Raportti: Suomi tarvitsee hallituskauden ylittävän lapsistrategian
Kuva: Santeri Visti
Strategia ohjaisi valtionhallinnon lisäksi myös kuntien ja maakuntien strategiatyötä sekä ammattilaisia. Strategialla olisi myös laajempi rooli yhteiskunnan eri toimijoiden sitouttamisessa lasten oikeuksien edistämiseen, raportin johtopäätöksissä todetaan.
Suomeen olisi luotava oma lapsistrategia, joka ylittäisi hallituskauden ja hallinnonalojen rajat, suosittaa tänään julkaistu tutkimus ”Lasten ja nuorten terveyttä, hyvinvointia, kasvua ja oppimista edistävien palvelujen integraatiota tukevat toimet eri maissa”.
Lisäksi Suomen olisi tutkimusraportin mukaan sitouduttava vahvemmin lapsen oikeuksien sopimukseen ja ottaa lasten oikeuksien sopimus yhteiseksi eettiseksi arvopohjaksi, kun kehitetään lapsiin kohdistuvaa monialaista toimintaa ja erilaisia yhteistoimintamalleja.
Tutkimuksessa tarkasteltiin lasten ja nuorten terveyttä, hyvinvointia ja oppimista edistävien palvelujen ohjausta ja järjestämistä sosiaali-, terveys- ja opetustoimen yhteistyönä yhdessätoista eri maassa.
Raportin mukaan kansallista lapsistrategiaa voitaisiin tukea muun muassa toimeenpano-ohjelmalla. Näin yhteiskunnan eri toimijat sitoutettaisiin lasten oikeuksien edistämiseen. Kansainvälisiä esimerkkejä lainsäädäntöön perustuvasta kansallisen lapsistrategian toimeenpanosta löytyy esimerkiksi Englannista ja Irlannista.
”Strategian toimeenpanossa Englanti on hyvä esimerkki yli hallituskausien ylittävästä ja koko yhteiskuntaa koskevan strategian laatimisesta ja systemaattisesta toimintaohjelman toimeenpanosta. Toimintaohjelma pohjautuu lainsääntöön. Ministeriöillä on vastuu toimeenpanosta, mutta toimeenpanon käynnistäjänä oli ylin poliittinen johto. Lähestymistapa vahvistaa eri viranomaisten ja muiden toimijatahojen sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin ja niiden toimeenpanoon. Pitkäkestoinen ja ohjelmallinen eteneminen on turvannut uudistamisen jatkuvuuden ja syventymisen muun muassa eri väestöryhmien palvelujen turvaamiseen, johtamisen vahvistaminen, yhteistoiminnan ja ammattiryhmien työn kehittäminen osana monialaista palvelujen kokonaisuutta. Toimeenpanoa on tukenut systemaattinen tukimateriaali”, raportissa todetaan.
Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2016 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.
Helmikuussa lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila esitti eduskunnalle luovutetussa kertomuksessaan Suomen lasten oikeuksien ja hyvinvoinnin tilasta, että eduskunta alkaisi valmistella kansallista lapsipolitiikan strategiaa.
