Sote-palveluiden tietohallinnassa valmistellaan suurta harppausta
Tämä on historiallista: Kunnallinen tietotekniikkahanke herättää niin paljon intohimoja, että se on saanut liikkeelle mielenosoituksen.
– Aiommeko todella laittaa 1,8 miljardia lääkäreiden intranetiin, kysytään Facebookissa.
Tunteita herättää HUS:n ympärille valmisteltava asiakas- ja potilastietojärjestelmä.
Samaan aikaan toisaalla kerrotaan, että nykyisin HUS:ssa reseptit liikkuvat käsinkirjoitettuina papereina talon sisällä. Terveydenhuoltoalan puutteellista ja yhteensopimatonta tietotekniikkaa on pidetty sekä tuottavuuden jarruna että potilasturvallisuuden riskinä.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Myös sosiaalihuollon ja terveydenhuollon tiivistyvä yhteistyö tuo uusia tarpeita. Kunnollista uutta järjestelmää kaipaavat niin käyttäjät kuin alaa seuraavat asiantuntijat.
Nykytilanne on huono monella tavalla
Kuntaliiton erityisasiantuntija Karri Vainio pitää nykytilannetta monella alueella todella huonona. Tietojärjestelmärakenne on pirstaleinen, markkinoilta puuttuu terve kilpailu, ja toimittajien oma panostus kehitystyöhön on vähäistä.
Potilastietojen saatavuus alueiden ja organisaatioiden välillä on pyritty turvaamaan KanTa-hankkeessa käyttöönotettavien keskitetyn reseptikeskuksen ja potilastietojen sähköisen arkiston, eArkiston avulla.
Vainio kertoo, että eReseptin käyttöönotossa on viimevuosina edetty ja mm. ylitetty 2 000 000 sähköisen lääkemääräyksen raja. Toinen hankkeen osa, valtakunnallinen potilastietoarkisto on edennyt pilottivaiheeseen, mutta varsinaisia käyttöönottoja ei ole vielä aloitettu.
– Kun kuntakentässä tapahtuu lähivuosina suuria muutoksia, eArkiston käyttöönotolle asetetut takarajat vaikuttavat haasteelliselta, sanoo Vainio.
Sosiaali- ja terveysasiat samaan järjestelmään
Sekä kustannukset että asian valmistelu ovat herättäneet ihmetystä. Liikkeellä on oikeaa, väärää ja puutteellista tietoa.
Sitran Sirius-nimisessä markkinaselvityksessä konsulttina ollut yritys Accenture on arvioinut kokonaiskustannuksiksi 1,2 – 1,8 miljardia euroa kymmenessä vuodessa. Se tarkoittaa valtakunnallisen järjestelmän investointi- ja ainakin joitakin koulutus- ja ylläpitokuluja.
Antti Iivanainen arvioi HUS:n ja sen kanssa samaan järjestelmään mahdollisesti tulevin kuntien kokonaiskustannuksiksi 350–450 miljoonaa. Tämä summa siis sisältäisi sekä investoinnit että koulutuksen ja ylläpidon.
Kuntaliiton Karri Vainio painottaa, että asiassa päätöksiä tehtäessä ei pidä keskittyä taloudellisiin näkökohtiin.
– Kehittämistyöhön ja hankintoihin liittyvän päätöksenteon keskiössä pitää olla hyödyt. Henkilöstön saatavuuteen liittyviin haasteisiin vastaaminen edellyttää toimintatapojen uudistamista, joka ei onnistu ilman ydintoimintaa palvelevia varmatoimisia tietojärjestelmäratkaisuja.
– Tarvitaan myös selkeät toiminnalliset tavoitteet, joihin myös palvelutoiminnan johto sitoutuu, Vainio sanoo.
(KL) Artikkeli on luettavissa kokonaisuudessaan Kuntalehden numerossa 12/2012.
