työtä viitisentoista vuotta. Poliittinen kauteni kesti sekin viisitoista vuotta. Sain kaiken mitä politiikassa kuvitella saattaa ja nyt on meneillään kolmas työura.
Katso videolta, mikä Niinistön kanta on tuulivoimasta saatavien kiinteistöverojen tasaamisesta eri kuntien kesken:
Värikkäitä kielikuvia
Niinistöstä löytyy googlaamalla mielenkiintoisia otsikoita. Hän on neiditellyt valtiovarainministeri Alexander Stubbia, nimittänyt paria oikeusoppinutta perustuslakitalebaneiksi ja harrastanut tuijotuskilpailua presidentti Sauli Niinistön kanssa.
– Poliitikkona yritin herätellä keskustelua ja etsin kielikuvia, jotka synnyttivät sitä. Samalla tuli lunta tupaan. Oikeuskansleri antoi moitteet taleban-sanan käytöstä, mutta se osaltaan vauhditti tiedustelulainsäädännön edistymistä eduskunnassa, muistelee Niinistö.
Nuori sotahistorioitsija ampaisi politiikkaan Timo Soinin innoittamana ja menestyi urallaan hyvin. Puolustusvaliokunnan puheenjohtajuus toi puolustusministerin pestin, kun perussuomalaiset voitti vuoden 2015 vaaleissa. Kausi sujui hyvin, kunnes puolue hajosi ja Niinistö siirtyi Siniseen tulevaisuuteen. Puolue kuoli nopeasti ja Niinistön ura katkesi tylysti eduskunnasta putoamiseen.
– Mietin asioita kesämökillä yhden kesän ja päädyin siihen, että kunnanjohtajan työssä voisin hyödyntää kokemustani ja koulutustani.
Jussi Niinistö pitää keskipohjalaisesta vaatimattomuuden ilmapiiristä, jossa työntekoa arvostetaan korkealle.
Luottamuksen varassa
Maalaiskunnassa Helsingin ulkopuolella kasvanut ja sittemmin Nurmijärvelle asettunut Niinistö on sujahtanut hyvin keskipohjalaiseen mielenmaisemaan.
– Täällä täytyy olla jonkin aikaa, että oppii ymmärtämään henkistä ilmapiiriä. Täällä työ on suuri arvo ja vaatimattomuus hyve, eikä täällä kannata olla yhtään enempää mitä on. Se sopii minulle.
Tiedossa on, että kannuslaiset pitävät kovin kaupunginjohtajastaan. Niinistö valittiin kesäkuussa 2020 virkaan äänin 23-4. Kaupunginjohtajan kolumnit paikallislehdessä ovat laajasti luettuja ja työ päättäjien kanssa sujuu hyvin, vaikka asiat välillä riitelevät.
– Minä en pidä sitä ollenkaan arvovaltatappiona, että kaupunginhallituksen jäsenet joskus äänestävät esitystäni vastaan. Se on luottamusmiesten oikeus, osa kuntademokratiaa.
Kuntatalous huolettaa
Kannuksessakin syntyvyys on romahtanut puoleen ja asukasluku laskenut 5 300 kuntalaiseen. Tämä asettaa haasteita, kun Pohjanmaan rannikon vihreä siirtymä tärähtää täyteen vauhtiin lähivuosina.
– Tämä yhtälö ei vain toimi. Työperäisellä maahanmuutolla voidaan tilannetta jonkin verran paikata, mutta kilpailu työntekijöistä tulee olemaan kova.
Haasteita tuo myös valtionosuusuudistus, jonka pelätään pienentävän kuntien rahoituspohjaa. Siksi uusiin tukijalkoihin kuten tuulivoimaan on Kannuksessakin tartuttu hanakasti.
– Meillä on 61 myllyä, joista tulee verotuloja 2,3–2,4 miljoonaa, ja lisää on tulossa. Nyt pitää toivoa, ettei näitä verotuloja laiteta kiinteistöverotuottojen tasausjärjestelmään, jolloin meille jäisi vain haitat ja rahat jaettaisiin muualle.
Kuntatalous mietityttää muutenkin. Loppuvuodesta tulleet lisäleikkaukset siirtyivät, mutta eivät poistuneet.
– Vuodesta 2025 on tulossa paljon haastavampi kuin oli ajateltu.
Vielä politiikkaan?
Sitten siihen tuijotuskilpailuun presidentti Sauli Niinistön kanssa. Puolustusministeri Niinistö tiesi, että presidentillä oli tapana ulko- ja turvallisuuspoliittisessa valiokunnassa tuijottaa pitkään, jos päätösesitys ei miellyttänyt. Kun puolustusministeri oli viemässä päätettäväksi esitystä kansainvälisten sotaharjoitusten sallimisesta Suomen maaperällä, hän tiesi, että presidentti ei ollut täysin varaukseton asian suhteen.
Katso video:
– Kävin apteekissa ennen kokousta ja ostin kaikkein vahvimpia silmätippoja. Kun olin esitellyt asian, tuijotin takaisin silmää räpäyttämättä. Pitkän tuijotuskisan päätteeksi presidentti Niinistö ilmoitti, että mennään seuraavaan asiaan.
Politiikka on siis ollut äärimmäisen mielenkiintoista ja vaihtelevaa. Suurten asioiden pyörittely on nyt vaihtunut pienempiin pöytiin. Eikö politiikka enää kiinnosta?
– Olen oppinut sen, että koskaan ei pidä sanoa ei koskaan. Kun Venäjän uhkaava käytös Ukrainan rajoilla alkoi, ajattelin että jos Nato-jäsenyyttä ei hoideta maaliin kunnolla, lähden ehdolle eduskuntaan. Onneksi presidentti ja hallitus ryhdistäytyivät asiassa.
Kuntakentällä riittää vipinää ja Niinistön näkemyksille on kysyntää. Nyt hän on huolissaan alueiden eriytymisestä.
– Haasteet Itä-Suomessa ovat paljon isommat kuin Länsi-Suomessa. Siellä on syntymässä näivettymisilmiö, joka edellyttää aluepolitiikkaa. Kenenkään etu ei ole se, että meillä on kuihtuvia alueita. Sillä on merkitystä myös maanpuolustuksen kannalta, tietää Niinistö.
Kuka?
Jussi Niinistö
- 53-vuotias
- Kannuksen kaupunginjohtaja
- Ex-puolustusministeri ja entinen kansanedustaja
Juttu on julkaistu alun perin 6.2.2024 Kuntalehden verkossa, ja myös printissä (02/24) 7.2.2024.
Lue myös:
