Kuntalehti täytti kymmenen vuotta 2003. Juhlan kunniaksi lehden toimitus pyysi kymmentä suomalaista pohtimaan, mihin suuntaan kunnat ovat kulkemassa. Yksi heistä oli Tampereen yliopiston kunnallispolitiikan professori Arto Haveri.

Nyt, kymmenen vuotta myöhemmin, Kuntalehti kurkisti Haverin kanssa vuoden 2003 juhlalehteen ja mietti, kuinka asiat kulkivatkaan.

Haverin kolme keskeistä arviota vuonna 2003 olivat: kuntamurros jatkuu, kaupunkiseudut kokoavat voimavaransa ja kuntien erilaistumiskehitys jatkuu ja voimistuu.

– Enkös ollutkin oikeassa ainakin siinä, että kuntien suuri murros jatkuu, Haveri naurahtaa. En tosin odottanut, että edessä olisi täydellinen kaaos.

Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)



Tie kaaokseen alkoi Paras-hankkeen käynnistämisestä ja jatkui, kun kuntauudistus kirjattiin hallitusohjelman kulmakiveksi.

Haveri toivoo, että kaaoksen hallitsemiseksi ja luottamuksen korjaamiseksi valtio ja kunnat saisivat aikaan pitempiaikaisen yhteistyösopimuksen, jossa määriteltäisiin keskeiset tavoitteet ja pelisäännöt ja selkiytettäisiin kuntien rooli palvelutuotannossa.

Olennainen osa sopimusta olisi kuntien tehtävien ja sääntelyn vähentäminen.

– Jonkinlainen vapaakunta 2020 -sopimus on nyt välttämätön. Onneksi myös kuntaministeri Henna Virkkunen on puhunut kuntien tehtävien perkaamisen puolesta, Haveri sanoo.

Sopimus toisi Haverin mukaan tarvittavaa vakautta, jotta kunnat voisivat keskittyä muihinkin asioihin kuin näihin rakennekysymyksiin.

– Voi vain kuvitella sitä turhautumisen määrää, jota kunnissa nyt tunnetaan. Kunnissa on käytetty valtavasti aikaa erilaisten rakennehankkeiden vaatimiin lausuntoihin ja suunnitelmiin. Se on ollut käytännössä usein hukkaan heitettyä aikaa, hän sanoo.

Haveri toivoo, että valtio ei lähde sanelupolitiikan tielle, vaikka se voisi tuntua houkuttelevalta vaihtoehdolta talouden ahdingossa.

– Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan yksi vahvuus on ehdottomasti ollut kuntien itsehallinto täydennettynä kuntien ja valtion toimivalla työnjaolla.

Arto Haverin haastattelu on kokonaisuudessaan luettavissa Kuntalehdessä 2/2013.

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*