Professori Olli Mäenpään arvioi sote-yrityksiä kohtaavan suuri toimintakulttuurin muutos, kun sote-uudistuksen myötä julkisuuslaki ulottaa kyntensä myös yksityisyritysten kabinetteihin.

Yksityisiä sosiaali- ja terveydenhuollon yrityksiä odottaa sote-uudistuksen ja valinnanvapauden myötä suuri toimintakulttuurin muutos. Lakiesityksen mukaan julkisuuslaki koskisi myös niitä.

-Tietävätkö yksityisyritykset, mihin ovat ryhtymässä? Vie oman aikansa, ennen kuin ymmärretään, että suurin osa toiminnasta vastedes kuuluu julkisen piiriin, professori Olli Mäenpää sanoo.

Lukuisissa keskusteluissa poliitikkojen ja muiden yhteiskunnallisten keskustelijoiden kuulee edelleen puhuvan siitä, miten avoimuus kärsii, kun yksityisyritysten sallitaan tuottaa julkisia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja vuodesta 2019 lähtien. Hallituksen esityksessä maakuntauudistukseksi ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisuudistukseksi myös yksityisyritykset kuuluvat sekä hallinto- että julkisuuslain piiriin tuottaessaan julkisia sote-palveluja.

-Tämä on tietenkin tervetullutta, ja on hyvä, että asia saadaan kirjatuksi lakiin. Oikeastaan jo perustuslaki edellyttää sitä niiltä yrityksiltä, jotka ottavat hoitaakseen hallintotehtäviä. Mikäli toimintaa rahoitetaan julkisin varoin, on myös julkisuuden oltava laajaa, Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää toteaa.

Kyseessä on tulenarka aihe. Esimerkiksi kunnallisten ja muiden julkisen sektorin yhtiöiden ei nykytilanteessa tarvitse noudattaa julkisuuslakia. Poikkeuksena ovat osakeyhtiöinä toimivat ammattikorkeakoulut.

Myös kielilaki koskee yksityisyrityksiä

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiesityksen mukaisesti rikosoikeudellista virkavastuuta sovellettaisiin myös yksityisyritysten henkilöstöön. Tämä on tärkeää, kun on kyse julkista valtaa käyttävistä toimijoista, erityisesti sosiaalipalvelujen piirissä. Virkavastuussa painottuu se, että palveluntarjoajan on toimittava lain mukaan, ja erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon alalla noudatettavia lakeja on monta.

Olli Mäenpään mukaan myös kielilakia tulee soveltaa valinnanvapauden piirissä julkisia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja tuottaviin yksityisyrityksiin. Mäenpää näkemyksen mukaan tämä olisi selvyyden vuoksi hyvä saada kirjatuksi lainsäädäntöön, joko täsmennyksenä kielilakiin tai nimenomaisesti sote-uudistuksen lakipakettiin.

Mitä velvollisuuksia yksityisyrityksillä on odotettavissa?

-Lähtökohtaisesti kaikki yritysten toiminta on julkista. Sama koskee yritysten henkilöstöä. Poikkeuksen muodostavat tietyt salassa pidettävät tiedot, kuten tiedot potilaan terveydentilasta ja liikesalaisuudeksi katsottavat tiedot. Vaarana on, että yritys väittää, että kaikki tiedot ovat liikesalaisuuksia, mutta sillä lähtökohdalla ei ole perustetta laissa, Olli Mäenpää sanoo.

Yritysten on tulevaisuudessa kyettävä antamaan selvitys tuotantotavoistaan, strategioistaan, laadunvalvonnasta, budjettiesityksistä, palvelutuotantoa koskevasta päätöksenteosta, liikevoitosta (osa tiedoista voi olla salassa pidettävää) ja tietyin osin hallituksen pöytäkirjoista.

Sote-uudistuksen perusperiaatteena on, että kaikki yhtiöitetään. Se tarkoittaa, että miljardeja veroeuroja tulevaisuudessa käytetään yhtiöiden kautta.

Osa yksityisistä sosiaali- ja terveydenhuoltoalan yrityksistä on yhdistetty veroparatiiseihin. Onko tulevaisuudessa helpompi valvoa, etteivät verovaramme häviä veroparatiiseihin?

-Valitettavasti se vaara ei pienene, koska siinä ratkaisee verolainsäädäntö ja sen valvonta. On kuitenkin huonoa mainosta yrityksille tulla yhdistetyksi veroparatiiseihin. Sillä pitäisi olla jotain merkitystä, kun yritykset kilpailevat keskenään, Mäenpää toteaa.

Julkisuusperiaatetta tulisi laajentaa

Olli Mäenpää uskoo, että julkisuusperiaatteen noudattaminen merkitsee yksityisyrityksille suurta toimintakulttuurin muutosta. Alkuvaiheessa tämä voi aiheuttaa ongelmia.

-Kyseessä on monimutkainen laki, ja epäilen, että monet yritykset eivät käsitä, mihin ovat ryhtymässä. Vie oman aikansa, ennen kuin ne ymmärtävät, miten muuttuneessa ympäristössä tulee toimia. Yritysten kannalta vielä kriittisempää olisi, jos niiden mahdollisuutta tuottaa voittoa rajoitettaisiin. Sitä keskustelua käydään parhaillaan Ruotsissa.

Mäenpää toivoo, etteivät yritykset piiloutuisi lakipykälien taakse julkisuusperiaatetta väistellessään.

-Yksinkertaisinta olisi hyväksyä yleinen näkemys, jonka mukaan kaikki toimii julkisuusperiaatteella. Muuten seurauksena on mutkikkaita oikeuskiistoja ja valituksia hallintotuomioistuimessa. Se taas on aikaa vievää ja kallista, Mäenpää huomauttaa.

Ruotsissa on pidempi julkisuuden perinne, julkisuusperiaate koskee kaikkia kuntien ja maakuntien omistamia yhtiöitä.

­-Meidän tulisi ehdottomasti laajentaa lain soveltamisalaa koskemaan kaikkia julkisella sektorilla toimivia yrityksiä. Jos esimerkiksi metroyhtiö olisi alusta lähtien kuulunut julkisuusperiaatteen piiriin, tilanne olisi todennäköisesti ollut nyt aivan toinen, Mäenpää sanoo.

Yksityisyritykset pitävät julkisuusperiaatetta myönteisenä

Mehiläinen myy jo nyt yksityisiä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja noin 100 kunnalle ja kuntayhtymälle. Yhtiön yhteiskuntasuhteista vastaavan johtajan Lasse Männistön mukaan yhtiö alkaa valmistautua valinnanvapauteen käytännön tasolla siinä vaiheessa, kun uudistus on saanut konkreettisen muotonsa.

-Olemme tietoisia julkisen vallan käyttöön liittyvästä keskustelusta. Koko julkisuuslakia ei tietenkään voida soveltaa tai tulla soveltamaan yksityisiin osakeyhtiöihin, vaan nyt keskustelua käydään tiettyjen julkisen vallan käyttöön liittyvien tietojen tai asiakirjojen julkisuudesta tällaista valtaa jatkossa kenties käyttävien yritysten osalta.

-Keskustelu on tervetullutta, ja julkisen viranomaisvallan käyttöön liittyvän tiedon tulee lähtökohtaisesti olla julkista. Tarkempia esityksiä tai linjauksia siitä, mitä tällaiset tiedot olisivat, ei vielä ole tehty, Männistö vastaa sähköpostitse ja lisää, että Mehiläinen jo nyt toimii avoimesti, vaikkei lainsäädäntö yhtiötä siihen velvoita.

Olli Mäenpää painottaa kuitenkin, että sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiesityksen mukaisesti julkisuuslakia sovellettaisiin yksityisyrityksiin silloin, kun ne tuottavat lakisääteisiä sosiaali- ja terveyspalveluja.

-Yritykset eivät siis voi valita, mitä osia julkisuuslaista ne noudattavat. Lakia on sovellettava kaikessa lakisääteisten sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotannossa. Jos yritys tuottaa myös muita kuin lakisääteisiä sosiaali- ja terveyspalveluja, kyseinen toiminnan osa jää julkisuuslain soveltamisalan ulkopuolelle, Mäenpää täsmentää.

Julkisuus parantaa laatua

Doctagonin toimitusjohtaja Stefan Wentjärvi on tietoinen siitä, että julkisuusperiaate esityksen mukaan koskisi myös yksityisyrityksiä.

-Julkisuusperiaate takaa, että laatu paranee, ja on siten merkittävä niin yrityksen, potilaan kuin koko yhteiskunnankin kannalta.

Wentjärven mukaan avoimuus ei ole mikään merkittävä kysymys yksityisille sosiaali- ja terveydenhuollon yrityksille.

-Niille tärkeämpiä ovat liikesalaisuudet, joissa on ennen kaikkea kysymys aineettomasta tiedosta ja tietotaidosta, siitä, miten yritystoimintaa hoidetaan ja muusta sellaisesta, jota ei voi osoittaa tai todentaa asiakirjassa.

Wentjärvi on myös pannut merkille, että keskusteluissa tuodaan esiin avoimuuden puute vasta-argumenttina sille, miksi yksityisyritykset eivät voisi toimia palveluntuottajina valinnanvapauden piirissä.

-En tiedä onko se tietämättömyyttä vai vain taktista peliä, Wentjärvi pohtii.

Myös Attendo on viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtajan Lauri Korkeaojan mukaan valmistautunut hyvin sote-uudistukseen ja haluaa myös jatkossa olla mukana kehittämässä julkisia sosiaali- ja terveyspalveluja.

-Attendo on Ruotsissa pörssiyhtiö, joka jo nyt noudattaa maan pörssiyhtiöiden läpinäkyvyyttä koskevaa lakia. Ruotsissa julkisuusperiaate koskee julkisen sektorin omistamia, julkisia palveluja tuottavia yhtiöitä. Sen vuoksi julkisuuskysymys on meille tuttu myös siltä kannalta, Korkeaoja sanoo.

Oheinen Jenny Jägerhornin artikkeli on julkaistu alun perin ruotsin kielisenä Kommuntorget-sivustolla.

Juttua muokattu klo 17.50: Korjattu Lauri Korkeaojan työnimike.

 

 

Avatar
Pekka Moliis
pekka.moliis@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*