Hallituksesta kuvailtiin keskustelua notifikaatiosta julkiseksi miekkailuksi – Nergin mukaan nyt tehtävä oikeusvarmuusilmoitus on ”varsinainen notifikaatio”

Sote-uudistuksen virkamiesvalmistelua johtavan alivaltiosihteeri Päivi Nergin mukaan julkisuudessa käyty vahva sananvaihto on taustana sille, että hallitus aikoo kuin aikookin tiedustella virallisesti oikeusvarmuutta sote-suunnitelmilleen EU:n komissiolta.

”Ilmoituksen avulla järjestelmän valtiontukioikeudelliseen arviointiin on saatavissa se lisävarmuus, jota perustuslakivaliokunta on edellyttänyt”, sosiaali- ja terveysministeriön edhotuksessa eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta alkaa työstää sote-lakeja niiden korjausehdotusten mukaan, jotka vastuuministeriöt ovat laatineet perustuslakivaliokunnan antaman lausunnon perusteella. Ehdotukset julkistettiin iltapäivällä verkossa.

Uudistuksen vastuuministeriöiden tiedotustilaisuudessa keskiviikkona Nerg totesi julkisen keskustelun nousseen siten, että ”miekkailua joka puolelta on ollut”.

– Professori Ojanen on todennut, että sinnehän se menee kansallisen tuomioistuimen kautta, jos te ette muuten tee, Nerg sanoi viitaten notifikaatiota julkisuudessa kommentoineeseen Helsingin yliopiston perustuslakiprofessoriin Tuomas Ojaseen.

– Tämä ei ole mikään kevytmenettely, vaan tämä on varsinainen notifikaatio, Nerg huomautti.

Myös oikeusministeri Antti Häkkänen, kok., viittasi ”vuoden parin aikana käytyyn miekkailuun” siitä, pitääkö notifikaatio tehdä.

Käytännössä kyse on ollut siitä, että lakiasiantuntijat korkeinta hallinto-oikeutta myöten ovat edellyttäneet EU-notifikaatiota, ja ministeriöt ovat omiin juristeihinsa vedoten väittäneet, että notifikaatiota ei tarvita.

Nyt oikeusvarmuus aiotaan hakea oikeusvarmuusilmoituksella.

– Oikeusvarmuusilmoitus mahdollistaa, että lakien täytäntöönpano voi edetä normaalisti, Häkkänen totesi.

Häkkäsen mukaan mahdollisesti seuraavat ongelmakohdat laista ”voidaan kapseloida kompensaatiomalleilla, mikäli ”komission kanssa vuoropuhelussa ilmenee, että jotain kohtaa pitää täsmentää, että julkinen palvelutuottaja on esimerkiksi konkurssisuojan takia ripauksen verran paremmassa asemassa kuin yksityinen”.

Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikon mukaan hallituksessa on tähän asti oltu vakuuttuneita, että sote-mallin luonne on aidosti kansallisissa käsissä oleva. Saarikon mukaan hallituksessa kunnioitetaan nyt sitä, että perustuslakivaliokunnan mukaan hallituksen tekemät epäviralliset tunnustelut EU-komission kanassa eivät riitä.

– Mutta se ei muuta perustavanlaatuista lähtökohtaa maan hallituksen kannassa, että tämä on kansallisissa käsissä olevia asioita ,ja että Suomen malli perustuu vahvaan solidaarisuuteen, siis pohjoismaiseen hyvinvointimalliin joka poikkeaa hyvin vahvasti sellaisesta jossa oltaisiin syvällä taloudellisen mallin kriteereissä, Saarikko sanoi.

Notifkaatiota Kuntalehdelle aiemmin kommentoinut Eurooppaoikeuden professori Juha Raitio Helsingin yliopistosta totesi, että oikeusvarmuusilmoitus kuuluu notifkaatioprosessin alkuvaiheeseen. Tämä todetaan myös hallituksen esityksessä HE 22/2016 vp laiksi taloudelliseen toimintaan myönnettävän tuen yleisistä edellytyksistä, jossa todetaan notifikaation olevan tarpeen aina, kun tukijärjestelmään liittyy oikeudellinen epävarmuus.

Raitio piti oikeusvarmuusilmoitusta tässä vaiheessa liian myöhässä olevana toimenpiteenä.

Häkkäsen mukaan nyt käsillä olevassa tapauksessa valtio ei rakenna julkisen palvelutuottajan tukijärjestelmää, ja siksi on lähdetty siitä, että varsinaista notifikaatiota ei tarvita.

– On aina hallituksen ja jäsenvaltion toimivallassa arvioida, liittyykö siihen tällaista tukijärjestelmää. Tähän ei liity valtiontukielementtiä vaan käynnistetään prosessi jossa selvitetään, antaako komissio puhtaat paperit, Häkkänen sanoi Suomen järjestelmästä.

STM:n mukaan oikeusvarmuussyistä tehtävän valtiontuki-ilmoituksen käsittelyprosessi kestää todennäköisesti vähintään vuoden ja mahdollisesti selvästi tätä pidempään.

STM: kuvailee oikeusvarmuusilmoituksen käsittelyä näin:

”Varsinaisen oikeusvarmuusilmoituksen käsittely vastaa tuesta tehtävän valtiontuki-ilmoituksen käsittelyä. Ilmoitus käynnistää alustavan tutkinnan vaiheen, jossa komission on tehtävä päätös kahdessa kuukaudessa täydellisen ilmoituksen vastaanottamisesta. Ilmoitusta pidetään täydellisenä, jos komissio ei pyydä lisätietoja kahden kuukauden kuluessa sen vastaanottamisesta tai muun pyydetyn lisätiedon vastaanottamisesta.

Alustavan käsittelyn päätteeksi komissio voi ilmoittaa, että se ei katso valtiontukisääntöjen soveltuvan ilmoitettuihin järjestelmän osiin tai että järjestelmään ei sisälly valtiontueksi katsottavia elementtejä, vaikka säännöt joltain osin soveltuisivatkin. Jos puolestaan komissio epäilee alustavan käsittelyn perusteella järjestelmän soveltuvuutta sisämarkkinoille, siirrytään muodollisen tutkinnan vaiheeseen (SEUT 108 (2)).

Käytännössä komissio ratkaisee lähes kaikki valtiontuki-ilmoitukset tutkinnan alustavassa vaiheessa, ja muodollinen tutkintaprosessi avataan EU-oikeuden kannalta kaikkein ongelmallisimmista tapauksista.”

STM:n ratkaisuehdotukset sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

STM:n vastine perustuslakivaliokunnan lausuntoon

Ministeriöiden materiaalit julkaistuna sote-valiokunnan verkkosivuilla