Sairaalaverkosta käynnissä kiivas lobbaus –”Valtavaa epätietoisuutta ja epävarmuutta”
Päivystyksiä halutaan vähentää ja keskittää. Kuva: Kuva: Vesa Ranta
Alkuvuoden kiihkeimmän keskustelun titteli kuuluu sosiaali- ja terveysministeriön työryhmän laatimalle ehdotukselle, jossa kerrottiin ryhmän näkemys sairaaloiden ja ympärivuorokautisten päivystysten kohtalosta.
Keskustelu on jo ehtinyt hieman rauhoittua. Miten esityksen käsittelyä nyt jatketaan?
– Meillä on käynnistynyt ministeriöiden yhteinen tavanomainen virkatyösäädösvalmistelu, perustehtävämme. Pengomme toiminta- ja taloustilastoja, käymme läpi kansainvälisiä malleja sekä haemme eri tahojen näkemyksiä, kertoo työryhmän varapuheenjohtaja, lääkintöneuvos Sirkku Pikkujämsä.
Sosiaali- ja terveysministeriön ja valtiovarainministeriön lisäksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on työssä tiiviisti mukana. Valmistelutyössä pidetään yhteyttä hyvinvointialueisiin.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
– Yritämme olla ripeitä, sitähän alueillakin toivotaan.
Valmistumiselle ei ole annettu tiukkaa päivämäärää, mutta hallitusohjelman mukaan hallituksen esitys annettaisiin kuluvan vuoden aikana.
Kun virkamiestyönä tehtävää esitystä saadaan pidemmälle, se siirtyy poliittisesti linjattavaksi hallitukselle ja lausuntovaiheen jälkeen edelleen eduskuntaan.
Myös eri sidosryhmät ja yksittäiset kansalaiset voivat kertoa aikanaan näkemyksiään hallituksen esityksestä normaaliin tapaan lausuntopalvelun kautta.
Eduskuntakäsittelystä ei povata helppoa, sillä perinteisesti kansanedustajat pitävät omien alueidensa puolta.
Pikkujämsä mainitsee, että lobbaus on nyt tauotonta. Se kohdistuu erityisesti ministereihin ja hyvinvointialueiden poliitikkoihin.
”Vastuuton ehdotus”
Savonlinnan kaupunginjohtaja ja hyvinvointialuevaltuutettu Janne Laine ei säästele sanojaan esitystä kommentoidessaan. Hänen mielestään se toteutuessaan romuttaisi yhdenvertaisten erikoissairaanhoidon palvelujen saatavuuden.
– Ilman muuta aiomme vaikuttaa tilanteeseen. Olemme tavanneet ministeri Juusoa, ja hän on ymmärtänyt hyvin Kemin ja Savonlinnan sairaaloiden tarpeellisuuden alueen väestön terveydelle ja turvallisuudelle.
Hänen mielestään esitys on vastuuton, koska julkisuuteen tultuaan sairaalalistaukset aiheuttavat epävarmuutta ja vaikeuttavat rekrytointia.
– Valtavaa epävarmuutta ja epätietoisuutta on aiheutettu henkilöstön lisäksi alueen väestölle.
Savonlinnasta ollaan hänen mielestään nyt vetämässä pois tai ainakin heikentämässä sisätautien, anestesian ja kirurgian tehtäviä – jopa ajamassa alas yhteispäivystystä.
Palvelut nähtävä yli aluerajojen
Laineen mielestä valtion virkamiehet yrittävät kaapata päätösvaltaa hyvinvointialueilta.
Hyvinvointialueet eivät kuitenkaan kyenneet keskenään sopimaan, kuinka erikoisairaanhoidon työnjaossa voisi edetä ja taata henkilöstön riittävyys. Ja kuinka samalla kyettäisiin säästämään kustannuksia myös muun muassa perusterveydenhoidon turvaamiseksi.
STM:n Pikkujämsä huomauttaa, että toimivalla perusterveydenhoidolla vähennetään erikoissairaanhoidon tarvetta. Se ehkäisee myös iltojen ja viikonloppujen päivystystarvetta.
Hyvinvointialueiden on hänen mukaansa pidettävä huolta, että asukkaat saavat tarvitsemansa laadukkaat sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelut ja pelastustoimen palvelut, mikä on iso tehtävä.
Sen sijaan kansallisesti on huolehdittava, että sairaalajärjestelmä toimii kokonaisuutena.
– Erikoissairaanhoidon palvelut on nähtävä yli hyvinvointialuerajojen. Niiden on oltava tasapuolisesti kaikkein saatavilla. Useita erikoissairaanhoidon palveluita tarvitaan kuitenkin elämässä todella harvoin.
”Esteellisyys vaikea hahmottaa”
Helpolla ei alueilla päästä, kun ne päättävät omasta terveyskeskusverkostostaan ja esimerkiksi vanhusten vuodeosastoista.
Miten selviätte esteellisyyskysymyksistä, toisin sanoen kuinka välttää kotiinpäin vetämiset?
– Minun on vaikea hahmottaa esteellisyyskeskustelua. Kun kampanjoin aluevaaleissa, ajoin Savonlinnan sairaalapalveluiden säilymisen ja lähipalveluiden puolesta. Tämän takia minut äänestettiin aluevaltuustoon.
Tätä ehdotetaan:
* Työryhmä ehdottaa sairaalaselvityksessään portaittaista etenemistä. Ensimmäisessä vaiheessa, vuoden 2026 alussa, synnytyssairaaloiden määrä vähenisi. Uuttamaata lukuun ottamatta jokaisella hyvinvointialueella olisi vain yksi synnytyssairaala. Synnytyssairaaloiden määrä vähennettäisiin myös Uudellamaalla.
* Jokaisella hyvinvointialueella (Uuttamaata lukuun ottamatta) olisi vain yksi sairaala, jossa olisi erikoisalojen ympärivuorokautinen päivystys, leikkauksia ja tehohoitoa.
* Sairaaloiden toimintaa supistettaisiin alueilla, joilla on joko yliopistollinen sairaala tai keskussairaala. Tällaisia sairaaloita ovat Valkeakosken, Savonlinnan ja Salon sairaalat sekä Länsi-Pohjan sairaala Kemissä.
* Toisessa vaiheessa (vuodesta 2028 tai viimeistään 2030) sairaala- ja päivystysverkkoa tiivistetään edelleen.
* Kolmen tason profiilit säädettäisiin sairaaloittain eikä hyvinvointialue- tai yhteistyöalue voisi nostaa sairaaloidensa profiilia omilla päätöksillään.
Lue lisää
