Perussuomalaisilla omia polkuja rahoituksessa
Perussuomalaiset on halunnut profiloitua tavallisen kansalaisen edustajana rahavaltaa ja työmarkkinajärjestöjen ulkoparlamentaarista valtaa vastaan. Kuva: Pixabay
Teksti Antti Kähkönen/Suomen vaalidatapalvelu Visuaisoinnit Tietomuotoilutoimisto KRUT & Suomen vaalidatapalvelu
Perussuomalaiset on saavuttanut erittäin vahvan aseman eduskuntavaaleissa jo neljä kertaa perättäin. Puolue on noussut kahdesti hallitukseen.
Tätä taustaa vasten voitaisiin pitää yllättävänä yhtäältä, että puolue ei ole onnistunut saamaan enempää lahjoituksia – ja toisaalta sitä, että puolue on kulkenut voitosta voittoon ainakin eduskuntavaaleissa niukista resursseista huolimatta.
Lahjoittajasuhteiden rakentamiseen saattaa mennä aikaa. Perussuomalaisten kohdalla asiaan voi vaikuttaa sekin, että puolueen johtohahmoista ja järjestökoneistosta suuri osa on vaihtunut matkan varrella.
Puolue on uudistunut vuonna 2017 tapahtuneen jakautumisensa jälkeen. Perussuomalaiset on tänä päivänä erilainen puolue kuin kymmenen vuotta sitten.
Populistisena puolueena perussuomalaiset on halunnut profiloitua tavallisen kansalaisen edustajana rahavaltaa ja työmarkkinajärjestöjen ulkoparlamentaarista valtaa vastaan.
Yritysten ja palkansaajien etujärjestöt puolestaan ovat keskeisiä vaalirahan lahjoittajia ja osa sitä verkostoa, jossa politiikkaa tehdään ja yhteiskunnallinen päätöksenteko tapahtuu.
Poikkeuksena RKP
Perussuomalaisilla ehdokkaan itsensä pulittama osuus vaalikassasta on kolmanneksi korkein eduskuntapuolueista.
Suurempi se on vain kristillisdemokraattien ja Liike Nytin ehdokkailla.
Näiden kolmen edellä mainitun puolueen ehdokkaiden vaalikassoihin kertyneistä euroista hieman useampi kuin joka toinen on tullut poliitikon omasta taskusta.
Vastaavasti muilla eduskuntapuolueilla keskimäärin vain joka kolmas euro on ehdokkaan itsensä pulittama.
Poikkeuksen muodostavat RKP:n ehdokkaat, joiden vaalirahoituksesta vain joka kuudes euro on omasta lompakosta.
Intressitahot mukana
Muihin puolueisiin verrattuna PS:n ehdokkailla on myös selvästi pienin osuus erilaisten intressitahojen, kuten työmarkkinajärjestöjen ja säätiöiden rahaa. Vain joka kuudeskymmenes PS:n ehdokkaiden ilmoittamista kampanjaeurosta on tullut yhdistyksiltä ja säätiöiltä.
Vastaavasti RKP:n ehdokkaiden kampanjaeuroista kaksi viidestä tulee tällaisilta tahoilta, etenkin puoluetta lähellä olevilta yhdistyksiltä ja säätiöiltä.
SDP:llä ja vasemmistoliitolla joka neljäs kampanjaeuro saadaan institutionaalisilta intressirahoittajilta.
Vaalivuosina raha liikkuu
Puolueiden keskusorganisaatioiden rahoituksesta valtiollinen puoluetuki muodostaa Suomessa ylivoimaisesti merkittävimmän osuuden.
Erilaisilla tukisäätiöillä on myös oma asemansa, varsinkin RKP:n taloudessa.
Puolueiden keskusorganisaatioille suunnatut lahjoitukset ovat jatkuvasti kasvaneet viimeisen 15 vuoden aikana.
Samana aikana suurimman potin lahjoituksia on kerännyt RKP, joka on puoluetasolla saanut peräti 20 miljoonaa euroa. Tämä summa vastaa yli puolta kaikista puolueiden keskusorganisaatioiden saamista lahjoituksista.
Kyseisellä 15 vuoden ajanjaksolla vihreät, vasemmistoliitto, PS, KD ja Liike Nyt ovat saaneet yhteensä alle kymmenen prosenttia puolueille annetuista lahjoituksista.
Tässäkin vertailussa ovat mukana vain yksilöintivelvollisuuden ylittävät lahjoitukset, joita kutsumme tässä suurlahjoituksiksi.
RKP saa merkittävän osan kaikista puolueille annettavista lahjoituksista vaalivuosien ulkopuolella.
Muiden puolueiden tukijat ovat aktivoituneet vaalivuosina ja erityisesti viimeisinä eduskuntavaalivuosina.
Rajana 30 000 euroa
Päätöksenteossa ja puolueiden sisäisessä valtapelissä piirijärjestöillä on merkittävä rooli.
Rahoitus kanavoituu tästä huolimatta ensisijaisesti puolueelle ja suoraan ehdokkaille puoluejärjestöjen jäädessä tässä suhteessa vähäisempään rooliin.
Puolueen jäsenjärjestöjen taloudellinen asema onkin heiveröinen keskusorganisaatioihin verrattuna. Jäsenjärjestöt elävät sijoitustuotoilla, puoluetuella, jäsenmaksuilla ja lahjoituksilla.
Puoluelaki vastaa ehdokkaan vaalirahoituksesta annettua lakia siltä osin, että puolue, puolueyhdistys ja puolueen lähiyhteisö eivät saa vastaanottaa tukea, jonka antajaa ei voida selvittää.
Puolue, puolueyhdistys ja puolueen lähiyhteisö eivät saa vastaanottaa samalta tukijalta enempää tukea kuin arvoltaan 30 000 euroa vuodessa. Tämä ei kuitenkaan puolueen lähiyhteisön antamaa tukea puolueelle tai puolueyhdistykselle eikä testamentilla annettua tukea.
Ilmoittamalla lähiyhteisöksi varakkaita säätiöitä ja yhdistyksiä, joissa puoluetta lähellä olevat henkilöt käyttävät määräysvaltaa, voidaan laissa mainittu enimmäislahjoitus ylittää.
Puoluetuen iso rooli
Siinä missä kunta- ja aluevaaliehdokkaat pelaavat etupäässä omilla rahoillaan on puolueiden osalta valtiollinen puoluetuki merkittävin tulonlähde.
Puolueiden oikeusasemaa säännellään puoluelaissa. Jo puoluelakia säädettäessä 1969 siihen otettiin säännös valtionavustuksesta eli niin sanotusta puoluetuesta.
Puoluetukea jaetaan eduskuntapuolueille niiden kansanedustajapaikkojen suhteessa. Vuonna 2025 puoluetuki on 172 830 kansanedustajaa kohti.
Tämä summa, yhteensä 34 566 000 euroa, muodostaa nykyään valtaosan eduskuntapuolueiden tuloista.
Valta Suomessa vaihtuu vaaleissa säännöllisesti vakiintuneiden puolueiden välillä.
Viime vuosikymmenien aikana uusista puolueista paikkansa eduskunnassa ovat juurruttaneet perussuomalaiset ja vihreät.
Tällaisten uusien puolueiden vakiintumista edesauttaa juuri valtiollinen puoluetuki.
Lue myös:
