Marssijärjestys ICT-palvelukeskusten valmistelussa kummastuttaa kuntakentän edustajia. Ihmettelyä herättää, että valmistelua ohjaa hallinto käytännön tarpeiden sijaan. Suurta uudistusta ohjaavaa muutosohjelmaa kiitetään – kunhan ohjelmalle osoitetaan riittävät resurssit.

Hallituksen linjauksissa maakunnille ollaan perustamassa yhteistä ICT-palvelukeskusta ja sille sote-ICT-tytäryhtiötä, jonka ydintehtäviä hallituksen linjauksen mukaan ovat ”tieto- ja järjestelmäintegraatiopalvelut, palveluekosysteemin ytimen kanssa kaikille, järjestämisstrategisen kehittämissalkun toteutukset sekä sähköisen asioinnin ja analysoinnin ratkaisut”.

Hallituksen suunnitelmien mukaan ”valmistelussa selvitetään mahdollisuudet hyödyntää sairaanhoitopiirien ja kuntien sote-inhouse-yhtiöiden kumppanuutta kehittämisyhtiön perustamisessa”.

Sote-uudistuksen ICT-asioita valmistelevassa työryhmässä istuva Espoon tietohallintojohtaja Matti Franck oudoksuu tapaa, jolla palvelukeskusta viedään määrätietoisesti eteenpäin ikään kuin se olisi koko uudistuksen tärkeimpiä toimenpiteitä.

– Esitimme sote-digiryhmässä, että valtakunnallinen ICT-palvelukeskus on vain yksi työkalu,  jonka tarpeellisuus, toiminta ja perustaminen pitäisi selvittää osana valtakunnallista muutosohjelmaa. Nyt on lähdetty toisin päin.

Samassa valmisteluryhmässä istuva Kuntaliiton erityisasiantuntija Karri Vainio katsoo, että palvelukeskusten valmistelu on toistaiseksi jäänyt hallintolähtöiseksi. Vainion mielestä valmistelussa on korostunut käytännön tarpeiden sijaan tukipalveluita koskeva valtion vahva ohjausintressi.

– Hallintolähtöisyydestä kertoo esimerkiksi se, että palvelukeskusten organisointimuodosta ja perustamisen tavasta on tehty yksityiskohtaisia linjauksia ennen kuin on tarkentunut mitä palveluita ne tuottavat ja kenelle, Vainio näkee.

– Myös ICT-palvelukeskusten suhde jo toimiviin organisaatioihin on jäänyt epäselväksi.

Franck pitää sinänsä ajatusta ICT-palvelukeskuksesta hyvänä. Se vain pitäisi toteuttaa ketterämmin, toiminta olisi ”ei missään ja kaikkialla” ja voisi tapahtua esimerkiksi Skypen kautta.

 

STM: Valtion ohjaus nopeuttaa

 

Tietohallintoneuvos Maritta Korhonen sosiaali- ja terveysministeriöstä puolustaa vahvaa valtion ohjausta alkuvaiheessa. Myöhemmin maakuntien roolien täsmentyessä niille on luvassa ohjausvaltaa.

Korhosen mukaan ICT-palvelukeskus perustetaan juuri siksi, että syntyy väline jolla tuotetaan palveluja paremmin ja toteutetaan yhteistä ohjausta.

– Palvelujen tuottamista varten, mikä on nimenomaan ICT-palvelukeskuksen tehtävä, tarvitaan formaalirakenne ja rahoituksen pääomittamiseen liittyvät asiat pitää hoitaa kuntoon.

– Meillä on kuitenkin kokemuksia, että tämmöisten asioiden sopiminen kestää aika pitkään vapaaehtoisena eri toimijoiden yhteistyönä.

 

”Palvelukeskusten rooli
ylikorostunut”

 

ICT-palvelukeskukset ovat osa neljästä palvelukeskuksesta, joiden perustamisen valmistelun STM ja VM ovat aloittaneet. Muut ovat yhteishankintojen palvelukeskus, toimitila- ja kiinteistöhallinnon palvelukeskus sekä talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus.

Karri Vainio näkee, että palvelukeskusten rooli on uudistuksessa ylikorostunut.

– Niiden varaan on laskettu paljon odotuksia vaikka kokemukset laajan tehtäväkentän palvelukeskuksista eivät ole kaikilta osin hyviä.

Hän pitää tärkeänä, että kansallisten linjausten mukaisesti jatkovalmisteluun otetaan mukaan kentän toimijoita ja erityisesti sote-palveluita koskevan ICT-palvelukeskuksen perustamisen mallista neuvotellaan nykyisten toimijoiden kanssa.

– Palvelukeskusten organisoinnin ja perustamisen mallit olisi kuitenkin syytä lyödä lukkoon vasta sitten kun keskusten tehtävistä ja asiakkaista on muodostunut jatkotyössä tarkempi kuva ja kun käynnissä olevan lakipaketin lausuntokierroksen palaute on analysoitu.

Muutosohjelma
on tervetullut linjaus

 

Matti Franck kiittelee hallituksen linjauksia siitä, että niissä on selkeästi kirjattu maakuntien ja soten ICT:tä koskevan muutosohjelman tarpeellisuus.

Muutosohjelma on perusta valtakunnalliselle ja maakunnissa tapahtuvalle toimeenpanolle.  Muutosohjelman tavoitteena on toteuttaa tavoitetilan mukainen usean toimijan ja kerroksellisten palveluiden kokonaisuus mahdollisimman kustannustehokkaasti, STM ja VM määrittelevät.

Tarkoitus on, että muutosohjelma kattaa kaikki toimenpiteet ja se rahoitetaan kokonaisuutena.

Ministeriöiden muistion mukaan rahoitusta koskevat ratkaisut päätetään talousarvioprosessissa ja maakuntien palvelukeskuksen perustamisen ja pääomittamisen yhteydessä.

Maritta Korhosen mukaan rahoitus on valmistelussa. Sitä tekevät VM ja STM yhdessä.

Ministeriöiden esityksissä liikkunut budjetti on noin 27 miljoonaa euroa.

– On selvää, että kun tämä viedään läpi ja mukaan tulee ICT-palvelukeskuksen perustaminen, raha mitä tarvitaan on huomattavasti suurempi, Maritta Korhonen sanoo.

Samaa mieltä on Franck. Hän pitää oleellisena, että muutosohjelma resursoidaan kunnolla. Se ei tule olemaan halpaa.

– Sote-digiryhmässä arvioimme pelkästään välttämättömien muutosten kustannukseksi 500 miljoonaa euroa.

Tämä arvio ei sisällä toiminnan, prosessien eikä niihin liittyvien järjestelmien kehittämistä ja uudistamista muodostamia kuluja.

Franck korostaa, että muutosohjelman toteuttamiseen mukaan tarvitaan mukaan suuri osa nykyisistä julkisen hallinnon 200 sote-ICT-organisaatiosta, 1 800:sta sote-ICT-ammattilaisesta sekä IT-toimittajista.

– Muutosta ei pystytä toteuttamaan perustamalla valtakunnallisia palvelukeskusosakeyhtiöitä. Sellaisen tarpeesta ja perustamisesta pitäisi päättää osana muutosohjelmaa – ei laeissa, Franck sanoo.

Miettinen Ville
Miettinen Ville
ville.miettinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*