Valiokunta-podcast: Antaako tiukka sääntely mahdollisuutta hoitaa vanhuksia mielekkäästi? Käydäänkö vanhojen palveluista kunnollista keskustelua? – Vanhusten hoivapalvelut ja henkilöstömitoitus puhuttavat
Ikäihmisen elämä hoivakodissa ei ole pelkkää hoitoa ja hoivaa vaan myös kaikkea mitä mielekkääseen elämään kuuluu, muistuttavat Tarja Myllärinen (vas.), Minna Lahnalampi Lahtinen ja Arja Laitinen (oik.). (Kuva: Janne Aulavuori
Iäkkäiden ympärivuorokautisen hoidon tilanne Vantaalla lokakuun alussa: Vantaa-Keravan alueella omassa toiminnassa 19 hoivapaikkaa tyhjänä ja 60 yksityisen puolen hoivapaikkaa tyhjänä, kun ei ole henkilökuntaa. Jonossa 133 ympärivuorokautisen hoidon odottajaa.
-Heistä puolet pääsisi asianmukaiseen hoitoon, jos olisi riittävää henkilökuntaa, sanoo Vantaan kaupungin vanhus- ja vammaispalvelujen johtaja Minna Lahnalampi-Lahtinen Valiokunta-podcastin uudessa jaksossa, jossa teemana on hoivapalvelut.
Kun kuuntelee tarinaa hoivapalvelujen arjesta ja tavoista, joilla kunnat täyttävät henkilöstöresurssiaan pystyäkseen vastaamaan mitoitusvaatimukseen, tulee mieleen, että laki ja sen tarkoitus heittävät häränpyllyä, kuvailee Kuntaliiton sote-muutosjohtaja Tarja Myllärinen.
-Kun mitataan yhtä numeroa, saadaan sitä mitä mitataan eikä saada niitä hyviä tavoitteita joita laissa on turvata ikääntyville ihmisille palveluita. Ja kun mitoitus on yhdessä paikassa, sen jahtaaminen saattaa heijastua kotiin annettaviin palveluihin ja tulee ikään kuin tuplavahinko.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Hoivan ja osaamisen johtaja Arja Laitinen Hyvinvointiala HALI ry:stä on Minna Lahnalampi-Lahtisen ja Tarja Myllärisen kanssa sitä mieltä, että jos mitoituksen kriteereihin ei saada muutoksia, henkilöstömitoitus 0,7 on mahdoton toteuttaa joulukuussa 2023, kuten on tarkoitus.
Pelkkä numero ei ota huomioon asiakkaiden tarvetta, joka on usein jotain muuta kuin mitä hoitaja voi tarjota. Tarve voi liittyä kulttuuriin, liikuntaan, kaikenlaisiin mielekkään elämän elementteihin, podcastin vieraat toteavat.
-Tässä annettiin lisäaikaa, mutta ei mitään työkaluja täyttää edes lisäajan jälkeen mitoituksia, Arja Laitinen viitaa henkilöstömitoituksen porrastamiseen.
-Ympärivuorokautinen asuminen määritellään niin, että pitää tuottaa sosiaalisesti rikasta ja mielekästä elämää.
– Kaipaan rohkeaa keskustelua siitä, kuka on kelpoinen hoitamaan vanhuksiamme, Laitinen sanoo.
Keskustelijoiden mukaan tulisi käynnistää perinpohjainen keskustelu vanhuspalveluista ja normitalkoot, joilla henkilöstökriteerejä voitaisiin väljentää. Tarvitaan isoja ratkaisuja ja pian.
– Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökuntaa ei vaan riitä kaikkiin työpisteisiin siinä määrin kuin tarvittaisiin. Esimerkiksi Vantaa-Kerava tarvitsee ensi vuonna 100 uutta hoitopaikkaa. Ja mitoitus nousee. Meillä on yli 200 hoitajan vaje plus se sata hoitopaikkaa. Näen, että tämä tilanne puhkeaa joka tapauksessa, ja tähän on keksittävä ratkaisut, Minna Lahnalampi-Lahtinen sanoo.
Kuuntele keskustelu Spotifyssa, SoundCloudissa, iTunesissa tai Suplassa:
Emeritaprofessori Jylhä on aivan oikeassa. Menossa on vanhusten palveluiden alasajo. VM pakottaa hyvinvointialueet konkreettisiin leikkauksiin, että alueet voivat rakentaa sairaalassa valmiiksi lainarahalla. VM:lle ei kelpaa toiminnalliset rakennemuutokset, joita esim. Pohjois-Savo esitti. Nyt siis leikataan laitoshoito kokonaan pois, ympärivuorokautisesta hoivasta leikataan runsaasti paikkoja, akuuttiosastoja vähennetään, pienempiä sotekeskuksia karsitaan ja siirretään rtäpalveluksi. Kaikki tämä koskee vanhuksia, jotka joutuvat yhä kauemmaksi omaisistaan. Aluehallituksessa jään usein yksin puolustamaan vanhusten palveluja. Tämä ei ole sote, jota kaksi vuotta sitten kannatin. Tämä on leikkaus-sote, joka kulkee talous edellä. Ministeri Juuso ei tunnu tietävän lainkaan, missä tilanteessa hyvinvointialueilla mennään. Valitettavasti.