Ruotsinkielisen opetuksen peruspilarit tarvitsevat vahvistusta yksikielisissä kunnissa – "Kielisaarekkeet ovat kaksikielisen Suomen voimavara"
Kuntaliiton hankepäällikkö Karin Ihalainen painottaa, että kielisaarekkeisiin tarvitaan lisää resursseja laadukkaan ja tasa-arvoisen koulutuksen kehittämiseksi. Kuva: Seppo Haavisto
Suomenruotsalainen ajatushautomo Magma teki selvityksen ruotsinkielisen koulutuksen olosuhteista yksikielisillä paikkakunnilla syksyllä 2019.
Selvityksessä oli kyse suomenkielisistä kunnista, joiden kielisaarekkeissa ruotsinkielinen vähemmistö pystyy ylläpitämään kieli-identiteettiään.
Selvitys paljasti, että suomenkielisissä kunnissa toimivat kielisaarekkeet tarvitsevat tukea.
Nyt ruotsinkielisen koulutuksen rakenteita on vahvistamassa Kuntaliiton johtama Kielisaareke-hanke, joka alkoi elokuussa.
Kaksivuotisen hankkeen tarkoituksena on tukea ruotsinkielistä varhaiskasvatusta ja koulutusta suomenkielisillä paikkakunnilla.
Kuntaliiton hankepäällikkö Karin Ihalainen tarkentaa, että tavoitteena on vahvistaa nykyisiä kielisaarekkeita ja tukea uusien kehittämistä.
– Useimmilla kielisaarekkeilla on suuria haasteita ruotsinkielisen koulutuksen edistämisessä. Rehtorit tai päiväkodinjohtajat hoitavat käytännössä monia sivistysosaston tehtäviä, koska kunnista puuttuu ruotsinkielinen hallinto.
– Kielisaarekekoulut ovat usein pieniä ja rehtori voi olla yksi koulun kolmesta opettajasta. Hänellä voi olla oma yhdysluokka, ja opetusvelvollisuutta on huojennettu vain muutamalla tunnilla hallinnon hoitamista ja pedagogista johtamista varten.
Opetuksen taso huolena
Magman tekemään selvitykseen osallistuivat nykyisen 15 kielisaarekkeen päiväkodinjohtajat ja rehtorit.
– Rehtorit kokivat jäävänsä yksin hallinnollisten tehtävien kuormittaman työtaakkansa kanssa. Sellaistakin palautetta saatiin, että kunta ei aina tiedä, mitkä ovat kunnan velvollisuudet.
Ruotsinkielisissä kouluissa koetaan, että hallinnollisen välitason puutteet kuormittavat henkilökuntaa, Ihalainen tietää.
– Selvityksessä saaduista vastauksista nousi esille huoli, että lopulta hallinnollisetkin puutteet voivat johtaa siihen, että oppilaat eivät saa tarpeeksi laadukasta opetusta eikä toiminta kehity.
Vertaistuelle on tarvetta
Selvitys osoitti myös, että kielisaarekkeiden henkilöstö tarvitsee ammatillista ja hallinnollista tukea sekä vertaistukea.
Kielisaarekkeisiin tarvitaan lisää resursseja laadukkaan ja tasa-arvoisen koulutuksen kehittämiseksi, Ihalainen tietää.
– Kielisaarekkeiden ruotsinkielisen koulutuksen on oltava houkuttelevaa, koska kilpailu suurten suomenkielisten yksiköiden kanssa on hyvin epätasaväkistä.
Pitkiä koulupolkuja
Tyypillistä kielisaarekkeilla on, että ruotsinkielistä varhaiskasvatusta, perusopetusta ja toisen asteen koulutusta ei ole mahdollista suorittaa jatkumona samalla paikkakunnalla.
Lapsi voi olla esimerkiksi mukana kotikuntansa varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa kuudennelle luokalle asti, mutta sitten hänen on vaihdettava joko opetuskieli suomeen tai mentävä kauemmas kouluun.
– Esimerkiksi Hyvinkäältä menee lapsia kuudennen luokan jälkeen Vantaalle kouluun, jotta he voivat jatkaa ruotsinkielisessä opetuksessa.
”Kaksikielisen Suomen tärkeä voimavara”
Suomenkielisillä paikkakunnilla ilmeneviin ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen ja koulutuksen haasteisiin haetaan ratkaisuja Kielisaareke-hankkeessa.
– Meidän on pohdittava näitä ruotsinkielisen koulutuksen perusrakenteita ja selvitettävä, miten kunnat voivat niitä vahvistaa esimerkiksi yhteistyössä muiden tahojen kanssa. Mitä tukea kunnat voisivat saada?
Nykyisten kielisaarekkeiden perusrakenteiden turvaaminen on edellytys uusien saarekkeiden kehittämiselle.
– Kielisaareke-hanke on sekä tärkeä että innostava. Edessä on mielenkiintoiset kaksi vuotta kielisaarekkeiden parissa, Ihalainen uskoo.
– Kielisaarekkeet ovat kaksikielisen Suomen tärkeä voimavara – tätä ei voi riittävästi korostaa. Kielisaarekkeet auttavat pitämään ruotsin kielen elävänä ja elinvoimaisena maassamme, Karin Ihalainen muistuttaa.
Kielisaarekkeissa ei vain kouluteta kaksikielisiä, kahden kulttuuri-identiteetin omaksuneita suomalaisia, Ihalainen muistuttaa
– Kieliryhmät myös kohtaavat luontevasti arjessa, mikä tuo kaksikielisyyden näkyväksi muutoin yksikielisessä ympäristössä. Kielisaarekkeet ovat tärkeitä ruotsin kielen etuvartioita ja käyntikortteja niillä paikkakunnilla, joissa ruotsi ei muuten näy tai kuulu katukuvassa.
Ajatushautomo Magman ylläpitäjänä toimii yhdistys nimeltään Finlands svenska tankesmedja Magma.
