Sijaisjärjestelyt kuormittavat kouluja ja päiväkoteja, erityisesti esimiesten jaksaminen huolettaa
Kuva: Seppo Haavisto
Tänä keväänä sijaisia on tarvittu varhaiskasvatukseen ja koulunkäyntiavustajiksi ennätyksellisen paljon.
Kouluissa ja päiväkodeissa on joustettu ja käytetty luovuutta, kun koronavuoden aikana on järjestelty sijaisuuksia lukuisten poissaolojen takia.
Töistä on jäätävä pois pienienkin flunssaoireiden ilmaannuttua, ja mahdollisten korona-altistusten takia ilman sairauttakin poissaolopäiviä tulee reippaasti.
Kuinka sijaisjärjestelyistä on selvitty?
– Toistaiseksi olemme selvinneet yllättävän hyvin, sanoo varhaiskasvatuspäällikkö Anna-Liisa Sairanen Savonlinnasta.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Savonlinnan koronatilanne on pahentunut viime viikkojen aikana nopeasti ja tartuntojen ilmaantuvuusluku on ollut Suomen korkein.
Sairanen kertoo, että varhaiskasvatuksen henkilöstöstä on ollut pulaa ilman koronaakin koko Etelä-Savossa.
Pandemian aiheuttamien sairauspoissaolojen takia päiväkoteja ei kuitenkaan ole tarvinnut sulkea.
– Henkilöstö on ollut joustavaa ja suostunut työaikajärjestelyihin. Meillä on myös hieman varahenkilöstöä, jota olemme voineet käyttää. Avoimen päiväkodin henkilöstön työntekijöitä olemme käyttäneet kahdesti paikkaamaan poissaoloja.
Myöskään vanhempia ei ole tarvinnut pyytää hakemaan lapsiaan tavanomaista aikaisemmin pois päiväkodista.
– Toivottavasti selviämme omilla järjestelyillä jatkossakin, Sairanen sanoo.
Esimiehet tosi kovilla
Opetus- ja kasvatusjohtaja Lucina Hänninen Raahesta kertoo, että sijaisjärjestelyjä on vuoden aikana ollut poikkeuksellisen paljon sekä päiväkodeissa että kouluissa.
– Välillä on ollut vaikeuksia saada sijaisia, mutta toisaalta päiväkodeissa myös lapsia on ollut vähemmän hoidossa, mikä on helpottanut niiden tilannetta.
Henkilöstö on joutunut olemaan pois paitsi oman oireilunsa, myös karanteenien ja omien lasten sairastumisten takia.
– Monenlaisiin sisäisiin järjestelyihin on jouduttu, ja esimiehet ovat olleet tosi kovilla, Hänninen kertoo.
Myös Raahessa henkilöstö on joustanut. Hänninen kertoo, että yhteisöllisyyttä ja solidaarisuutta on ollut paljon.
– Osa koulujen opettajista on esimerkiksi karanteenipäivinä opettanut etänä.
Hänninen huomauttaa, että esimiesten jaksamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota ja tiedostettava, että arki on ollut erityisen rankkaa.
– Arki on ollut jatkuvasti muuttuvaa ja jokainen aamu edessä erilainen tilanne. Onneksi kesä on tulossa, ja toivotaan, että tilanne rauhoittuisi syksyä kohti.
Keikkalaiset aiempaa haluttomampia töihin
Sijaisia välittävän Seuren asiakaskokemuksen johtaja Kaarina Liimatainen kertoo, että maaliskuu on tyypillisesti influenssakautta, jolloin sijaisten tarve on suuri. Tänä keväänä sijaisia on tarvittu varhaiskasvatukseen ja koulunkäyntiavustajiksi ennätyksellisen paljon.
Esimerkiksi varhaiskasvatuksessa on sijaisten kysyntä ollut yli 20 prosenttia suurempi kuin vastaavana aikana viime vuonna.
Liimatainen kertoo, ettei tilanne ole helppo: kunnissa on ollut suuri sijaisten tarve mutta samaan aikaan sijaisuuksia tekevät ovat ottaneet keikkoja vastaan aiempaa harvempaan tahtiin.
– He ovat halunneet suojella sekä muita että itseään, Liimatainen kertoo.
Seure keskittyy pääkaupunkiseudun kuntiin eli Helsinkiin, Espooseen, Vantaaseen ja Kauniaisiin. Liimatainen on kuitenkin huomannut, että sijaispulasta on nähty viitteitä muuallakin Suomessa.
Seure rekrytoi vuosittain tuhansia ihmisiä varhaiskasvatukseen. Keikkalaisia saadaan muun muassa alan opiskelijoista, alan vaihtajista ja eläkeläisistä.
Varhaiskasvatuksessa henkilöstöpula pahenemassa
Varhaiskasvatuksen opettajista on ollut erityisen iso pula ympäri Suomen jo ennen koronaa. Tilanne uhkaa pahentua tulevaisuudessa entisestään, sillä vuoteen 2030 mennessä henkilöstörakenne muuttuu. Nykyisessä henkilöstörakenteessa kaksi kolmasosaa voi olla lastenhoitajia ja yksi kolmasosa varhaiskasvatuksen opettajia tai sosionomeja.
Vajaan kymmenen vuoden kuluttua kahden kolmasosan on oltava varhaiskasvatuksen opettajia tai sosionomeja – ja vielä siten, että tästä kahdesta kolmasosasta vähintään puolet on varhaiskasvatuksen opettajia. Muilla tulee olla vähintään varhaiskasvatuksen lastenhoitajan kelpoisuus.
Pulaa helpottamaan varhaiskasvatuksen yliopistokoulutuksen aloituspaikkoja lisättiin 2018–2021 tuhannella. Ensi syksynä alkaa varhaiskasvatuksen opettajan valtakunnallinen monimuotokoulutus, jossa opiskelijat suorittavat kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon monimuotototeutuksena.
Kuntalaiset tyytyväisiä opetukseen
Kuntaliiton maanantaina julkaiseman selvityksen mukaan kuntalaiset ovat aiempaa tyytyväisempiä perusopetukseen ja lukiokoulutukseen.
Kuntalaiskyselystä käy ilmi, että perusopetuksen saatavuus ja saavutettavuus koetaan edelleen hyväksi eri kokoisissa ja erityyppisissä kunnissa ympäri Suomea.
Kaikkein tyytyväisimpiä ollaan alaluokkien perusopetukseen, jossa koulun ja kodin yhteistyö on yleisesti ottaen tiivistä.
Vaikka osassa kuntia on muutettu palveluverkkoa, tyytyväisyys koulutuspalveluihin on tästä huolimatta hyvä.
– Tyytyväisyys on laajaa myös taustatekijöistä riippumatta. Kuntalaiset kaikissa ikäluokissa pitävät hyvänä kuntansa tapaa hoitaa perusopetusta ja lukiokoulutusta. Erityisen tyytyväisiä perusopetukseen ovat 40‒49-vuotiaat, joiden perheissä on eniten palveluja käyttäneitä, kertoo tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom Kuntaliiton tiedotteessa.
