Pian kaupassa on kuuluisia Nissen pihvejä, mutta nyt on tartuttu myös euroviisuhuumaan
Pia Johansson tietää, että Nissen pihvit ovat suosikkiartikkeleita, mutta uusi hitti voi tulla Kaj-leivonnaisistakin.
Outi Airola, teksti
Markku Jokela, kuvat
Länsirannikolla Kokkolan ja Pietarsaaren välissä, Seitsemän sillan tien varrella paistattelee auringossa Larsmo eli Luodon kunta. Kunta on Manner-Suomen suurin ruotsinkielinen kunta – suurin osa asukkaista puhuu äidinkielenään ruotsia. Niinpä on parasta kaivaa kouluruotsi repusta, kun astelee paikallisen S-Marketin pihaan jututtamaan kyläläisiä.
– Juu, mehän olemme Suomen onnellisin kunta! ilakoi päivälenkillä oleva Bo-Erik Haglund heti kättelyssä.
Hän rakensi Luotoon talon vuonna 1974, jossa asuu yhä. Työuransa hän teki alun perin Jaron nimellä toimineessa tehtaassa. Lapsia syntyi neljä, lastenlapsia on jo neljätoista. Hän on enemmän kuin tyytyväinen kotikuntaansa.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
– Täällä on kaikki, mitä ihminen tarvitsee! On hyvät kaupat, pankit, vapaa-ajan palvelut, hyvä terveydenhuolto ja upea saaristo. Ja joka kylällä on oma ala-aste, kehaisee Haglund.
Hiukkasen alle 6000 asukkaan kuntaan nousee paraikaa uusi nuorisotalo. Sitä tarvitaan, sillä noin 30 prosenttia kunnan väestöstä on alle 15-vuotiaita. Se on harvinaisen suuri osuus ja selittyy pitkälle Luodon hengellisellä ilmapiirillä. Kunnassa on vahvaa seurakunnallista toimintaa ja paljon rauhansanalaisia, jotka suosivat suuria perheitä. Olemme siis niin kutsutulla raamattuvyöhykkeellä?
– Kyllä, juuri niin. Täällä lapsia riittää, kiittelee Haglund.
Jens Snellmanin perheeseen syntyi juuri seitsemäs tyttövauva. Isä on väsynyt edellisyön sairaalareissusta, mutta onnellinen.
Violet Djupsjöbacka kiittelee kunnan terveydenhoitopalveluita.
Silmin nähden eloisaa
Kaupan edessä ei tarvitse kauaa patsastella nähdäkseen, että vanhempainvapaalla olevat isät ja äidit ovat tuttu näky katukuvassa. Jens Snellman on Levin ja Lisan kanssa ruokaostoksilla ja juuri nyt harvinaisen onnellisen oloinen perheenisä.
– Tulin yöllä sairaalasta kotiin, tässä on kuva uudesta perheenjäsenestämme! Hän on seitsemäs lapsemme, esittelee ylpeä isä tyttövauvan kuvaa puhelimeltaan.
Hänkin kehuu Luodon lapsiystävällisyyttä.
– Kunnassa on tehty oikeita verosatsauksia. Meillä on alhaiset verot ja silti hyvät palvelut.
Luodossa rannikkoluonto ja meri ovat lähellä, terveydenhuoltopalvelut saavat kehuja, työpaikkoja riittää omassa kunnassa ja naapurikaupungeissa. Pohjanmaan rannikon työllisyysaste on maan korkein, Luodossakin liikutaan selvästi yli 90 prosentissa.
– Virallisesti työttömyys on kahden prosentin päälle, mutta se tarkoittaa käytännössä täystyöllisyyttä, tarkentaa kunnanjohtaja Gun Kaptens.
Hän on aloittanut kunnanjohtajana Luodossa vuonna 1987. Kohta olisi tullut neljäkymmentä vuotta mittariin, mutta Kaptens jättää keväällä laivansa ja siirtyy eläkkeelle.
– Mutta en lähde Luodosta mihinkään. Olen aina asunut täällä ja asun jatkossakin, lupaa kunnanjohtaja.
Hänen aikanaan Luoto on muuttunut monella tapaa. Poliittisesti Luoto oli joskus vasemmistovetoinen kuten myös lähin työpaikkakaupunki, Pietarsaari. Sitten RKP tuli rytinällä ja valtasi tuoleja valtuustossa ja lautakunnissa. Nyt poliittiset mittasuhteet ovat taas heittäneet häränpyllyä. Valtuustossa istuu 14 kristillisdemokraattia, 9 RKP:n edustajaa ja 4 SDP:n edustajaa.
Luodosta on saatu Helsinkiin myös kansanedustaja Peter Östman (kd.) Häkellyttävää on se, että useimmat puolueet loistavat Luodon valtuustossa poissaolollaan.
Venekauppias Frank Thylin viihtyy kristillisten arvojen Luodossa.
Kunnanjohtaja tuplasi väkimäärän?
Ei tietenkään voi väittää, että Gun Kaptensin valtakaudella Luodon väkimäärä olisi tuplaantunut, vaikka se on melkein totta. Kun hän aloitti 1980-luvulla, kunnassa oli 3500 asukasta.
– Väkimäärä on kasvanut keskimäärin 80 asukkaalla vuodessa. Viimeisen kymmenen vuoden aikana on tullut 800 uutta asukasta, laskee Kaptens.
Mikä tahansa kunta voi olla kateellinen Luodon väestörakenteesta. Kun lähes kolmannes asukkaista on lapsia, tarvitaan paljon päiväkoteja ja kouluja.
– Väestörakenteemme vaikuttaa siten, että olemme hyvin riippuvaisia valtionosuuksista. Lapset eivät vielä maksa veroja, mutta he tarvitsevat palveluja, huomauttaa Kaptens.
Luodossa ei ole lähdetty keskittämään palveluja, vaikka kylät ovat kaukana toisistaan. Koska lapsia riittää, palvelut voidaan toteuttaa lähipalveluina.
– Meidän on investoitava päivähoitoon ja kouluihin. Tälläkään hetkellä meillä ei ole yhtään vapaata neliötä näitä toimintoja varten, kertoo Kaptens.
Lapsiin ja nuoriin satsaaminen on arvovalinta, joka löytyy kaikkien kunnassa vaikuttavien puolueiden ja yhdistysten ohjelmasta.
– Me teemme paljon yhteistyötä yhdistysten kanssa ja meillä on tiivis yhteisö, jossa on vahva yhteenkuuluvuuden tunne, kuvailee Kaptens.
Håkan Snellman muutti Ruotsista Luotoon todettuaan kunnan hyväksi yrittää ja asua.
Veneitä ja mökkejä
Luodossa on lähes pari tuhatta mökkiä, jotka sijaitsevat Luodonjärven rannoilla tai meren puolella. Veneteollisuus on osa kunnan pitkää perinnettä, joka näkyy myös katukuvassa. Jos maaseudulta löytyy rautakauppaa ja maatalousmyymälää, Luodosta löytyy venekauppa.
– Kyllä täällä veneitä tarvitaan, kun kesä tulee, tervehtii yrittäjä Frank Thylin kiiltävien veneiden keskeltä.
Hän kertoo, että takana hallissa on talvisäilytyksessä noin 200 venettä. Veneily ja kalastus saaristossa kuuluu luotolaisten perinteisiin.
– Kaikilla pitää olla oma vene pihassa! Saaristo on upea ja kaikki haluavat liikkua vesillä kesän aikana.
Koulujen pihoilla oli runsaasti mönkijöitä parkissa. Nekin taitavat olla täältä peräisin?
– Kyllä niitäkin menee paljon, viittaa Thylin kaupan laajaan mönkijäkalustoon.
Frank Thylin pohtii Larsmon hyviä tilastollisia numeroita ja kasvua. Kuinka paljon vahva kristillisyys vaikuttaa?
– Kyllä se vaikuttaa, itsekin olen kristitty ja kuuden lapsen isä, paljastaa yrittäjä.
Kristillisyys luo yhteisöllisyyttä, kun asukkaat tapaavat seurakunnassa ja kirkoissa säännöllisesti.
– Se onnellisuus tulee ehkä siitä, että kaikilla yhteisössä on samat arvot.
Kirkkoon kuuluu Luodossa yli 90 prosenttia asukkaista, tähän joukkoon lukeutuvat myös rauhansanalaiset. Osa kirkkoon kuulumattomista on erilaisten vapaaseurakuntien jäseniä tai kokonaan uskonnottomia. Mutta selittääkö vahva hengellinen elämä myös yrittäjyyttä? Ehkä se on pohjalaista perua?
– Yrittäjähenki on joka tapauksessa vahva. Minullekin tämä venekauppa on jo toinen yritys.
Fakta
Luoto
- Perustettu vuonna 1867
- Asukkaita 5920, ruotsinkielisiä 92%
- Vuonna 2018 Luoto nousi julkisuuteen rokotevastaisuuden vuoksi. Tuolloin kunnassa havaittiin tuhkarokkoa.
- Noin puolet asukkaista kuuluu lestadiolaiseen rauhansana-liikkeeseen
- Vuonna 1995 Luoto salli viimeisenä kuntana Suomessa keskioluen kauppoihin.
- Työpaikkaomavaraisuus Luodossa on noin 50%
Ne kuuluisat Nissen pihvit
Paitsi että poliittiset voimasuhteet ovat muuttuneet, myös rakennemuutos on muokannut rannikkokunnan elämänmenoa. Entiset elinkeinot kalastus ja maanviljelys ovat jääneet marginaalisiksi ammateiksi. Nyt leipä löytyy venetehtailta, muusta teollisuudesta ja palveluammateista. Palveluammatit kattavat yli puolet kunnan työpaikoista.
Tienvarsimainos kertoo, että Pia’s Livs tarjoaa ”Nisses Biffar”. Nissen pihvit ovat kuuluja laajalla alueella. Niin kokkolalaiset kuin pietarsaarelaisetkin grillaajat ajavat hyvien pihvien perässä helposti pari-kolmekymmentä kilometriä.
– Ja meillä on myös KAJ-leivoksia. Ja KAJ-kermamunkkeja! esittelee yrittäjä Pia Johansson.
Hän on neljännen polven kauppias, joka on pyörittänyt kyläkauppaa Eugmon kylällä jo 39 vuotta. Kassalla istuu jo viides polvi. Pia kiittelee Larsmon kuntaa, joka pitää huolta kaikista kylistä ja luo työpaikkoja pieneen kuntaan.
– Larsmossa on hyvä talous. Kenenkään ei tarvitse lähteä mihinkään töiden perässä ellei tahdo. Täällä perheet ja suvut pysyvät ja kaikki ovat tuttuja toisilleen jo vuosikymmenien ajalta, kuvailee Johansson.
Gun Kaptens jää eläkkeelle toukokuun lopussa palveltuaan kunnanjohtajana liki 40 vuotta.
Kristillisyys vaikuttaa
Luodon keskustasta löytyy lounasruokala Manna. Siellä on pannupihvipäivä ja valtavasti porukkaa. Ravintola ulottuu jo kirjaston lehtisalin puolelle, jossa on pöytäpaikkoja parille-kolmellekymmenelle. Ruoka on maistuvaa ja salaattipöydässä on ruotsalaisia vaikutteita.
– Meillä käy päivittäin syömässä noin sata kaksikymmentä henkeä, kertoo yrittäjä Håkan Snellman.
Hän on asunut perheineen Luodossa vuodesta 2017. Kolmentoista vuoden työkeikka Ruotsissa sai kaipaamaan takaisin kotiseudulle Pietarsaareen. Pienen tutkimisen jälkeen Luoto tuntui hyvältä vaihtoehdolta.
– Ostimme asunnon käymättä lainkaan katsomassa sitä, naurahtaa Snellman.
Perhe ei kuitenkaan ostanut asuinkuntaansa kuin sikaa säkissä.
– Tutkimme kunnan kehittymistä ja ennusteita ja veroäyriä ja kaikkea mahdollista. Totesimme, että Larsmossa rakennetaan yhteiskuntaa, joka tarjoaa kaiken mitä tarvitsemme. Kaupunkiin ei tarvitse mennä muuta kuin vaateostoksille, nauraa Snellman.
Hän uskoo, että kristillinen arvopohja vaikuttaa kunnassa moniin asioihin. Tilastollisesti Luoto kuuluu rikostilastojen häntäpäähän.
– Rikokset ovat meillä harvinaisia, lähinnä liikennerikkomuksia, tietää kunnanjohtaja.
Luodossa ei ole myöskään maksuhäiriöitä eikä konkursseja, puhumattakaan lastensuojelun työkuormasta tai avioeroista, jotka ovat tuiki harvinaisia.
– Onhan täällä paljon kirkkoväkeä, sen huomaa kun käy kirkossa. Seurakunta on hyvin aktiivinen ja toimintaa on paljon, myös nuorille. Lisäksi kunta järjestää nuorille paljon ei-hengellisiä tapahtumia, kiittelee Snellman.
Merkillepantavinta on kuitenkin kuntalaisten huomioiminen ja hyvä kohtelu kaikilla sektoreilla. Håkan Snellman kertoo siitä esimerkin.
– Kun olimme muuttaneet Larsmoon, menin käymään kunnantalolla jonkin pikkuasian vuoksi. Aulassa ystävällinen mies tuli tervehtimään, puhuttelemaan ja neuvomaan minua. Myöhemmin sain tietää, että hän oli kunnan tekninen johtaja. Kun virkamies kohtaa kuntalaiset näin, se kertoo paljon kunnan asenteesta.
Bo-Erik Haglund kehuu Suomen onnellisinta kuntaa vuolaasti.
Ja se pieni miinus
Olen jututtanut useita kyläläisiä ja yrittänyt löytää Luodosta jotakin negatiivista sanottavaa. Edes terveydenhuollosta, hoitojonoista tai lääkäriin pääsystä ei ole löytynyt valituksia. Vihdoin venekaupalla onnistaa. Palataan siis sinne.
– Kyllä huono puoli on nämä hyvinvointialueiden rajat. Meidän pitäisi mennä Vaasan sairaalaan sadan kilometrin päähän, vaikka Kokkolassa on sairaala seitsemäntoista kilometrin päässä, harmittelee Frank Thylin.
Hyvinvointialueiden rajoista käytiin kiistaa pitkään, lopulta Kokkolaa lähellä olevat Kruunupyy ja Luotokin kuuluvat Pohjanmaan hyvinvointialueeseen. Molemmista on matkaa Keski-Pohjanmaan keskussairaalaan alle 20 kilometriä, mutta oikea osoite sairaalareissulle on Vaasa.
– Mutta ei se haittaa. Aina jos pitää tilata ambulanssi, pitää vain sanoa että Kokkolaan, Kokkolaan! vinkkaa Thylin.
Niinpä. Kuntalaisen oikeus valita terveydenhuollon palvelut läheltä on poistanut murheen. Niinpä se otsikossa mainittu ”Lähes kympin kunta” saattaa sittenkin olla ”Täyden kympin kunta”.
Lue myös:
