Espoon kaupunginjohtaja Kai Mykkänen arvioi kestävän kehityksen näkökulmasta, että tärkein kanava loppupeleissä on, miten monikieliset lapset pärjäävät ja oppivat.

– Ja miten heistä tulee niitä innovaattoreita. Luulen, että se on meidän kaikkien tärkein kymmenen vuoden haaste.

Näin Mykkänen kommentoi paneelissa, joka osaltaan juhlisti viiden kaupungin kestävyysraporttien julkaisua. Espoon lisäksi raportin julkistivat Helsinki, Vantaa, Tampere ja Turku.

Mykkänen kertoi käyneensä ennen paneelin alkamista 800 oppilaan Mainingin koulussa, jossa 58 prosenttia oppilaista on monikielisistä perheistä.

– Nämä näkökulmat ovat tärkeitä, kun tarvitaan osaajia ja innovaatioita, hän korosti.

Turun pormestari Minna Arve (kok.) myönsi, että Suomi on toistanut maailmalla tehtyjä virheitä, jotka koskevat kaupunkirakenteen eriytymistä ja segregaatiokysymyksiä.

Hän huomautti, että ratkaisut eivät ole aina nopeita.

Mykkänen mietti, jos omistusasumisen ja vuokra-asumisen keskittymien sijaan näitä asumismuotoja voitaisiin sekoittaa enemmän.

– Pitäisikö hajottaa oppilaaksiottoalueita aktiivisemmin ja ajoissa?

Oppilaaksiottoalueella tarkoitetaan maantieteellistä aluetta, jonka sisällä oppilas ohjataan tiettyyn kouluun.

– Olisiko pitänyt pakottaa aiemmin varhaiskasvatuksen piiriin? Meillä on kotihoidon tukea (Espoo-lisää) kyllä supistettu, ja ehtoja tuotu siihen lisää. Ja nyt tulee kehysriihestä lisäehtoja.

Nämä asiat vaikuttavat yhdenvertaisiin oppimismahdollisuuksiin, Mykkänen lisäsi Kuntaliiton ja edellä mainittujen kaupunkien järjestämässä tilaisuudessa keskiviikkona Helsingissä.

Paneelin juontajana toiminut Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen kertoi olevansa ylpeä kaupungeista, jotka julkaisivat vapaaehtoiset kestävyysraportit.

”Valtava ilmiö”

Yksi ongelmista on alueiden eriytyminen ja sitä ei voi väistää, panelistit allekirjoittivat eri tavoin.

– Kun pääkaupunkiseutu muuttuu niin nopeasti, ja ulkomaalaisten osuus kasvaa nopeasti, niin kyllä tämä asuinalueiden eriytyminen, Helsingin pormestari Juhana Vartiainen (kok.) sanoi ja jäi hetkeksi miettimään.

– Vasta nyt me tajutaan, miten valtava ilmiö se on.

Ratkaisuna voisi olla suunnata enemmän resursseja Itä-Helsingin ja Koillis-Helsingin kouluihin, Vartiainen pohti.

– Vaikka korkeammat palkat siellä kokeneemmille opettajille.

Jotain olisi tehtävä datankin perusteella. Vartiaisen mukaan Itä-Helsingissä ja Koillis-Helsingissä tutkinnon suorittaneiden varhaiskasvatuksen opettajien osuus on pienempi kuin muualla.

– Vaikka sen pitäisi olla suurempi kuin muualla.

Edellisten puheenvuorojen johdattamilla ajatuksilla Vantaan kaupunginjohtaja Pekka Timonen painotti, että nyt ei puhuta pelkästään sosiaalisesta eriytymisestä.

On tutkimustuloksia siitä, että maahanmuuttajataustaisessa väestössä jätteiden kierrättäminen on vähäisempää ja joukkoliikenteen käyttö on vähäisempää.

– Eihän mitkään meidän tavoitteet toteudu, ellei koko meidän väestö ole sen tarkastelun ja toimenpiteiden piirissä. Tämä on erityisesti haaste pääkaupunkiseudulla, Timonen jatkoi.

”Hirmuinen työkalu”

Tampereen apulaispormestari Ilkka Porttikivi (sd.) piti tärkeänä, että kestävyysasioista puhuttaessa nostetaan esiin myös sosiaaliset ja inhimilliset puolet.

Samalla hän korosti, miten hyvin yhteistyö kestävyysraportteihin panosteiden kaupunkien kanssa on toiminut.

– Kyllähän kaupungilla on paljon mahdollisuuksia, Pekka Timonen huomautti energia- ja liikenneratkaisuista lähtien.

Myös Helsingin pormestari Vartiainen korosti, miten kaupungin työkalut ovat mittavat kestävyyskysymyksissä.

– Kaavoitusmonopolihan on jo hirmuinen työkalu. Voidaan luoda luonnonsuojelualueita ja kestäviä liikennejärjestelmiä.

Myös muut raporteilla kunnostautuneet johtajat korostivat, että asiat ovat omissa käsissä.

Turun pormestari Minna Arve painotti, että silloin on toimittava oikein, kun siihen on mahdollisuus.

– Ilman johtajuutta ei tapahdu mitään. Ja johtajuus on se, mitä kaupungit voivat parhaimmillaan näyttää.

Tärkeät kestävyysraportit

Kaupunkien, Vantaan, Turun, Helsingin, Tampereen ja Espoon, arvioissa korostuu, että kestävää kehitystä tulee lähestyä laajasti: Likimain kaikki kaupunkien toiminta liittyy kestävään kehitykseen.

Myös monialainen johtaminen on tarpeen, Kuntaliitto tiedottaa.

Lisäksi asukkaita ja sidosryhmiä tarvitaan mukaan sekä tuomaan erilaisia näkökulmia että rakentamaan yhdessä ratkaisuja kestävään kehitykseen liittyviin haasteisiin.

Ympäristöön liittyvinä huolina kaupunkien raporteissa nousevat esille ongelmat ilmastonmuutoksen hillinnässä, resurssien ylikulutus, alhainen kierrätysaste sekä kaupunkikasvun tasapainottaminen luonnon monimuotoisuuden kanssa.

Myös segregaatio, sosiaalinen eriarvoisuus ja työttömyyden kasvu nousevat huolina esille kaupunkien raporteista. Myös koetun turvallisuuden heikkeneminen ja sukupuoleen perustuva väkivalta herättävät huolta.

Kaupunkien onnistumisia ovat muun muassa päästöjen merkittävä vähentäminen ja uusien, kestävyyteen liittyvien innovaatioiden synty. Uusiutuvan energian käyttö on kasvanut.

Kaupungit myös toteavat raporteissaan, että uudet osallisuusmuodot ovat lisänneet osallistumista kaupungin toimintaan. Myös kulttuuripalveluiden käyttö on lisääntynyt. Edelliset ovat vahvistaneet sosiaalista yhteenkuuluvuutta, raporteista kerrotaan.

Julkaistut kestävyysarviot voivat olla hyödyksi myös muille kaupungeille ja kunnille.

– Tämä aineisto on olennaista myös kuntien alkavan valtuustokauden kannalta. Kestävä kehitys on tärkeää kytkeä kaupunkien ja kuntien strategiaprosesseihin, korostaa Kuntaliiton erityisasiantuntija Eveliina Kiema-Majanen tiedotteen mukaan.

Juttua muokattu 7.5. kello 19.54, lisätty tieto kaupunkien osallistumisesta tilaisuuden (kestävyysraporttien julkistaminen) järjestämiseen.

Lue myös:

Jani Halmeen kolumni: Ilman kunnianhimoista ilmastotyötä ei synny elinvoimaa