Lähes 30 prosenttia erillään asuvien vanhempien lapsista asuu vuorotellen kummankin vanhempansa luona.

Jos eroperheen vanhemmat asuvat eri kunnissa, heidän lapsensa eivät välttämättä saa yhdenvertaisia palveluita. 

Valtioneuvoston kanslia selvitti vuorotellen vanhempiensa luona asuvien lasten sosiaaliturvaa tutkimuksella, jossa vuoroasumisen yleisyyttä ja taustatekijöitä selvitettiin kyselytutkimuksella. Tavoitteena oli saada selville, millaisia etuus- ja palvelujärjestelmän ongelmia lasten asumisjärjestelyihin liittyy. 

Sevityksen mukaan lapsen asuminen kahdessa kodissa tuo perheille usein käytännön hankaluuksia ja lisäkuluja. 

Välimatkat kotien välillä ja varhaiskasvatukseen tai kouluun kuormittavat perheitä sekä ajallisesti että taloudellisesti. Koska lapsella voi olla vain yksi virallinen osoite, sosiaali- tai terveyspalvelujen saaminen lapselle voi olla vaikeaa silloin kun vanhempi ei asu samassa kunnassa kuin lapsi, eikä tieto lapsen asioista aina kulje molempiin koteihin. 

Noin joka kymmenes etävanhempi kertoo, että pitkä välimatka tai huonot kulkuyhteydet varhaiskasvatukseen, esiopetukseen tai kouluun aiheuttavat ongelmia. 

Osa vanhemmista on yrittänyt järjestää asumisensa niin, että lapsen koulumatka ei muodostuisi liian pitkäksi. Koulukyydin järjestyminen voisi helpottaa vanhempien asuinpaikan valintaa, ja toisaalta lisätä lapsen asumista etävanhemman luona. 

Vuoroasuminen on vaikeuttaa myös vanhempien palvelujen saamista. 

Eri kunnassa asuvalla etävanhemmalla ei välttämättä ole mahdollisuutta saada esimerkiksi lapseen kytkeytyviä perhe- tai lastensuojelun palveluja omasta kunnastaan.

Vuoroasuminen pitäisi huomioida tuissa

Suomessa asuu lähes 280 000 lasta, jotka asuvat virallisen osoitetietonsa mukaan vain toisen vanhempansa kanssa. Enemmistö lapsista asuu virallisen osoitetietonsa mukaan äidin kanssa, joskin isän luona kirjoilla olevien lasten osuus on hitaasti kasvanut. Yhä useammin erillään asuvat vanhemmat sopivat lapsen vuoroasumisesta: lähes 30 prosenttia erillään asuvien vanhempien lapsista asuu vuorotellen kummankin vanhempansa luona.

Vuoroasuminen näyttää olevan yhteydessä vanhempien tulotasoon. Pienituloisissa eroperheissä lapset asuvat useammin vain toisen vanhempansa luona kuin korkeasti koulutetuissa, hyvätuloisissa perheissä.

Pienituloiset vanhemmat asuvat muita useammin pienemmissä asunnoissa, välimatka lapsen kotien välillä on keskimäärin pidempi kuin paremmin ansaitsevilla vanhemmilla. Suuremmalla osalla pienituloisista eroperheistä lapsen toinen vanhempi asuu eri paikkakunnalla paremmin toimeentuleviin verrattuna. 

Lapsen vuoroasuminen on kalliimpaa kuin asuminen vain toisen vanhemman luona, mutta tällä hetkellä sitä ei huomioida etuisuuksissa, kuten pienituloisille talousille kohdentuvissa asumistuessa ja toimeentulotuessa.

Hankkeen tutkijoiden mukaan erityisesti asumistukijärjestelmää tulisi kehittää niin, että lapsen tosiasiallinen kuuluminen kahteen eri ruokakuntaan tulisi huomioitua. 

Raportissa todetaan lisäksi, että lapsilisän jakamismahdollisuutta sekä koulukuljetuksen järjestämistä vuoroasuvan lapsen toisesta kodista tulisi selvittää.

Avatar
Milka Valtanen
milka.valtanen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*