Pitkäaikaistyöttömyyden nujertaminen ei onnistu yhdellä mallilla
Turhan monen työttömän tulot riippuvat Kelan päätöksistä.
Samat mallit eivät sovi kaikille työttömille, vaan tarvitaan erilaisia malleja.
-Työttömyyden pitkittyminen on tosi paha juttu. Tutkimuksen mukaan taloudelliset kannusteet eivät ole riittävän toimivia, kun valutaan hiljalleen pois työelämän piiristä. Kaikki keinot, koulutus ja uudet toimintamallit ovat tarpeen, jotta työttömät pidetään osallisena yhteiskunnassa, korostaa Kuntaliiton työllisyysasioiden kehittämispäällikkö Erja Lindberg.
Alkuviikosta julkaistiin Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa professori Jaakko Pehkosen johdolla tehty tutkimus. Tutkimuksessa nostettiin esiin työpaikkojen ja työnhakijoiden kohtaanto-ongelmat. Ensisijaisesti havaitut ongelmat liittyivät seitsemän suuren kasvukeskuksen eli Helsingin, Turun, Tampereen, Oulun, Jyväskylän, Kuopion ja Seinäjoen seutukuntien työmarkkinoiden toimintaan.
-Se hätkäytti, kuinka selvästi suuret seutukunnat nousivat esille tutkimuksessa, myöntää Lindberg.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Kun työvoiman ulkopuolelle on päädytty, niin sieltä paluu takaisin on vaikeaa. Tutkimuksessa arvioitiin, etteivät mittavatkaan tulokannusteet näytä lisäävän työvoiman ulkopuolella olevien työllistymisen todennäköisyyttä. Pitkäaikaistyöttömyyden raja tilastoissa on yksi vuosi. Vuosi on iso pala ihmisen elämää.
-Työttömälle vuosi on pitkä aika. Meillä on tarve estää työttömyyden pitkittyminen kaikin keinoin. Tarvitsemme aktiivisempia työllistämismalleja. Ministeriöstä sanotaan, että rahaa on, mutta ei sitäkään joka paikassa tunnu olevan. Samaan aikaan on vaikeutettu esimerkiksi kolmannen sektorin työllistämistä, Lindberg pohtii.
Aina ei yrittäminen riitä
Hallituksen kehittämä aktiivisempi työllistämismalli on paljon parjattu aktiivimalli. Työllistämisasioiden ammattilainen huomauttaa asioiden olevan erilaisia eri paikoissa.
-Itse tunnen monta hieman iäkkäämpää työtöntä, jotka ovat aktiivisia ja etsivät töitä, mutta töitä ei vain löydy. Jos kotiseudulla ei oikeasti ole töitä ja palveluja tarjolla, niin miksi ihmistä rangaistaan? Onneksi tätä ongelmaa tullaan ilmeisesti tarkastelemaan uudestaan. Ei kolmen kuukauden pidettävät haastattelut kaikkia ongelmia ratkaisee, Erja Lindberg painottaa.
-Pitää muistaa, että kaikki työttömät, työpaikat, alueet ovat erilaisia. Ratkaisuksi ei löydy yhtä ainoaa mallia, vaan työttömien ja työpaikkojen kohtaanto-ongelman ratkaisemiseksi on kehitettävä useita erilaisia malleja, asiantuntija jatkaa.
Tuloja tukien sijaan
Kannustinloukut ovat työllistymiskeskustelujen iäisyysaihe. Ne nousivat esiin myös Kohtaanto työmarkkinoilla – havaintoja ja politiikkasuosituksia -tutkimuksessa. Eniten työllistyminen näkyy rahallisesti nuorilla, korkeasti koulutetuilla miehillä ja vähiten siitä euroissa laskettuna hyötyvät alle 35-vuotiaat vähän koulutetut naiset.
-On kaikkien kannalta parempi, että ihminen saisi toimeentulonsa työstä, eikä tuista. Meidän työmarkkinat ovat tänä päivänä entistä enemmän silppua ja pätkiä. Työttömät tarvitsevat entistä enemmän henkilökohtaista ohjausta ja tukea, kun työttömyys pitkittyy. Pitää etsiä erilaisia keinoja työllistyä ja ongelmiin on löydettävä ratkaisuja pitkällä tähtäimellä. Digipalveluista puhutaan paljon, mutta kaikilla ei ole mahdollisuutta niitä käyttää, Lindberg huomauttaa.
Tampereen seudun työllisyyskokeilu nousee tässäkin jutussa esiin. Siis se sama kokeilu, jota ei enää ensi vuonna työministeriön mielestä kannata jatkaa.
-Pirkanmaan työllisyyskokeilussa on nähty, mitä saadaan aikaan, kun TE-toimistojen ja kuntien resurssit yhdistetään. Siellä on pienissäkin kunnissa pystytty työttömille nimeämään omavalmentaja, joka on auttanut työllistymisessä, Erja Lindberg muistuttaa.
