Eurooppaoikeuden professori Raitio: Oikeusvarmuusilmoitus sotesta on jo myöhässä
Kuva: Kari Långsjö
Oikeusvarmuusilmoitus ei ole vaihtoehto notifioinnille sote-järjestelmän oikeusvarmuuden saamiseksi, sanoo Helsingin yliopiston Eurooppaoikeuden professori Juha Raitio.
Oikeusvarmuusilmoitus on noussut esiin julkisessa keskustelussa, jota perustuslakivaliokunnan perjantaina antaman lausunnon jälkeen on käyty. Lausunnon mukaan sote-uudistuksen valinnanvapauden eteenpäinmeno edellyttää oikeusvarmuutta järjestelmästä. Valiokunta ei tehnyt asiasta ns. velvoittavaa pontta, mutta lausuma on valtionsääntöoikeudellisesti painava, korosti mm. valiokunnan puheenjohtaja Annika Lapintie, vas., tiedotustilaisuudessa perjantaina.
– Se, miksi tässä asiassa se [notifiointi] perustuslakivaliokunnassa on esillä, johtuu nimenomaan julkisen vallan velvollisuudesta huolehtia kansalaisille riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut. Ja jos tällainen oikeudellinen epävarmuus ne vaarantaa, niin silloin siihen pitää saada selvyys, ennen kuin tätä järjestelmää voidaan viedä eteenpäin, Lapintie sanoi.
”Ei enää uskottavaa”
Käytännössä valiokunta ei velvoittanut mietintöään työstävää sosiaali- ja terveysvaliokuntaa mihinkään tiettyyn toimenpiteeseen oikeusvarmuuden saamiseksi, vaan pikemmin nuotitti tietä ja esitti vaihtoehtoja. Samassa tiedotustilaisuudessa perustuslakivaliokunnan 1. varapuheenjohtaja Tapani Tölli, kesk., totesi valtiontukilainsäädännölle oleellisen SEUT 108(3) artiklan sisältävän ”useamman toiminnan”, esimerkiksi oikeusvarmuusilmoituksen, joita oikeusvarmuuden hankkimiseen on.
– Menettely on omansa, ja siinä on erilaisia osia, Tölli sanoi.
Oikeusvarmuusilmoitus on noussut sittemmin julkiseen keskusteluun mm. sosiaalisessa mediassa, ja Ylelle antamassaan haastattelussa sote-uudistuksen projektijohtaja, alivaltiosihteeri Päivi Nerg arvioi, että oikeusvarmuusilmoitus olisi toinen menettelyvaihtoehto notifikaation rinnalla.
– Oikeusvarmuusilmoitus voidaan tehdä tilanteessa, jossa kansallisvaltio katsoo, että meillä on ei-taloudellinen järjestelmä, mutta on epävarma siitä, että onko tässä osia, jotka tulisi nyt käydä komission kanssa lävitse. Oikeusvarmuusilmoitus on vähän kuin notifikaation esiaste, sen jälkeen voidaan olla tilanteessa, jossa notifikaatio saattaa tulla kyseeseen, Nerg totesi Ylelle.
Raitio korostaa, että oikeusvarmuusilmoitus tulisi tehdä lainsäädäntöhankkeen alkuvaiheessa, ei sen lopussa.
– Se ei ole oikein uskottava järjestely enää tässä vaiheessa, kun lainsäädäntöesitys on aivan loppusuoralla.
Notifiointitarve ollut tiedossa pitkään
Tämä todetaan myös hallituksen esityksessä HE 22/2016 vp laiksi taloudelliseen toimintaan myönnettävän tuen yleisistä edellytyksistä.
Esittelytekstissä todetaan, että komissiolle voidaan tehdä tukijärjestelyn valmisteluvaiheessa myös ns. oikeusvarmuusilmoitus, jos viranomaiset ovat ylipäänsä epävarmoja siitä, täyttääkö tukijärjestelmä SEUT -sopimuksen 107 1 kohdan valtiontuen edellytykset.
”Tukea myöntävän viranomaisen vastuulla on arvioida, sisältääkö toimenpide EU:n valtiontukisääntöjen mukaista tukea. Jos kyse on valtiontuesta, viranomaisen on ennen tuen täytäntöönpanoa selvitettävä mihin valtiontukisääntöön tukijärjestelyn hyväksyttävyys perustuu ja tarvittaessa noudatettava toimenpiteeseen soveltuvaa ilmoitusmenettelyä. Käytännössä erityisesti monimutkaisten tukiohjelmien ja suurten yksittäisten tukien tapauksessa, viranomaisen on tehtävä tuesta ennakkoilmoitus komissiolle”, esityksessä todetaan.
Raitio muistuttaa, että Suomen on vaikea esittää kovin epävarmaa notifiointitarpeesta, kun Suomen korkein hallinto-oikeus on jo joulukuussa 2017 ilmaissut notifiointitarpeen.
– Ei voi esittää, että tämä asia tulee jotenkin uutena.
– Oikeusvarmuusilmoitus tuntuisi tässä vaiheessa olevan toimenpide, joka tulee selkeästi liian myöhään.
Tämä puolestaan herättää kysymyksen, mitä Suomen valtio tarkalleen aikoisi oikeusvarmuusilmoituksena esittää.
– Missä tarkoituksessa ja valossa asia aiotaan esittää? Siitä minulla ei ole tietoa. Mikä olisi oikeusvarmuusilmoituksen sisältö? Raitio kysyy.
– Sen on kuitenkin tarkoitus olla osa notifiointiprosessia, eikä sen korvaava menettelytapa.
