Huono-osaisuuden kartta osoittaa räikeät erot vierekkäisten kuntien välillä – Tutkija: Huono-osaisuus pitää ottaa vakavasti päätöksenteossa
Tutkijoiden mukaan eriarvoisuuden kaventaminen ja osallisuuden edistäminen edellyttää tutkittuun tietoon perustuvaa hanketoimintaa ja päätöksentekoa. Karttasivuston tarjoamalla tiedolla pyritään vastaamaan tähän tarpeeseen. (Kuva: Ville Miettinen)
Diakonia-ammattikorkeakoulun tutkijat Sokra-hankkeesta ovat kehittäneet karttapalvelun, jonka avulla huono-osaisuuden eri indikaattoreiden jakautumista on mahdollista vertailla kunta-, alue-, ja maakuntatasolla.
Huono-osaisuus on määritelty inhimillisen, sosiaalisen ja taloudellisen ulottuvuuden kautta, ja ulottuvuuksien pohjalta tutkijat ovat laatineet huono-osaisuusindikaattorit Sotkanet-tietokannan tietojen pohjalta.
Tutkijoiden mukaan karttasivustosta on hyötyä eri toimijoille, esimerkiksi kunnille, jotka pohtivat asukkaiden hyvinvoinnista huolehtimisessa kuntalain mukaisesti.
Asiantuntija Sakari Kainulainen Diakista sanoo, että karttasivuston lähestymistapaa on rakenneltu viitisen vuotta.
-Nyt puettiin se muotoon, jossa päättäjät ja muut tietoa etsivät voivat sitä hakea ja hakea oman alueensa profiilin ja sen pohjalta lähteä rakentamaan kehittämistoimenpiteitä.
Tukea päätöksentekoon
Kainulaisen mukaan huono-osaisuudesta kerättyä tietoa on ollut melko hajanaisesti tarjolla. Koottua vertailevaa tietoa sektoreiden yli ei juuri ole ollut tarjolla.
– Kun kaikki vaikuttaa kaikkeen erityisesti kuntatasolla, ei voi keskittyä vain esimerkiksi elinvoiman kasvattamiseen tai hyvinvoinnin lisäämiseen, vaan pitäisi miettiä samaan aikaan myös huono-osaisuutta, Sakari Kainulainen sanoo.
Hän toivookin huono-osaisuuden saavan enemmän painoarvoa. Vaikka päätöksenteossa usein käytetty sairastavuuskerroin onkin tärkeä indikaattori, se ei kuitenkaan yksin riitä huono-osaisuuden ja hyvinvoinnin kuvaamiseen, ja lisäksi sen käytöllä on taipumusta medikalisoida sosiaalisia ongelmia, tutkijat muistuttavat.
-Kuntien kustannuksissa terveyspalvelujen ylläpitäminen ja sote näyttelee isoa osaa, mutta kun mietitään mitä terveyssektorin takana on, siellä on aika paljon yhteiskunnallisia juurisyitä ja sosiaalisia syitä, Sakari Kainulainen sanoo.
Huono-osaisuusindikaattorit tarjoavat täydennystä päätöksenteon tueksi.
-Usein puhutaan positiivisesti hyvinvoinnin vahvistamisesta ja osallisuuden lisäämisestä, mutta se ehkä pikkuisen jättää alleen sen raa’an tosiasian, että joillain menee tosi huonosti.
-Sen takia halusimme nostaa tietoisuutta tapetille, että esimerkiksi kuntien ja maakuntien hyte-kertoimen laskemisessa mietittäisiin myös sosiaalisia kysymyksiä, eikä pääsääntöisesti terveyttä, niin kuin tällä hetkellä tuntuu olevan se painotus.
Huono-osaisuuteen voi puuttua
Kartastossa kunnat ja alueet on laitettu muuttujien mukaan järjestykseen, mutta Kainulaisen mukaan tarkoitus ei ole osoitella, missä menee kaikkein kurjimmin.
– Tarkoitus on herättää keskustelua, että ilmiö on olemassa ja sille voidaan jotain tehdä. Mutta jos sitä ei tarkemmin määritellä, korjaustoimenpiteet jäävät tekemättä.
Kainulaisen mukaan huono-osaisuutta on ylipäätään käsitelty melko vähän mm. julkisessa keskustelussa, vaikka syrjäytymisestä ja sitä ennen köyhyydestä on käyty keskustelua, huono-osaisuutta on käsitelty vähemmän.
Kartasta paljastuu muun muassa, että huono-osaisuuden kartta on kirjava maakuntien sisällä.
– Vierekkäisissä kunnissa luvut voivat olla ihan erilaisia.
– Kun olemme katsoneet näitä pidempinä aikasarjoina, nämä erot kuntien välillä ovat aika pysyviä. Sen pitäisi herättää päätöksentekijöissä pohdintaa, voiko asialle tehdä jotain.
– On erityyppisiä ihmisiä ja erilaiset elinkeinorakenteet, mutta onko palvelujärjestelmässä jotain semmoisia piirteitä, minkä takia vaikkapa koulupudokkaita on yhdessä kunnassa jatkuvasti enemmän kuin toisessa, Kainulainen pohtii.
Kartasta paljastuu Kainulaisen mukaan myös Kymenlaakson eräänlainen romahtaminen perinteisempien ongelmaisten alueiden, kuten Itä-Suomen, tasolle.
– Pohjois-Suomi on alkanut näyttäytyä yleistä mielikuvaa valoisampana.
Tarkastelu nostettava suunnittelupöytiin
Eriarvoisuuden lisääntyminen on herättänyt huolta koronapandemian vaikutuksista käydyssä keskustelussa. Korkean profiilin vaikuttajaryhmä nimettiin vastikään miettimään keinoja hyvinvoinnin edistämiseen, ja professori Juho Saari puolestaan selvittää marginalisoitujen ryhmien turvallisuutta mm. eriarvoistumisen näkökulmasta.
Tutkijat ovat kehottaneet lisäämään paukkuja ehkäisevään työhön ja hyvinvoinnin edistämiseen eri tavoin, jotta sosiaaliset seuraukset pandemian poikkeusoloista eivät koituisi liian raskaiksi.
Köyhyyttä ja huono-osaisuutta pitäisi arvioida toisaalta kokonaisuutena ja toisaalta suhteessa elinvoimaan ja hvyinvointiin, Sakari Kainulainen sanoo.
– Tämäntyyppinen tarkastelu pitäisi ottaa vakavasti suunnittelupöytiin.
– Asian nostaminen poliittiseen päätöksentekoon ja keskusteluun olisi jo askel sen miettimiseen, että mitä pitäisi tehdä.
Huoli perheiden ja lasten tilanteesta on todellinen. Kriisit iskevät yleensä rajuimmin jo valmiiksi heikoilla oleviin, Sakari Kainulainen muistuttaa.
-Nämä ryhmät tarvitsevat erityistä tukea.
Kainulainen muistuttaa, että palvelujärjestelmää on mahdollista parantaa myös ilman valtavia satsauksia.
– Pienilläkin hankkeilla voidaan tehdä isoja juttuja, kunhan huolehditaan, että ne ovat samansuuntaisia kuin alueella tehtävät muut kehittämistehtävät.
– Yksituumaisuus, mitä pitäisi tehdä alueella, ja vuorovaikutus toimijoiden välillä, on aika keskeistä. Vaikka hankekehittämistä on kritisoitu, sillä on oikeasti myös annettavaa kehittämistyöhön.
Lisää aiheesta Diakin blogissa