Parantunut esimiestyö nostaa työelämän laatua kunnissa

Kuntakentän työntekijän työelämän laatu on parasta keskikokoisissa kunnissa (10 000-20 000 asukasta), ja laatua lisäävät parantuneet esimiestaidot, selviää Tampereen yliopiston tekemän henkilöstötutkimuksen loppuraportissa, joka on osa Paras-hanketta arvioivaa ARTTU-tutkimusohjelmaa.

 

Työelämän laatu on parantunut kaikenkokoisissa kunnissa ajanjaksolla 2009–2011. Ainoan poikkeuksen muodostavat pienet, alle 5 000 asukkaan kunnat.

 

– Erot ovat pieniä erikokoisten kuntien välillä. Niitä tulee selkeämmin esiin työelämän laadun osaulottuvuuksissa, tutkimusjohtaja Tuula Heiskanen ja tutkija Esa Jokinen sanovat.

 

Loppuraportin mukaan kuntakoko tai rakennemuutokset eivät selitä muutoksia kuntakentän työelämän laadussa. Tutkimuksessa näkyy, että liitoskunnat ja syvenevän yhteistyön kunnat ovat parantaneet sijoitustaan, tai pitäneet hyvän asemansa, työelämän laadun vertailuissa suhteessa muihin kuntiin.

 

Ensimmäinen Paras-hankkeeseen liittyvä työelämän laatua selvittänyt kysely tehtiin vuonna 2009. Kysely lähetettiin silloin 6 214 vastaajalle ja siihen vastasi 3 710 henkilöä (60 %).

 

Vuoden 2011 seurantakysely lähetettiin kaikkiaan 8 878 henkilölle, joista 4 618 vastasi (52 %). Sosiaali- ja terveystoimen sekä koulutoimen lisäksi seurantakysely osoitettiin myös kuntien yleishallinnolle.

 

Vuoden 2011 kysely tehtiin pääosin sähköisesti, kun vuoden 2009 kysely tehtiin postikyselynä. Henkilöstötutkimukseen osallistuneita ARTTU-tutkimuskuntia oli yhteensä 38.

 

 

– Työelämän laatu näyttää olevan parasta taajamissa ja muilla taajaan asutuilla alueilla, tutkija Esa Jokinen toteaa.

 

– Työelämän laadun koheneminen johtuu enimmäkseen parantuneesta esimiestyöstä. Mikäli ristiriitoja ei osata hallita, se heijastuu heti tuloksiin heikentävästi.

 

Tutkimuksessa työelämän laatua kuvaava summamuuttuja rakennettiin esimiestyön, työpaikan ilmapiirin, ristiriitojen avointen hallintatapojen, vaikutusmahdollisuuksien ja työn palkitsevuuden tekijöiden kautta. Lisäksi työelämän laatua tarkasteltiin sosiaalisen pääoman kautta.

 

Tutkimuksessa kävi ilmi, että kuntien henkilöstöjohtamisen käytännöt, strateginen henkilöstövoimavarojen hallinta sekä viestintä ovat ratkaisevia vaikuttajia, kun puhutaan työilmapiiristä. Koska rakenteellisestikin samantyyppiset kunnat kehittyvät eri tavoin, voidaan työelämän laatuun vaikuttaa aktiivisilla toimilla.

 

 

Tutkijat nostivat esiin johto- ja esimiestason hiljaisen tiedon ja jatkuvuuden menettämisen mukana tulevat ongelmat.

 

– Työelämän laadun ja tuottavuuden yhtaikainen kehittäminen nousee kunnissa haasteeksi. Onnistumista vaikeuttaa jatkuviin ja peräkkäisiin uudistuksiin liittyvä epätietoisuus.

 

Tutkimuksen mukaan kuntaliitokset muodostavat katkoksia kuntien käsityksiin siitä, millä henkilöstövoimavaroilla palveluja kulloinkin tuotetaan. Henkilöstömuutosten suhdetta kustannuksiin ja työelämän laatuun on vaikea seurata.

 

Kuntien välillä on tutkimuksen mukaan suuria eroja siinä, miten ne ovat ottaneet työntekijöitä mukaan uudistuksiin. Omia osallistumismahdollisuuksiaan riittävänä pitävien osuus vaihteli kuudesta kahteenkymmeneenkahteen prosenttiin kunnittain.

 

– Erityisen tärkeitä työelämän laadulle ovat uudistuksiin liittyvä viestintä ja aito käytännön työn kehittämispyrkimys yhdessä henkilöstön kanssa, Esa Jokinen sanoo.