Selvityshenkilö: Uudistusten yhteydessä on syytä arvioida kielelliset vaikutukset
Selvityksessä Kaksi hallintokieltä tulevaisuuden vaihtoehtona nähdään myös kahden rinnakkaisen hallintokielen mahdollisuus.
Ruotsin- ja kaksikielisissä kunnissa on kannettu huolta siitä, miten ruotsin kielen käy erilaisten uudistusten puristuksessa. Selvityksessä Kaksi hallintokieltä esitellään useita konkreettisia ehdotuksia siitä, miten kunnat voisivat toimia kahdella kielellä.
Yhdessä ehdotuksista nostetaan esiin kielellisten vaikutusten arviointi, jota nykyisin peräänkuulutetaan monessa yhteydessä, mutta joka usein jää tekemättä tai jää hyvin pintapuoliseksi.
– Vakiintuneita menettelytapoja ei tässä tunnu olevan. Ratkaisuna olisi laatia toimiva malli sille, mitä kielellisten vaikutusten arvioinnin tulee sisältää, sanoo Åbo Akademin tutkija Linnéa Henriksson.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Yksi selvityksen johtopäätöksistä on, että useimmissa kaksikielisissä kunnissa hallintosäännön muotoilut ovat hyvin samankaltaisia. Siitä huolimatta kuntien kielipalveluissa on huomattavia eroja. Tämän vuoksi on ilmeistä, etteivät pelkät kuntien hallintosääntöjen määräykset riitä takaamaan hyvää palvelua kummallakin kotimaisella kielellä.
– Kahden hallintokielen käyttäminen sellaisessa kaksikielisessä kunnassa, jossa on suhteellisesti samansuuruiset kieliryhmät, on mahdollisuus, jota ei vielä ole kokeiltu täydessä laajuudessa, toteaa johtaja Kristina Wikberg Kuntaliitosta.
– Se edellyttäisi, että kunta todella haluaa antaa asialle sen tarvitseman tilan, niin selkeän tahdonilmaisun kuin resurssien muodossa. Tässä yhteydessä olisi esimerkiksi tärkeää, että kielipalveluja järjestämään nimitetään johtava viranhaltija.
Kuntaliiton tavoitteena on kehittää malleja ja suosituksia hyvän palvelun takaamiseksi molemmilla kotimaisilla kielillä yhteistyössä oikeusministeriön ja valtiovarainministeriön kunta-osaston kanssa.
(KL)
