Sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenneuudistuksen linjauksia suunnitellut työryhmä sai keskiviikkona työnsä päätökseen. Ryhmän linjausten mukaa Suomeen on tulossa 20-30 sote-aluetta, joilla on laajempi järjestämisvastuu integroiduista sote-palveluista.

Yli 50 000 asukkaan kunnilla tulee olemaan oikeus laajan tason järjestämiseen. Pienemmillä, 20 000-50 000 asukkaan kunnilla on oikeus järjestää perustason palveluja.

Alle 20 000 asukkaan kunnilla ei ole perustason järjestämisoikeutta.

– Ne joko tukeutuvat sote-alueen keskukseen tai tukeutuvat samalla työssäkäyntialueella sijaitsevaan yli 20 000 asukkaan kuntaan. Mielestäni tämä on merkittävä vastaantulo kuntakentälle, sote-ryhmän puheenjohtaja Petteri Orpo (kok.) sanoi sote-ryhmän tiedotustilaisuudessa.

Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)



– Jos kunta sijaitsee niin syrjässä, että sen lähellä ole peruspalveluja järjestävää kuntaa, se on osa isoa sote-aluetta, joka tarjoaa perustason ja laajan perustason palveluvalikkoa. Siellä ollaan vastuukuntamallilla, mutta poikkeustapauksessa se voidaan järjestää kuntayhtymän mallilla, ryhmän varapuheenjohtaja Jouni Backman (sd.) sanoi.

Myös pääministeri Jyrki Katainen (kok.) korosti, että Kuntaliiton viime viikolla ilmaisema yksimielinen kanta sote-palveluihin on otettu sote-ryhmän linjauksissa huomioon.

Uusien sote-alueiden koostumus ja määrä riippuvat kuntarakenneuudistuksessa syntyvien kuntaliitosten ja vahvojen peruskuntien määristä.

– Koska vastuukuntamalli on keskeinen osa uudistusta, haluan tuoda esille että kysymys ei ole mustavalkoinen. Sen toteuttamiseen on monia versioita, kuinka suhtaudutaan perustuslain kirjaimeen.

– On tarkoin selvitettävä, mikä on liikkumavara vastuukunnasta säädettäessä on käytettävissä jotta päästäisin mahdollisimman toimivaan malliin, Orpo sanoi.

Uudet sote-alueet aloittavat toimintansa vuoden 2017 alussa.

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*