Professori Lavapuro: Perustuslaki ei estä Uudenmaan sote-erillisratkaisua – kuntien ja maakuntien tehtäviä voidaan eriyttää
Perustuslaki mahdollistaa kuntien ja maakuntien tehtävien eriyttämisen, mutta tarkkana erillisratkaisuja puntaroidessa tulee olla.
Uudenmaan alueelle kaavailtua sote-erillisratkaisua ei perustuslaki estä. Tätä mieltä on Turun yliopiston oikeustieteen professori Juha Lavapuro. Lavapuro on johtanut valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan (TEAS) ”Yhtenäiskunnasta erilaistuviin kuntiin – Perustuslain reunaehdot kuntien tehtävien eriytymiselle -hanketta”, jossa nimensä mukaisesti selvitetään perustuslaillisia reunaehtoja tehtävien mahdolliselle eriyttämiselle.
Valtioneuvoston sivuilta löytyvässä selvityksessä havaittiin, että Suomen perustuslaki ei estä lainsäätäjää säätämästä kuntien tehtävistä tavalla, jossa joidenkin kuntien tehtäväkenttä muodostuu muihin nähden erilaiseksi. Alueelliset erillisratkaisut muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja järjestettäessä ovat niin ollen valtiosääntöoikeudellisesti mahdollisia. Myös maakuntien tehtävien sääntelyssä voi näin ollen olla kuntien tehtävien sääntelyä vastaavaa vaihtelua.
-Peruslaissa ei ole sellaisia periaatteellisia esteitä, jotka estäisivät esimerkiksi Uudenmaan sote-erillisratkaisun. Maakuntia ja kuntia voidaan kohdella eri tavalla, mutta samaan aikaan on pidettävä huoli siitä, että kansalaisten perusoikeuksien toteutuminen huomioidaan, Lavapuro kommentoi Kuntalehdelle.
Perusoikeuksien toteuduttava
Vaikka kuntien tehtävien eriyttäminen tutkimustulosten perusteella onkin mahdollista, niin mitään muutosautomaattia ei lainsäädäntöön haluta synnyttää. Työryhmän selvityksessä korostetaan, että kuntien tehtävien eriyttämiseen johtavan sääntelyn on kuitenkin vastattava niitä vaatimuksia, joita perustuslaki muutoinkin asettaa kuntia tai kuntia suurempia itsehallintoalueita koskevalle taikka perusoikeuksien toteuttamisen kannalta merkitykselliselle lainsäädännölle.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
-Jokainen yksittäinen asia on otettava aina erillisenä esiin. On katsottava, miten mahdollinen erillisratkaisu mahtuu perustuslain reunaehtojen sisään, professori Juha Lavapuro korostaa.
Jos kuntien tehtäviä lähdetään tulevaisuudessa eriyttämään, niin suunnitelluille muutoksille on osoitettava perusoikeusjärjestelmän kannalta hyväksyttävät perusteet. Esimerkiksi kansalaisten oikeus riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin ja kielellisten oikeuksien toteutuminen on varmistettava.
-Perusoikeuksien toteutuminen on turvattava lainsäädännöllä, Juha Lavapuro toteaa.
Kansanvalta tulee turvata
Kuntien eriytyminen ei myöskään saa muodostua kunnallisen ja muun alueellisen itsehallinnon vähimmäisvaatimusten vastaiseksi.
-Kuntien päätöksenteon kansanvaltaisuus on turvattava samoin kuin kuntien oikeus päättää itsenäisesti taloudestaan ja hallinnostaan. Myös eriytyvien kuntien tehtävistä ja kuntien yhteistoimintavelvoitteista on säädettävä lailla, ja kunnille on tehtäviä eriytettäessäkin taattava riittävät taloudelliset edellytykset suoriutua tehtävistään, tutkimushankkeen tiedotteessa todetaan.
Kuntien tehtäviä koskevan sääntelyn eriyttämisessä ei ole kyse uudesta havainnosta. Professori Juha Lavapuro huomautti asiasta jo aiemmin syksyllä Kuntalehden verkkosivuilla julkaistussa haastattelussa.
-Vuoden 1976 kunnallislakiin saakka oli eriytetty maalaiskuntia ja kaupunkeja koskeva sääntely. Oli erillinen laki ja tehtävät olivat erilaisia ja hallintokin oli osin erilainen, Lavapuro sanoi tuolloin.
-Ja Kainuun hallintokokeilussa siirrettiin suuri osa sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä maakunnalle, samoin osa koulutusta. Hyvin merkittävä osa kunnan tehtäviä siirrettiin Kainuun maakunnalle. Kyseessä oli kokeilu, mutta siinä kohtaa ei nähty perustuslaillista estettä tällaiselle järjestelylle.
Tiedote tutkimuksesta valtioneuvoston sivuilla
Kunhan vaan meidän kituköyhien terveydestä pyritään huolehtimaan edes nykyisen tasoisesti, eikä resursseja mätetä enää lisää rosvofirmoille.