Henkilöstöpula ja kustannusten nousu tuntuvat myös sote-kuntayhtymien taloudessa, ja tietoa koronakorvauksista odotetaan – useat kuntayhtymät ennustavat kymmenien miljoonien alijäämää
Henkilöstökulujen kasvu, odotettua pienemmät tuotot, ja epävarmuus koronatukien määrästä – sote-kuntayhtymien taloustilanteeseen vuonna 2022 vaikuttaa monta liikkuvaa osaa.
Syyskuun lopulla, kun käytettävissä olivat tiedot elokuuhun saakka, näytti, että useissa kuntayhtymissä tehdään kymmenien miljoonien eurojen alijäämäinen tulos. Tämä on erityisen merkittävä asia juuri nyt, sillä kuntien ja kuntayhtymien vuosien 2021 ja 2022 menoilla ja tuloilla on suora ja pysyvä vaikutus kuntien valtionosuuteen vuodesta 2023 alkaen sote-uudistuksen siirtolaskelmien kautta.
Esimerkiksi Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän (Essote) tilinpäätösennuste näyttää tällä hetkellä 29 miljoonan euron alijäämää.
Essoten talousjohtajan Vesa Vestalan mukaan suurin yksittäinen tekijä on palkkaharmonisaatiomenot, kaikkiaan lähes 30 miljoonaa euroa ja vaikutus tälle vuodelle noin 15 miljoonaa euroa. Toinen merkittävä tekijä on henkilöstökulujen merkittävä kasvu tänä vuonna mm. henkilöstöpulan ja työtaistelujen vuoksi. Kolmas iso vaikuttaja on maksutuottojen ja -korvausten selvä alenema tänä vuonna.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Vestala arvioi, että sote-uudistuksen rahoitusmalli on saanut kunnat laatimaan liian optimistisia talousarvioita tälle vuodelle.
– Mitä pienemmät sote-kulut tänä vuonna, sitä enemmän kunnat saa valtionosuuksia ja päinvastoin. Se on johtanut aika toiveikkaisiin budjettiodotuksiin, jotka eivät ole oikeasti toteutuneet.
-Eihän kukaan tietysti viime vuonna tiennyt Ukrainan sodan kaltaisista tilanteista, jotka muuttavat pääomamarkkinat ja energiamarkkinat, jotka ovat omiaan sotkemaan koko tilannetta, Vestala muistuttaa.
Tilanteen ratkaisemiseksi Etelä-Savossa kartoitetaan syksyn mittaan erilaisia toimenpiteitä, joilla tilannetta vois vielä helpottaa. Keinot tähän ovat kuitenkin rajalliset, Vestala sanoo.
-Varmasti kunnille lähdössä jotain laskua perussopimuksen mukaan, ja me pyrimme tekemään joitain toimenpiteitä, joilla kuluja voi alentaa.
Koronakorvauksista odotetaan tietoa
Kainuussa lähdettiin tähän vuoteen aiempia vuosia realistisemmilla kuntamaksuosuuksilla, kertoo Kainuun soten talousjohtaja Eija Immonen.
Kainuun sote budjetoi tälle vuodelle 8,1 miljoonan alijäämän, ja tämänhetkinen ennuste näyttää 8,5 miljoonan alijäämää.
-Koronakompensaatio on auttanut myös, Immonen kertoo.
Muutos aiempaan on merkittävä, sillä kuntayhtymä on tehnyt viime vuosina 20-30 miljoonan euron alijäämiä.
Mutta liikkuvia osia on edelleen paljon.
– Korostan, että kyse on ennusteesta. On tiettyjä tekijöitä, jotka voivat tulosta parantaa, mutta on merkittäviäkin riskejä, jotka voivat sitä huonontaa, Eija Immonen sanoo.
Koronatuen määrällä on merkittävä vaikutus myös Etelä-Karjalan Eksoten tulokseen, sanoo talousjohtaja Liisa Mänttäri.
-Jos maksetaan nykyisen asetusluonnoksen pohjalta, päästäisiin plusmiinusnollaan. Mutta loppuvuosi olisi riski, Mänttäri sanoo.
Tämänhetkisen asetuksen mukaan koronakorvauksia maksetaan kunnille vain vuoden ensimmäisen puoliskon osalta, ja tilanteeseen odotetaan päivitystä.
Jos kustannuksia korvataan koko vuoden osalta, paranee kuntayhtymien ennuste olennaisesti.
Eksote budjetoi tälle vuodelle 7,4 miljoonan euron ylijäämän, ja tällä hetkellä ennuste näyttää 6,6 miljoonan ylijäämää.
Suurin piirtein plusmiinusnollaa näyttäisi ennuste myös Pohjanmaalla, jos koronatukia tulee valtiolta entiseen malliin, sanoo Pohjanmaan hyvinvointialueen kuntayhtymän talousjohtaja Lena Nystrand.
Ennen kuin koronakorvauksista on varmuutta, Pohjanmaan ennuste näyttää alijäämää noin viisi miljoonaa euroa Nystrandin mukaan.
6.10.2022 VM tiedotti, että koronakorvaukset korvataan täysmääräisinä
Pienemmillä positiivisempaa
Forssan kaupungin sekä Humppilan, Jokioisten, Tammelan ja Ypäjän kuntien sotesta vastaava Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä on näillä näkymin ylittämässä budjettinsa 1,7 miljoonalla eurolla, kertoo toimitusjohtaja Mikko Komulainen.
Oulunkaaren kuntayhtymä, johon kuuluvat Ii, Pudasjärvi, Simo, Utajärvi ja Vaala, on näillä näkymin tekemässä hallinnon osalta noin 150 000 euron ylijäämän. Oulunkaaren kuntayhtymä ei kerrytä yli- tai alijäämää vaan sillä on kuntakohtaiset budjetit, joiden mukaan tehdään ennakkolaskut ja tilinpäätöksen perusteella loppulaskut. Hallinnon osuudesta mahdollisesti kertyvä ali- tai ylijäämää tasataan kunnille tilinpäätösvuotta seuraavana vuonna.
Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon ja vanhusten laitoshoidon liikelaitos Kysteri on tekemässä positiivisen tuloksen viime vuoden koronatukien ansiosta, kun vuoden 2021 syys-joulukuun koronatuki kirjattiin tämän vuoden puolelle, kertoo Kysterin hallintojohtaja Tuomo Nissinen. Tarkkoja numeroita hän ei vielä halua ennustaa.
Koronakustannukset ylittävät roimasti tuen
Kymmenien miljoonien alijäämää näyttävät ennusteet myös mm. Kymenlaaksossa, Keski-Uudellamaalla ja Pohjois-Karjalassa.
Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Kymsoten jäsenkuntien maksettavaksi on tulossa tämänhetkinen ennusteen mukaan kumulatiivinen alijäämä on 77 miljoonaa euroa, josta viime vuodelta jäänyttä alijäämää on 23 miljoonaa euroa.
Tilanteeseen vaikuttavat mm. tuottojen arvioitua alempi taso, tänä vuonna toteutettu takautuva palkkaharmonisaatio, inflaatiovauhti sekä koronakustannukset, kertoo Kymsoten talouspäällikkö, vt. talousjohtaja Kati Kälviäinen.
-Koronakustannuksia on jo tänä vuonna kertynyt 10 miljoonaa euroa, josta vain osa on korvattavuuden piirissä. Lisäksi on koronaan liittyviä välilisiä kustannuksia, mm. siivouskuluja, Kälviäinen kertoo.
Keski-Uudenmaan sote -kuntayhtymä (Keusote) puolestaan on tekemässä noin 45 miljoonan euron ylityksen palvelutuotantoon, yhtymä kertoi syyskuussa. Myös Keski-Uudellamaalla koronakustannukset näyttävät huomattavasti suuremmilta kuin valtiolta luvattu tuki koronakustannusten kattamiseksi.
-Tilinpäätösennuste sisältää koronakustannuksia 20 Me, johon on arvioitu saatavan valtion korona-avustusta n. 12,9 Me, joka on merkittävästi vähemmän kuin vuoden 2021 avustus, Keusoten tiedotteessa todetaan.
Päijät-Sote – Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä tekee tänä vuonna 15 miljoonan euron alijäämän, jos elokuun lopun tietojen pohjalta tehty ennuste pitää kutinsa, kertoo talousjohtaja Antti Niemi.
Kunnille on lähdössä alijäämän verran lisälaskua tästä vuodesta, sillä perussopimuksen mukaan lopullinen tulos on nolla.
Aiempina vuosina Päijät-Hämeessä on tehty hyvää tulosta ja jopa palautettu jäsenkunnille rahaa.
Ja kuten muuallakin, myös Päijät-Hämeessä liikkuvia osia on edelleen mm. koronakorvausten ja palkkaharmonisaation vaikutusten muodossa.
Lisähaasteensa talousosastolla tuo hyvinvointialueen valmistelu.
-Integroidulla kuntayhtymällä on aika vähän valmistelurahaa, valmistelua joudutaan tekemään myös kuntayhtymän puolella. Raha joka saadaan hyvinvointialueen valmisteluun ei kata valmistelun kustannuksia. Rahanjako ei ole ollut täysin oikeudenmukaista, Antti Niemi sanoo.
Hyvinvointialueen rahoitus huolettaa Pohjois-Karjalassa
Hyvinvointialueen valmistelu ja sen talousnäkymät saavat mietteliääksi myös Pohjois-Karjalan Siun soten talouspäällikön Ismo Rouvisen.
Siun soten tilinpäätösennuste näyttää noin 30 miljoonan euron alijäämää. Mm. Päijät-Hämeen tavoin hyvinvointialueen valmistelu on syönyt resursseja ja vaikuttaa vielä loppuvuoden ajan kuntayhtymän talousnäkymään.
Rouvinen kritisoi sote-rahoitusratkaisuun kuuluvaa siirymätasauksen leikkuria.
-Pohjois-Karjalan laskennallinen rahoitus 799,3 M€ olisi riittävä, mutta siirtymätasaus leikkaa siitä 85,0 M€. Pohjois-Karjala kärsii kaikkein eniten siirtymätasauksen leikkauksista, Rouvinen sanoo.
Rouvisen mukaan talousarvion valmistelussa vuodelle 2023 ei ole mahdollista sisällyttää mm. nykyistä inflaatiokehitystä, siitä huolimatta sopeuttamistarpeet on huomattavat.
-Kokonaisuutena rahoitusvajeen arvioidaan olevan vähintään 20-30 miljoonaa euroa vuodelle 2023, jonka ratkaisemiseksi hyvinvointialueen on valmisteltava pitkän tähtäimen talouden tavoiteohjelma.
Pohjois-Karjalassa pidetään merkittävänä ongelmana sitä, että soten ns. edelläkävijäorganisaatioita rankaistaan pysyvällä siirtymätasauksella.
– Meillä ei ole enää vastaavaa keinovalikoimaa käytettävissä talouden sopeuttamiseen, joita uusilla ns. sirpalemaakunnilla on, koska olemme jo valmiiksi toimineet vuosikaudet tarveperusteisesti tehokkaammin kuin kukaan muu Suomessa, Ismo Rouvinen sanoo.
