Pohjois-Savo rakentaa sote-uudistusta ilman leikkauslistoja
Pohjois-Savossa sote-keskus tulee jokaiseen taajamaan, jossa nykyään on terveyskeskus. Joka paikkaan ei kuitenkaan laaja-alaista sotekeskusta rakenneta.
Pohjois-Savon suunnalla ei sote-uudistusta ole lähdetty tekemään leikkauslistojen kautta. Kustannuksia pitää toki leikata, mutta maakunnan nykyinen terveyskeskusverkosto tullaan säilyttämään osana sote-uudistusta.
-Peruspalvelujen vahvistaminen on meidän alueella uudistuksen tärkein kulmakivi. Sote-keskuksia tulee olemaan jatkossakin kaikissa kunnissa ja taajamissa, joissa on nytkin terveyskeskus. Kaikkiin ei kuitenkaan tule laaja-alaista sote-keskusta, vaan tilannetta katsotaan asiakkaiden tarpeen mukaan, sote-muutosjohtaja Leila Pekkanen kertoo.
-Mitään leikkauslistoja ei ole laadittu. Me lähdettiin siitä, että palvelujen toimintamalleja muuttamalla puututaan kustannuksiin. Se on tehtävä, sillä meidän rahoitus putoaa siirtymäkauden aikana 20 miljoonaa euroa, Pekkanen jatkaa.
Asiakkaat avainasemassa
Sote-uudistukseen liittyvä valmistelutyö on Pohjois-Savossa saatu päätökseen. Paljon on kuitenkin asioita, jotka muotoutuvat lopullisen päätöksenteon edetessä. Myös asiakkaiden valinnoilla on suuri merkitys, kun savolaisten sote-verkkoa kehitetään.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
-Asiakkaat ratkaisevat tulevan palveluverkon. Palvelut muotoutuvat jatkossa sen mukaan, mistä asiakkaat palveluja hakevat. Tulevaisuudessa on valikoimassa entistä enemmän erilaisia toimintamalleja. Sähköiset ja liikkuvat palvelut lisääntyvät, Pekkanen arvioi.
Ylä-Savossa pilotoidaan valinnanvapautta
Pohjois-Savon suunnalla on kiinnostusta lähteä mukaan sote-uudistuksen valinnanvapauspilottiin. Lähiaikoina selviää, ovatko alueen kunnat tarttumassa täkyyn. Joka tapauksessa jo nyt Ylä-Savon alueella pyörii oma alueellinen valinnanvapauspilotti.
Neljän kunnan (Iisalmi, Kiuruvesi, Sonkajärvi ja Vieremä) ja 38.500 asukkaan pilottialueella julkiselta sektorilla yksityiselle puolelle on tähän mennessä vaihtanut 2694 kuntalaista. Tarjolla on yleislääkäripalvelut kuvantamispalveluilla, laboratoriolla ja erilaisilla terapeuteilla höystettynä.
-Eniten valinnanvapautta on käytetty Kiuruvedellä, jossa 22 prosenttia eli 1800 kuntalaista on vaihtanut yksityiselle puolelle. Siellä on kärsitty useamman vuoden ajan lääkärivajeesta ja se on näkynyt hakeutumisena yksityiselle sektorille. Iisalmessa valinnanvapautta on käyttänyt vajaat neljä prosenttia kuntalaisista, valinnanvapauskokeilun projektipäällikkö Laura Vuorensola kertoo.
