Risupesä ja papanat kaatoivat Kangasalan asemakaavan laajennuksen

Hämeenlinnan hallinto-oikeus on kumonnut Kangasalan kaupunginvaltuuston joulukuussa 2022 tekemän päätöksen Pitkäjärven asemakaavan laajennuksesta ja muutoksesta. Kaavan nurinmenon syy oli tuttu myös muualta päin Suomea: liito-oravan asumisesta kertovat papanat puiden juurella ja mahdollinen risupesä puun latvassa.

Liito-oravien oleskelu alueella ei ollut kaupungille mikään yllätys, sillä vuodesta 2004 lähtien alueella oli tehty erilaisia selvityksiä, joissa oli selvitelty liito-oravien mahdollista asumista alueella. Hallinto-oikeuden päätöksen mukaan Pitkäjärven alueelta laadittujen selvitysten mukaan kaava-alueen eteläosaan sijoittui liito-oravien elinympäristöä ja liito-oravan kulkuyhteydet kulkevat rannan myötäisesti suunnitellun kaava-alueen läpi.

Tuoreen ratkaisun mukaan asemakaava-alueelta tehdyistä selvityksistä ilmeni osan korttelialueista olevan liito-oravan säännöllisessä käytössä olevaa elinympäristöä ja eläimen käyttämiä rannansuuntaisi kulkuyhteyksiä. Hallinto-oikeus katsoi ratkaisussaan, ettei AO- ja AP-korttelialueilla kaavan sallima rakentaminen ole toteuttavissa niin, ettei luonnonsuojelulain 49 §:n 1 momentissa säädettyä liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittämis- ja heikentämiskieltoa rikota.

-Edellä mainituilla perusteilla kaavassa osoitettu rakentaminen ei ole asemakaavan luonnonarvojen vaalimista koskevan sisältövaatimuksen mukaista. Samalla se tarkoittaa sitä, etteivät yleiskaavaan liito-oravan suojaamiseksi otetut merkinnät ja määräykset ole olleet riittävästi ohjeena asemakaavaa laadittaessa, ratkaisussa todetaan.

Hämeenlinnan hallinto-oikeus kumosi valtuuston kaavapäätöksen lainvastainen. Päätökseen voi hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen, mikäli se myöntää valitusluvan. Kangasalan kaupunginvaltuuston kaavapäätöksestä hallinto-oikeuteen valittivat Kangasalan luonto ry ja Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.