Hallitukselta vaaditaan ulkoistusten vaikutusarviointia ennen sote-lain etenemistä – ”Ainuttakaan kuntaa ei ole kuultu”
Vajaan 3 000 asukkaan Puolangalla soten ulkoistus alkoi vuonna 2013. Sopimus Attendon kanssa terveyspalveluista on voimassa helmikuuhun 2021 saakka ja hammashoidon osalta helmikuuhun 2022 saakka. Tämän lisäksi laboratorio-ja röntgenpalveluista tehty sopimus jatkuu nykyisellään vuoden 2022 loppuun saakka. (Kuva: Pekka Moliis)
Sote-palveluitaan ulkoistaneet kunnat vaativat, että ennen kuin sote-lakiesitys viedään eteenpäin, ulkoistusten vaikutuksista laaditaan arvio.
Hallitus pyrkii suitsimaan laajoja sote-ulkoistuksia, ja sote-lakipaketin voimaanpanolakiehdotuksen 28 §:ssä säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen hankkimisesta tehtyjen sopimusten mitättömyydestä. Jos kunnalta tai kuntayhtymältä maakunnan vastuulle siirtyvää sopimusta ei voida muuttaa lainmukaiseksi, sopimus olisi sote-uudistuksen myötä kokonaan mitätön.
Muun muassa Kuntaliitto ja korkein hallinto-oikeus suhtauivat ajatukseen mitätöinnistä epäillen ja kriittisesti lausunnoissaan lakiluonnoksesta.
Kuntien sivuuttaminen lakiluonnoksen laatimisessa on herättänyt laajalti närää kuntakentällä, ja sitä ihmettelevät myös palvelujaan ulkoistaneet kunnat.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
– Esitystä valmisteltaessa ei ole kuultu ainuttakaan ulkoistuksen tehnyttä kuntaa. Esityksen vaikutusarvioita tehtäessä ei myöskään ole arvioitu niitä säästöjä tai toiminnallisia parannuksia, joita ulkoistuksilla on saatu aikaan. Kuntien kanssa käyty dialogi uudistuksen valmistelun aikana on myös muutoin ollut vähäistä, ellei olematonta, kannanotossa todetaan.
– Hallituksen olisi ennen sote-uudistuksen läpivientiä tehtävä huolellinen vaikutusten arviointi toteutettujen sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistusten hyödyistä ja siitä, kumpi vaarantaa palvelujen perustuslain mukaisten palvelujen saatavuuden: laajojen ostopalvelujen kielto vai niiden salliminen, kunnat vaativat.
Kunnat eivät myöskään niele lakiesityksen perusteluja ulkoistusten mitätöinnin tavoittelun takana.
Lakiluonnoksessa perustellaan asiaa sillä, että julkiselle vallalle perustuslain 19 §:n 3 momentin mukaan kuuluvaan järjestämisvastuun kantoon sekä perusoikeuksien turvaamisvelvoitteisiin liittyy vaatimus tietyn tasoisesta omasta palvelutuotannosta.
– Tämä tulkinta perustuu perustuslakivaliokunnan viime vaalikaudella antamiin lausuntoihin tuolloin käsitellystä sote-uudistuksesta. Perustuslakivaliokunnan viime vaalikaudella antamat lausunnot eivät kuitenkaan sellaisenaan sovellu nyt esitetyn uudistuksen valtiosääntöoikeudellisen arvioinnin perustaksi, koska silloisen sote-uudistuksen perusratkaisut eroavat olennaisesti nyt ehdotettavan uudistuksen lähtökohdista, kunnat katsovat kannanotossaan.
– Kuntien nykyisen lainsäädännön nojalla toteuttamia ulkoistusjärjestelyjä ei myöskään ole minkään toimivaltaisen tuomioistuimen toimesta katsottu perustuslain 19 § 3 momentin vastaisiksi.
Kannanotossa muistutetaan myös, että Suomessa on toteutettu jo kymmeniä sote-palvelujen laajoja ulkoistussopimuksia, eikä mikään näistä järjestelyistä ei ole johtanut siihen, että järjestämisvastuussa oleva kunta tai kuntayhtymä ei olisi kyennyt huolehtimaan perustuslain 19 §:n 3 momentin edellyttämällä tavalla järjestämisvastuunsa toteuttamisesta.
– Päinvastoin. Sote-palvelujen ulkoistamisen perusteena on aina ollut järjestäjänä toimivan kunnan huolellinen analyysi siitä, että ulkoistaminen on paras ratkaisu perustuslain mukaisten riittävien yhdenvertaisten palvelujen varmistamisessa kunnan asukkaille.
Kustannukset pysyneet kurissa
Kannanotossaan kunnat muistuttavat, että kaikkien tehtyjen ulkoistusten avulla on parannettu palvelujen saatavuutta sekä hillitty kustannusten kasvua, ja siten kyetty säilyttämään lähipalvelut kustannusvaikuttavalla tavalla.
Yksi kannanoton allekirjoittajista on Rantasalmen kunnanjohtaja Kristiina Järvenpää.
Rantasalmi päätti vuonna 2014 ulkoistaa kaikki sote-palvelunsa Terveystalolle vuosiksi 2015-20. Myöhemmin sopimusta jatkettiin kattamaan myös vuodet 2021 ja 2022.
-Olemme olleet todella tyytyväisiä palveluihin sekä kustannuksiin, Järvenpää sanoo Kuntalehdelle
Hallituksen esitystä valmisteltaessa ei ole analysoitu sitä, millaiset vaikutukset kuntiin on ollut eli ovatko olleet tyytyväisiä, ovatko saaneet palveluja ja ovatko kustannukset pysyneet kurissa, Jävenpää muistuttaa.
-Tähän ei ole paneuduttu valmistelussa lainkaan. Se olisi ehdottomasti ollut tärkeää. Nyt tuntuu, että on vain kategorisesti ajateltu, että tällainen vaihtoehto ei voi olla uudessa mallissa, Järvenpää sanoo.
– Vaikutusarvio ulkoistuksista on vähintä, mitä tässä voi tehdä.
Kristiina Järvenpään mielestä sopimiselta ylipäätään lähtee pohja alta, jos tehtyjä sopimuksia aletaan jälkikäteen mitätöimään.
– Julkisilla toimijoilla on paljon pienempiä sopimuksia yksityisten kanssa. Mihin raja olisi tarkoitus vetää, mihin sopimuksiin puututtaisiin ja mihin ei? Järvenpää pohtii.
Myös Pyhtäällä ulkoistuksesta on hyvä kokemuksia. Pyhtää on ulkoistanut sote-palvelunsa Attendolle kymmeneksi vuodeksi ajanjaksolle 2015-2024.
Pyhtään kunnanjohtaja Jouni Eho sanoo, että kuntien sivuuttaminen lakiluonnoksen valmistelusta on herättänyt suurta huolta.
-Vaikutusarvioinnissa tulisi ottaa taloudelliset näkökulmat, palvelujen laatu, saavutettavuus.
-Olemme käytännössä jäädyttäneet sote-kustannusten nousun. Sen jälkeen, kun ulkoistus astui voimaan 2015, kulut ovat olleet tasan hyvin ennakoitavissa, kuntalaiset ovat olleet erittäin tyytyväisiä, Eho kuvaa Pyhtään näkökulmaa.
Voiko viime valmistelun tulkintoja hyödyntää?
Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan sote-lakiesityksessä on erityisesti hankintalain ja sopimusten mitättömyyden osalta täsmennettävää.
-Korkein hallinto-oikeus katsoo, että ehdotukseen sisältyy merkittävää oikeudellista epävarmuutta ja epäselvyyttä, jonka jääminen ratkaistavaksi vasta tuomioistuinprosesseissa olisi epätyydyttävää. Jatkovalmistelussa olisi huolellisesti arvioitava sääntelyn eri vaiheisiin sisältyviä oikeussuojateitä, jotta vältetään oikeudellista epävarmuutta ja mahdollistetaan asioiden nopea ratkaiseminen toimivaltaisissa tuomioistuimissa, lausunnossa todettiin.
Kuntaliiton lakiasiain johtaja Juha Myllymäki arvioi Kuntalehdelle viime viikolla pohtineensa, onko sote-lain uudelleen valmistelussa tulkittu liian laveasti edellisen kauden perustuslakivaliokunnan kannanottoja.
– Edellisen kauden perustuslakivaliokunta joutui ottamaan hallintotehtävässä kantaa jopa poliittisiin kysymyksiin. Tällaiseen tilanteeseen sen ei olisi pitänyt joutua, eihän niitä ollut kyetty aiemminkaan ratkaisemaan.
– Jatkokysymys kuuluukin, olivatko kaikki aiemman perustuslakivaliokunnan kannanotot sellaisia, että niitä voidaan soveltaa yleisenä sääntönä nykyisessä valmistelussa, Myllymäki sanoi.
Ulkoistaneiden kuntien kannanotossa ovat mukana Alavus, Jämsä, Kinnula, Kristiinankaupunki, Kuortane, Kärsämäki, Lumijoki, Mänttä-Vilppula, Parkano, Posio, Puolanka, Pyhtää, Rantasalmi, Rääkkylä, Siikalatva, Soini, Sulkava, Sysmä, Tornio ja Ähtäri.
Soten ns. kokonaisulkoistukset koottuna Kuntaliiton verkkosivuilla
Otsikossa sanotaan, että ”Ainuttakaan kuntaa ei ole kuultu”. Tämä ei pidä paikkaansa. Kaikki kunnat ovat saaneet osallistua lausuntokierrokseen ja siinä oli myös avovastauksille paikka, mihin kunnat ovat voineet kertoa kaikki erityisetkin asiansa. Tätä otsikkoa jaetaan ”totuutena” somessa ja tavallisille ihmisille on jäänyt käsitys, että kuulemista ei olisi tehty.
Eri asia on, olisiko pitänyt haastatella kaikkia niitä kuntia, joilla on jotain erityisiä piirteitä, kaksikielisyyttä, saaristolaisuutta, ulkoistuksia.
Toivon Kuntalehdeltä asiallisuutta, muuten kiinnostus sitä kohtaan vähenee asiantuntijalehtenä.
Hei Anne, kiitos kommentista.
Otsikon lainaus on sote-palvelunsa ulkoistaneiden kuntien kannanoton huomio, että lakiluonnoksen valmistelussa ei ole kuultu ulkoistaneita kuntia niitä koskevassa asiassa.
Tässä puhutaan siis lain valmistelusta, lausuntokierros on eri asia.
t. Ville Miettinen /Kuntalehti