Panostus nuorten mielenterveyteen on tehokas säästökeino
Henkilöstön hyvinvointiin tähtäävät ohjelmat nostavat tutkimuksen mukaan yrityksen tulosta muutamassa vuodessa.
Professori Guy Ahonen Työterveyslaitoksesta arvioi, että suurimmat säästöt yhteiskunnalle saavutetaan nuorten mielenterveyttä parantavista toimista.
Tällöin lasketaan ennenaikaisen eläköitymisen ja menetettyjen työvuosien aiheuttamia kustannuksia, Suomessa työpaikkojen kehittämistoimien taloudellisia vaikutuksia arvioineen Ahosen laskelmat osoittavat.
– Taloudellinen lähestymistapa muuttaa terveyspolitiikan painopistettä, sanoo Ahonen, jonka tutkimustuloksia esiteltiin maanantaina Helsingissä kansainvälisessä Work Well-being and Wealth -konferenssissa.
– Yhteiskunnan kannalta katsottuna taloudelliset näkökohdat painottavat nuoriin kohdistuvia toimenpiteitä. Työpaikoilla tehtäviä terveydenedistämistoimia ja muita työhyvinvointia lisääviä toimia ei pidä kuitenkaan jättää tekemättä. Molempia tarvitaan hyvinvointimme ja elinkeinoelämän kilpailukyvyn varmistamiseksi.
Ahosen mukaan terveydenedistämistoimet suunnataan usein sellaisten sairauksien ehkäisyyn, joita on lukumääräisesti eniten kuten tuki- ja liikuntaelinsairaudet (TULE). TULE-sairauksia on varsinkin keski-ikäisillä ja ikääntyneillä.
Henkilöstön terveyteen panostamisella nopeita vaikutuksia
Useiden kansainvälisten tutkimusten mukaan erilaiset henkilöstön terveyteen ja hyvinvointiin keskittyvät ohjelmat näkyvät yrityksen tuloksessa jo muutaman vuoden ohjelman jälkeen.
Kehittämisohjelmista 65-85 prosenttia tuottaa positiivisia tuloksia.
– Henkilöpääoma (human capital) on avainasemassa tuottavuutta ja toisaalta kansantuloa ja elintasoa kasvatettaessa. Aikaisemmin henkilöpääoma on liitetty lähinnä osaamiseen ja koulutukseen. Nykyisin myös terveys ja hyvinvointi nähdään yhä tärkeämpänä osana henkilöpääomaa, selittää tuloksia kanadalainen taloustukija Emile Tompa.
