Alueiden vaatimukset lastensuojelun tilanteen helpottamiseksi eivät saa vastakaikua – sote-ministeri Kaisa Juuson mukaan Valviran linjaus pitää ja asiakasmitoituksen muuttaminen ei ole näköpiirissä
Hyvinvointialueet pelkäävät, että ne ajetaan rikkomaan lakia lastensuojelun työntekijäpulan vuoksi uuden kelpoisuustulkinnan ja asiakasmitoituksen paineessa. -Lakejahan rikotaan hyvinvointialueilla koko ajan muun muassa tehostetussa palveluasumisessa, sanoo sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso, ps. Kuva: Lauri Heikkinen / valtioneuvoston kanslia.
Sosiaali- ja terveysministeriössä ei ole suunnitteilla välitöntä reagointia hyvinvointialueiden vaatimukseen lastensuojelun asiakasmitoitukseen kajoamisesta, kertoo sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso, ps., Kuntalehdelle.
Viime viikolla julkaisemassaan kannanotossa hyvinvointialueet ja Helsingin kaupunki vaativat, että lastensuojelun sosiaalityöntekijän asiakkaiden enimmäismäärän pudotusta 35:stä 30:een siirrettäisiin neljällä vuodella. Uusi asiakasmitoitus tulee voimaan vuoden 2024 alussa. Alueet esittivät, että se tulisi voimaan vasta 2028. Taustalla on pula pätevistä sosiaalityöntekijöistä.
Kannanottoon hyvinvointialueet sai Valviran kesällä linjaama uudistunut laintulkinta tilapäisten sosiaalityöntekijöiden kelpoisuudesta. Linjauksen mukaan tilapäisenä sosiaalityöntekijänä voi toimia vain vuoden. Aiemman tulkinnan mukaan tilapäisenä on voinut toimia vuoden kerrallaan, eli peräkkäiset tilapäiset työsuhteet ovat olleet mahdollisia.
Pätevistä sosiaalityöntekijöistä on pulaa, mikä hankaloittaa virkojen täyttämistä, ja siksi tilapäisiä työntekijöitä on paljon.
-Valviran kiristyneellä ohjeella on merkittäviä kielteisiä vaikutuksia lakisääteisten velvoitteiden ja asiakastyön toteuttamiseen hyvinvointialueilla. Samanaikaisesti hyvinvointialueet valmistautuvat lastensuojelulain muutokseen, joka kiristää asiakasmitoitusta siten, että vuoden 2024 alusta yhdellä lasten asioista vastaavalla sosiaalityöntekijällä saa olla asiakkaanaan 30 lasta nykyisen 35 sijaan. Jo tällä muutoksella on isoja vaikutuksia sosiaalityöntekijöiden saatavuuteen ja riittävyyteen hyvinvointialueilla, kannanotossa sanotaan.
Käytännössä mitoituksen voimaantulon siirtäminen normaalissa lainsäätämisjärjestyksessä ennen vuodenvaihdetta olisi mahdotonta.
Periaatteessa uuden mitoituksen voimaan tultua olisi kuitenkin mahdollista tehdä uusi laki, joka palauttaisi entisen mitoituksen.
-Mitään toimenpiteitä ei käynnistetty mitoituksen muuttamiseksi esimerkiksi takaisin 35:een, Juuso sanoo.
-Toki asiaa pohditaan ja selvitellään edelleen.
Uusi linjaus tuli ”puskista” ministerille
Kannanotossaan hyvinvointialueet kritisoivat sosiaali- ja terveysministeriötä siitä, että ministeriö ei ole ollut asiasta yhteydessä alueisiin.
Kaisa Juuson mukaan uusi linjaus tuli hänellekin ”puskista”. Ministeriössä asiasta kuultiin elokuun lopussa, Juuso kertoo.
-Sen jälkeen sitä on selvitetty Valviran, ministeriön ja etujärjestöjen kanssa.
Alueiden vaatimus, että Valviran tarkennettu linjaus vedettäisiin takaisin, ei ole saamassa vastakaikua.
Juuson mukaan Valviran linjaukseen tehty myönnytys avoimen korkeakouluopiskelun hyväksymisestä osaksi pätevöitymiskoulutusta helpottaa tilannetta.
-Tämä tietenkin laajentaa sijaiskelpoisten joukkoa merkittävästi. Alueilla on käsittääkseni todella paljon sosionomeja, joilla on täydentäviä opintoja avoimessa yliopistossa, jotka tekee näitä vuoden sijaisuuksia.
-Vuoden sijaisuuden enimmäismäärä on toki haastava edelleen. Mutta sekään ei ole mitään uutta. Sitä on vuosia kierretty siten, että työnantaja tekee vain vuodeksi kerrallaan työsopimuksen, ihan vain siitä syystä että henkilöstöpula on niin valtava.
Juuson mukaan tarkoituksena on, että sosionomit, joilla on opintoja avoimessa korkeakoulussa, saattaisivat opintonsa valmiiksi jotta saisivat laillistuksen sosiaalityöntekijän ammattiin.
-Tässä olisi hyvä, jos hyvinvointialueet, samalla kun tekevät määräaikaisen sopimuksen, tekisivät myös suunnitelman, että miten ne opinnot saatetaan valmiiksi. Siinä on kyse vain syventävien opintojen kokonaisuudesta, ja niitä on yleensä mahdollista tehdä ainakin osittain työn ohella.
Vastakaikua ei siis ole saamassa myöskään vaatimus asiakasmitoituksen 30/sosiaalityöntekijä voimaantulon lykkäämisestä. Ministerin mukaan tilannetta seurataan, mutta hän ei halua arvioida toimeen ryhtymisen tarvetta jossittelun perusteella.
”Lakejahan rikotaan hyvinvointialueilla koko ajan”
Alueilla pelätään, että lain noudattaminen muodostuu tässä yhtälössä mahdottomaksi.
-Lakejahan rikotaan hyvinvointialueilla koko ajan muun muassa tehostetussa palveluasumisessa, eli ympärivuorokautisessa palveluasumisessa. Edelleenkään kaikki hyvinvointialueet eivät pääse siihen 0,65:een, ministeri viittaa nykyiseen hoitajamitoitukseen.
Tehostetussa palveluasumisessa hoitajamitoituksen 0,7 per asukas oli tarkoitus tulla voimaan joulukuussa, mutta Petteri Orpon, kok., hallitus kirjasi hallitusohjelmaan, että mitoitusta siirretään neljällä vuodella eteenpäin. Se on siis tulossa voimaan vuoden 2028 alussa.
-Tavoitteet on tietysti hyviä, mutta henkilöstö asettaa aikamoiset haasteet hyvinvointialueille. Varmaan kaikki hyvinvointialueet tekevät parhaansa että tavoitteet täyttyvät.
Juuso muistutttaa työnantajien – siis hyvinvointialueiden – vastuusta töiden järjestämisessä lainmukaisesti.
– Täytyy muistaa, että sosiaalihuollon ammattihenkilölain mukaan työnantaja voi järjestää työt joustavasti. Henkilöstön koulutuksen, osaamisen ja ammattitaidon mukaan, ellei jotain tehtävää ole erikseen säädetty tietyn sosiaalihuollon ammattihenkilön hoidettavaksi.
Alueiden toiveeseen siitä, että sosiaalityötä sijaisina tekevät pääsisivät nykyistä nopeammin kouluttautumaan pätevyyteen, Juuso väläyttää helpotusta.
Sosiaali- ja terveysministeriö ja opetus- ja kulttuuriministeriö neuvottelevat koulutuspolun sujuvoittamisesta. Mitään konkreettista ei tässä ole tarjolla vielä, vaikka ajatuksia on.
– Siihen on olemassa erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja. Yksi olisi, että näille henkilöille tilattaisiin suoraan räätälöity koulutus hyvinvointialueiden toimesta. Tämä olisi varmasti nopein keino saada heille pätevyys.
Aiemmin aiheesta:
Hei
Ihmetteln mitä lainsäätäjä on aikoinaan ajatellut, kun on säätänyt yhteiskuntatieteitä tai valtiotieteitä ja sosiaalityön pääainekokonaisuutta opiskeleville ainoastaan yhden vuoden mahdollisuuden työskennellä opintojen ohessa. Se ei ole mielestäni linjassa esimerkiksi lääketieteen opiskelijoihin verrattuna. Mikäli avoimen yliopiston perus- ja aineopintokokonaisuuden suorittaneet eivät voi jatkossa työskennellä määräaikaisina sosiaalityöntekijöinä, tarkoittaa se sitä, että kaikki ns. sijaiskelpoiset tutkinto-opiskelijat ovat jo pitkällä opinnoissaan, mutta tuskin kukaan valmistuu kandin jälkeen vuodessa. Jos työskentelyä halutaa rajata, sopivin määräaika olisi kolme vuotta. Siinä ajassa ehtii valmistua ja toisaalta se myös realistisesti kannustaisi viemään opintoja eteenpäin työnkin ohella.