Emeritusprofessori Ryynänen esittää aluekuntaa itsehallintoalueen nimeksi
Tampereen yliopiston kunnallisoikeuden emeritusprofessori Aimo Ryynänen ehdottaa syntyvien itsehallintoalueiden nimeksi aluekuntaa.
– Kyse on itsehallintoyksiköstä ja siis kuntaa laajemmasta yksiköstä, näin ollen aluekunta olisi mielestäni paras nimi.
Ryynäsen mukaan uudistus on epäilemättä historiallinen.
– Nyt sitten saadaan ne leveämmät hartiat, joita edellinen hallitus yritti kuntaliitosten kautta väen väkisin punnertaa. Ratkaisumalli on ilman muuta järkevämpi kuin edellisen hallituksen ”yhden koon takki”, jonka olisi tullut sopia kaikkeen palvelutoimintaan päivähoidosta sairaaloiden ylläpitoon.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
– Ja mikä tärkeintä, saadaan myös demokratia nykyiseen kuntayhtymien ja elyjen viidakkoon. Aletaan olla lähempänä myös Euroopan neuvoston edellyttämää hallintorakennetta.
Ryynäsen mukaan nyt on kuitenkin saatu aikaan vasta kuoret. Sisällössä on monta kysymystä ratkaistavana.
– Toivottavasti jatkovalmistelussa on mukana riittävän monialaista osaamista, ei pelkästään sosiaalipoliitikkoja tai lääkäreitä, heitä mitenkään aliarvioimatta.
– Valtion ohjauksen ilmoitetaan vahvistuvan. Pitää muistaa eurooppalainen periaate subsidiariteetista: päätösvaltaa ei pidä viedä ylemmäs kuin on tarpeen. Ennen vuotta 1993 voimassa ollut kansanterveystyön suunnittelu- ja valtionosuusjärjestelmä on pelottava ja varottava esikuva.
’Aluekunta’ kuulostaa ihan hyvältä termiltä sikäli, että koko järjestelmä muodostuu lopultakin aika lailla ’second-tier local government’ -tyyppiseksi, kun niistä on tarkoitus tehdä monialaisia itsehallintoalueita. Nythän koko järjestelmä on kehittynyt muutamien vuosikymmenien kuluessa aika fragmentaariseksi kokonaisuudeksi ja tällä ratkaisulla saadaan toivottavasti pitkällä aikavälillä selkeyttä tähän toisen asteen kunnallishallintoon. Samalla ko. termi tuo esiin kytkennän meidän perinteisesti vahvaan kunnalliseen itsehallintoon, mikä voisi tehdä ko. ratkaisun vähän helpommin sulatettavaksi kuntakentän näkökulmasta. Olennaisempaa kuin käytetty nimitys on tietysti rakenteet, mutta Ryynäsen ehdotus on joka tapauksessa pohtimisen arvoinen.
Sosiaali- ja terveyspalvelut — hoitoketjujen yhtenäisyys aluekunnissa — on erittäin merkittävä Suomen perustuslaillisesti itsehallinnollisten kuntien asukkaille.
Kuntien asukkailla — sosiaali- ja terveyspalveluiden (sote) kuntien asukkaille suuren merkityksen vuoksi — on perustuslain tarkoittama alueen perustuslaillisesti itsehallinnollisten asukkaitten, tosiasiallinen itsehallinto omalla lähialueella, ”aluekunnassa”.
Noudattaa Suomen perustuslakia sekä Suomen lakiin vuonna 1991 otettua Euroopan neuvoston paikallisen itsehallinnon peruskirjaa — valtiosopimusta, joka on sekä perustuslain 121 §:n 1. momentin (kunnat) että 4. momentin (”aluekunnat”) mukainen.
Euroopan neuvoston paikallisen itsehallinnon peruskirjaa sekä siitä tehtyä lakia on noudatettava perustuslakivaliokunnassa, koska kuntien asukkaitten sote-itsehallinnon on jatkuttava omista sote-palveluista sekä 18 maakunnan sisäisistä kuntayhtymistä, kun ne siirretään perustuslaillisesti itsehallinnollisten asukkaitten omien kuntien järjestämis-, tuotanto-, ja rahoitusvallasta —asianosaisten — samojen kuntien itsehallinnollisten asukkaitten suoralla vaalilla valitsemille lähialuevaltuustolle; lähialuevaltuusto on alueensa sisään jäävien kuntien asukkaitten kuntia suurempi aito, perustuslain tarkoittama tosiasiallinen itsehallintoalue; perustuslain 121 § 4. momentti (aluekunta).
Kommentteja?
1) Manner-Suomen jokaisessa 18 maakunnassa on itsehallinto (”aluekunta”) oman julkisen soten hoitoketjujen yhtenäisyydestä ja normaalitason 24/7 päivystyksen keskussairaalasta sekä palo- ja pelastustoimesta.
DEMOKRATIA JA KANSANVALTA
Perustuslaillisesti itsehallinnolliset Suomen asukkaat valitsevat vaalipäivänä perustuslain kansanvaltaisuuteen ja yksilön oikeuteen vaikuttaa omiin sote-palveluihinsa
a) oman kunnan valtuuston
b) oman maakuntaitsehallinnon; sote-lähialuevaltuuston; ”aluekunnan” valtuuston.
2) Valtio rahoittaa ja järjestää viisi yliopistosairaalaa Helsingissä, Turussa, Tampereella, Kuopiossa ja Oulussa.
Nämä eivät ole kuntien itsehallintoa eivätkä 18 maakunnan, ”aluekunnan” itsehallintoon kuuluvia, vaan ”valtion sairaalita”.
3) Valtio rahoittaa ja järjestää laajaan päivystykseen kuuluvat, normaalin 24/7 päivystyksen ylimenevät osat 15 laajan päivystyksen sairaalassa. Näihin 15:een sisältyvät viisi yliopistosairaalaa. Hallinto, operatiivinen toiminta, vastuu on määriteltävä.
4) Valtio käyttää ohjausvaltaa, kun eduskunta säätää yhdenvertaiset sote-palvelut jokaiseen Suomen kolkkaan, perustuslaillisesti kansanvaltsusille kuntien eli ”aluekuntien” asukkaille.
Jk.
Edellisen perusteella näyttää siltä, että Manner-Suomen 18 maakunnan sairaanhoitopiirien perustuslaillisesti itsehallinnollisten asukkaitten jäsenkuntien, asukkaittensa suoralla vaalilla valitsemat jäsenkuntien valtuustot, voivat perustaa jo ennen uusien lakien säätämistä ja voimaantuloa, vapaaehtoiset 18 sote-kuntayhtymää, joissa on julkisen soten yhtenäiset systemaattiset hoitojetjut (hoitoketjuintegraatio).
Perustuslaki ei ole este. Päinvastoin sote asukkaitten itsehallintoon.
Leveäharteiset Kainuun sote ja Etelä-Karjalan Eksote:
Perustuslakivaliokunta on hyväksynyt nykyiset maakunnalliset sote-hoitoketjuintegraatiot, kunhan valtio ryhtyy vastaamaan TÄYSIMÄÄTÄISESTI perustuslakivaliokunnan perustuslaista johtaman rahoitusperiaatteen mukaisista — korvamerkityistä — valtionosuuksista, niin, että yhdenvertsisuus, perustuslain 6, 19 ja 121 §§ toteutuvat koko maassa.
18 maakunnan hoitoketjujen operatiivinen hallinta poistaa julkiselle taloudelle haitallisen osaoptimoinnin.
Kommentteja?
Aluekunta on hyvä nimiehdotus. Miksei myös käsitteenä vakiintunut seutukunta? Joka tapauksessa kunta-nimi tulisi olla nimessä, osoittaahan se toimijan julkisoikeudellista ominaisuutta.
Pohjois-Karjalan itsehallinnollinen aluekunta etenee.
— On perustuslakivaliokunnan hyväksymä malli.
Aluekunnan sisään jäävillä kunnilla on motivaatio säästää ja innovoida.
>
Sanomalehti Karjalainen verkossa 13.11.2015
Siun sote siirtyy selvittämisestä toimintaan
Koska valtio rahoittaa, budjetoi ja järjestää sekä 5 yliopistosairaalaa että 15 laajan 24/7 päivystyksen sairaaloiden ydinosat, niin kaikki 18 ”normaalialuetta” saavat omat sote-valtuustot/itsehallintovaltuustot.
18 itsehallintoaluetta tukeutuvat valtion rahoittamiin ja järjestämiin vaativiin sairaalapalveluihin 5 yliopistosairaalassa ja 15 laajan päivystyksen sairaalassa.
15 laajan päivystyksen sairaala-aluetta eivät saa sote-valtuustoja, koska itsehallintoalueiden valtuustot vastaavat omista sote-palveluista ja valtio omista yksiköistään ja osastoista.
Perustuslain mukaisia, suoralla vaalilla valittuja, kansanvaltaisia asukkaittensa demokraattisia lähialuevaltuustoja on 18 (aluekunnat), joilla on samat perustuslailliset itsehallinnon tunnusmerkit kuin kunnilla ml. vahva valtion rahoitusosuus.
Kommentteja?
Hallitusohjelmassa on luvattu noudattaa perustuslakia.
Pyytääkö hallitus eron, kun/jos perustuslakivaliokunta vuoden 2016 lopulla toteaa perustuslaillisia ongelmia?
Helsingin Sanomissa 14.11.2015 sivulla A 16
Stubb:
” ’Kun sote-alueen järjestämispäätös tehdään esimerkiksi viiden vuoden välein, katsotaan, onko sote-alueella riittävä kantokyky sille annetuissa tehtävissä. Jos ei ole sote-alueiden määrä pienenee automaattisesti.’ Arviointiin tulee Stubbin mukaan jokin mekanismi. Viime kädessä asiasta päättää valtioneuvosto.”
Kun pääministeri Sipilä (kesk.) on sanonut hallituksen linjan olevan valtion rahoituksen pienenevän suhteessa tarpeeseen, voidaan kysyä:
— onko Sipilä ja koko hallituskoalitio 18 maakunnan kansanedustajineen mennyt täysin perustuslain vastaiselle linjalle? Entä perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja jäsenet sekä oikeusministeri?
Tämä vastaa samaa kuin että säädettäisiin tavallinen laki, jolla kuntia voidaan automaattisesti liittää yhteen, kun valtioneuvoston viiden vuoden välein tekemillä ”järjestämispäätöksellä” pinennettäisiin kuntien saamia, perustuslaista johdetun rahoitusperiaatteen mukaisia valtionosuuksia. Jos tämä menee läpi perustuslakivaliokunnassa vuoden 2016 loppupuolella, niin perustuslakia on enää mahdoton soveltaa siten kuin kansalaiset sen ovat ymmärtäneet.
Sipilä vaarantaa koko sote-uudistuksen ja kotikuntien itsenäisyyden!
Yhä useampi asia hallituksen ulostuloissa näyttää olevan perustuslain kannalta ongelmallisia. Siitä kertoo yön pimeinä tunteina tehdyt puoluepoliittiset kaupankäynnit ”itsehallinnosta” ja muista ”virityksistä”.
Onko Suomella ja Sipilällä enää varaa tähän?
Sipilän ensimmäiseksi soteksi voidaan laskea vuoden 2014 alussa käynnistetty sote-malli, joka kaatui pariin kertaan perustuslakivaliokunnassa.
Liian monimutkainen ja riidan siemeniä sidältävä hanke onnistuakseen.
Verkossa: Karjalainen 8.11.2015 Sote-ratkaisu voi törmätä perustuslakiin
Verotuksen kanssa ei ole ongelmaa, kun 18 maakunnassa maakuntien sisäiset kuntayhtymät hoidetaan kuntaveroilla, joita maksavat kuntaverovelvolliset.
Etelä-Karjalan kuntaveroluokan jako 2014 kunnittain:
On päästävä samaan euromääräiseen tulokseen kahdella menetelmällä.
1) Ensinnäkin perinteinen maakunnan kuntayhtymien kunnilta saama yhteissumma — ”maakuntaveron” kokonaiskertymä — ja kunnille itselleen jäävät kuntaverot.
Rahavirrat voidaan ajatella syntyvän jyvitettynä jokaista verovelvollista kohti:
A) euromäärä oman kunnan budjettitilille ja
B) euromäärä oman maakunnan budjettitilille esimerkiksi vuonna 2014.
Kuntayhtymissä on ikään kuin piilotettuna kuntaverovelvollisten oman kunnan kuntaveroprosentti ja oman maakunnan kuntaveroprosentti.
2) Vuoden 2014 euromäärät A) ja B) simuloidaan tietokoneavusteisesti käyttäen Etelä-Karjalan kunnille jokaiselle omaa kuntaveroprosenttia sekä maakunnalle omaa kuntaveroprosenttia.
Kun kuntayhtymistä siirrytään maakuntaitsehallintoon, niin toimitaan kuntien veroprosenteilla ja maakunnan veroprosentilla.
— Systeemin tulee olla yhtälailla perustuslaillisesti tasapainossa, kuin nykyisin Etelä-Karjalassa nykyisillä kuntien maksuosuuksilla eri kuntayhtymille, että ei tule perustuslakivaliokunnassa ongelmia.
— Edellyttää lisäksi, että valtio jatkaa rahoitusperiaatteen mukaisesti valtionosuuksien maksua euromääräisesti samoin periaattein kuin tähänkin asti 18 maakunnan sisään.
— Edellyttää myös, että valtioneuvosto palauttaa kunnilta leikatut 3,8 miljardia euroa, mikä on rahoitusperiaatteen vastaista: oli monista syistä yksi merkittävä, kun perustuslakivaliokunta hylkäsi 2015 sote-lakiesityksen.
Aidot eurooppalaiset 18 aluekuntaa, maakuntaa:
— Itsehallinnollinen maakunta tarvitsee verotusoikeuden kuntaveroluokassa ollakseen aito itsehallinto ja eurooppalainen aluekunta.
Omilla 18 itsehallintoalueen maakuntakohtaisilla maakuntaveroprosenteilla hoidetaan samat asiat, jotka nykyiset maakuntien sisäiset kuntayhtymät hoitavat, esimerkiksi sairaanhoitopiirit. Sairaanhoitopiirien omaisuus ja omistajaohjaus säilyy maakuntavaltuuston itsehallinnollisessa päätösvallassa. Muuten ei ole kysymys aidosta itsehallinnosta.
Yliopistosairaalat
Viisi yliopistosairaalaa jäävät kokonaan valtion rahoittamiksi, järjestämiksi ja tuottamiksi.
Yliopistosairaalat eivät ole kuntademokratiaa eikä 18 maakunnan demokratiaa. Ne ovat valtion itsenäisesti hoitamia.
Maakunnista operatiivinen johto yhdistää hoitoketjun lääketieteellisin perustein viiteen yliopistosairaalaan Helsinkiin, Turkuun, Tampereelle, Kuopioon ja Ouluun