Mielipide: Ulkoistusten hyödyistä otettava mallia sote-uudistuksessa, ei estettävä niitä

Sote-palveluja ulkoistaneiden kuntien yhteiskannanotto

Suomen hallitus on tekemässä sosiaali- ja terveydenhuollon historian suurinta uudistusta. Uudistuksen keskeisinä elementteinä on sote-maakuntien perustaminen sekä kielto tehdä laajoja sopimuksia sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tuottamisvastuun siirtämisestä yksityiselle toimijalle sekä yksityisen toimijan palveluksessa olevan lääkärin toimivallan voimakas rajoittaminen julkisesti rahoitetuissa palveluissa.

Hyvään hallintotapaan kuuluu selvittää mitä vaikutuksia esityksellä on. Esitystä valmisteltaessa ei ole kuultu ainuttakaan ulkoistuksen tehnyttä kuntaa. Esityksen vaikutusarvioita tehtäessä ei myöskään ole arvioitu niitä säästöjä tai toiminnallisia parannuksia, joita ulkoistuksilla on saatu aikaan. Kuntien kanssa käyty dialogi uudistuksen valmistelun aikana on myös muutoin ollut vähäistä, ellei olematonta.

Hallitus perustelee esitystä ja sen vaikutusarviointien puuttumista sillä, että julkiselle vallalle perustuslain 19 §:n 3 momentin mukaan kuuluvaan järjestämisvastuun kantoon sekä perusoikeuksien turvaamisvelvoitteisiin liittyisi vaatimus tietyn tasoisesta omasta palvelutuotannosta. Tämä tulkinta perustuu perustuslakivaliokunnan viime vaalikaudella antamiin lausuntoihin tuolloin käsitellystä sote-uudistuksesta. Perustuslakivaliokunnan viime vaalikaudella antamat lausunnot eivät kuitenkaan sellaisenaan sovellu nyt esitetyn uudistuksen valtiosääntöoikeudellisen arvioinnin perustaksi, koska silloisen sote-uudistuksen perusratkaisut eroavat olennaisesti nyt ehdotettavan uudistuksen lähtökohdista. Kuntien nykyisen lainsäädännön nojalla toteuttamia ulkoistusjärjestelyjä ei myöskään ole minkään toimivaltaisen tuomioistuimen toimesta katsottu perustuslain 19 § 3 momentin vastaisiksi.

Suomessa on toteutettu jo kymmeniä sote-palvelujen laajoja ulkoistussopimuksia. Mikään näistä järjestelyistä ei ole johtanut siihen, että järjestämisvastuussa oleva kunta tai kuntayhtymä ei olisi kyennyt huolehtimaan perustuslain 19 §:n 3 momentin edellyttämällä tavalla järjestämisvastuunsa toteuttamisesta. Päinvastoin. Sote-palvelujen ulkoistamisen perusteena on aina ollut järjestäjänä toimivan kunnan huolellinen analyysi siitä, että ulkoistaminen on paras ratkaisu perustuslain mukaisten riittävien yhdenvertaisten palvelujen varmistamisessa kunnan asukkaille.

Jokainen ulkoistus on rakennettu erilaisesta lähtökohdasta ja niillä on tavoiteltu erilaisia asioita. Kaikkien ulkoistusten avulla on kuitenkin parannettu palvelujen saatavuutta sekä hillitty kustannusten kasvua, ja siten kyetty säilyttämään lähipalvelut kustannusvaikuttavalla tavalla. Palvelujen järjestämisestä vastuussa olevalla kunnalla on myös aina mahdollisuus purkaa sopimus, mikäli palvelut eivät toimi sovitulla tavalla.

Esityksen olennainen elementti on perustettavien sote-maakuntien itsehallinto. Itsehallinnolla tarkoitetaan yleisimmin sitä, että palveluiden tuottamisesta saa päättää itse ja demokraattisesti valituilla päättäjillä on tosiasiallinen valta tehdä heille kuuluvat päätökset. Suomalainen yhteiskunta tekee itselleen karhunpalveluksen, mikäli se vaatii nykyisten, palvelut turvaavien sopimusten purkamista tai vie tulevilta sote-maakunnilta mahdollisuuden hyödyntää yksityisiä palveluntuottajia parhaat mahdolliset palvelut turvaavalla tavalla.

Hallituksen olisi ennen sote-uudistuksen läpivientiä tehtävä huolellinen vaikutusten arviointi toteutettujen sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistusten hyödyistä ja siitä, kumpi vaarantaa palvelujen perustuslain mukaisten palvelujen saatavuuden: laajojen ostopalvelujen kielto vai niiden salliminen.

Allekirjoittajat:

Liisa Heinämäki, kaupunginjohtaja, Alavus

Hanna Helaste, kaupunginjohtaja, Jämsä

Marja Lehtonen, vs. kunnanjohtaja, Kinnula

Mila Segervall, kaupunginjohtaja, Kristiinankaupunki

Pentti Turunen, kunnanjohtaja, Kuortane

Esa Jussila, kunnanjohtaja, Kärsämäki

Paula Karsi-Ruokolainen, kunnanjohtaja, Lumijoki

Timo Tukia, kaupunginhallituksen puheenjohtaja, Mänttä-Vilppula

Jari Heiniluoma, kaupunginjohtaja Parkano

Heli Knutars, kunnanjohtaja Posio

Harri Peltola, pormestari, Puolanka

Jouni Eho, kunnanjohtaja, Pyhtää

Kristiina Järvenpää, kunnanjohtaja, Rantasalmi

Yrjö Eronen, kunnanjohtaja, Rääkkylä

Pirre Seppänen, kunnanjohtaja, Siikalatva

Johanna Rannanjärvi, kunnanjohtaja, Soini

Juho Järvenpää, kunnanjohtaja, Sulkava

Marketta Kitkiöjoki, kunnanjohtaja, Sysmä

Timo Nousiainen, kaupunginjohtaja, Tornio

Jarmo Pienimäki, kaupunginjohtaja, Ähtäri