Koronakriisi on herättänyt huolen erityisesti niistä perheistä, joilla on ollut haasteita arjessaan aiemmin, sanoo Timo Ståhl THL:stä. (Kuva: Ville Miettinen)

Koronakriisi voi poikia uusia palvelutarpeita ja ongelmia niille, joilta koronakriisin takia jää tarvittava palvelu saamatta, sanoo johtava asiantuntija Timo Ståhl Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL).

Poikkeusoloissa terveydenhuollossa henkilöstöä on siirretty toisiin tehtäviin, osa heistä on hyvinvoinnin ja terveyden koordinaattoreita. Ehkäisevästä työstä on peruttu erilaisia ryhmiä. Kroonisiin sairauksiin liittyviä kontrolliaikoja on peruttu tai siirretty. Järjestöjen ja hyvinvointiryhmien toiminta on tauolla.

Kaikki tämä vaikuttaa moneen asiaan, Ståhl muistuttaa. Huolta on iäkkäiden toimintakyvystä, mielenterveysasioista sekä lasten ja perheiden tilanteista erityisesti niiden perheiden osalta, joilla on ollut haasteita arjen kanssa aiemminkin.

– On tullut viestiä, että kotiapua ei ole saatu, se on pistetty tauolle. Ongelmat voi kärjistyä, kun tukea ei saada oikea-aikaisesti. Monenlaisia vaikutuksia näkyy.

Akuutista tilanteesta on puhuttu eniten, mutta sen alla voi muhia uusi ongelmien ryväs.

– Muut ongelmat kasaantuvat suuremmiksi pikku hiljaa matkan varrella. Niistä tulee akuutteja ongelmia, joita ne eivät vielä ole. Ja ne eivät ehkä tulisi akuutiksi ongelmaksi, jos olisi apua ja tukea riittävän varhaisessa vaiheessa tarjolla. Näen, että sellaista on tapahtumassa.

Raha tuo kiinnostusta

Ståhl on johtanut vuosia hyte-kertoimen valmistelua THL:ssä. Viime vuosina valmistelua on tehty yhdessä Kuntaliiton, sosiaali- ja terveysministeriön ja valtiovarainministeriön kanssa.

Kertoimen taustalla on valtioneuvoston Terveys 2015 –kansanterveysohjelman tavoite kuntien sosiaali- ja terveydenhuoltoon kohdistuvan rahoituksen perusteiden tarkistamisesta siten, että siinä otetaan huomioon myös kunnan toimenpiteet asukkaiden terveyden edistämiseksi.

Kerroin oli tulossa kunnille kannustimeksi Sipilän hallituksen sote-uudistuksessa. Kun uudistus kaatui, myös hyte-kerroinsuunnitelmat muuttuivat.

Kertoimen oli tarkoitus tulla mukaan kuntien valtionosuuslakiin. Asian ”markkinoiminen” aktiivisesti sai Ståhlin mukaan kuntajohtajatkin reagoimaan.

– Hyvinvoinnin edistämistyöstä alettiin puhua enemmän kunnan johdon tasolla. Heti, kun raha tulee mukaan kuvioihin, se vaan saa enemmän tilaa kaikkien muiden tärkeiden asioiden joukossa.

Jaettava summa on poliittinen päätös

Nyt hyte-kerrointa valmistellaan edelleen ja se on myös nykyisen hallituksen sote- ja valtionosuussunnitelmissa.

-Edelleen on suunnitteilla tässä uudistuksessa sekä kuntien valtionosuuteen että tulevien maakuntien sote-rahoitukseen kannustin. Tavoitteena on, että sellainen insentiivi saataisiin sinne sisälle. Se olisi askel oikeaan suuntaan.

Insentiiviä ehdotti myös tutkija Petri Hilli Kuntalehden haastattelussa vastikään. Ståhl ja Hilli ovat pohtineet hyvinvoinnin edistämistä yhdessä mm. Sitran hankkeessa, jossa kartoitettiin nuorten syrjäytymisestä yhteiskunnalle koituvia kustannuksia.

Sipilän hallituksen uudistuksessa insentiivi oli jo kirjoitettu lakiluonnokseen. Tuolloin kertoimeen vaikuttavia indikaattoreita oli 29. Nyt määrää on karsittu.

-Poliittinen päätös on, kuinka suuri rahasumma tullaan jakamaan hyte-kertoimen perusteella.

Viime hallituskaudella tarkoitus oli, että valtionosuuksista 57 miljoonaa euroa olisi jaettu hyte-kertoimen perusteella.

-Mitä se on uudessa mallissa, on tämän hallituksen päätettävissä.

Koronakriisi on monen asiantuntijan mukaan lisännyt ehkäisevän työn ja hyvinvointityön tarvetta ja samalla tarvetta panostaa niihin.

Hyte-kertoimella jaettavan summan olisi hyvä olla riittävän suuri, jotta raha motivoisi kuntia, mutta erityisen tärkeää on nyt saada nimenomaan mekanismi valtionosuuksiin, Timo Ståhl sanoo.

-Tasoa voidaan tarvittaessa säätää jatkossa.

Liian pieni jaettava summa koetaan kunnissa merkityksettömiksi. Tästä on tullut viestejä myös Ståhlin korviin.

Maakuntien rahoituksen hyte-kerrointa valmistellaan osana sote-uudistuksen rahoitusratkaisua. Kuntien valtionosuuksien hyte-kertoimen valmistelu ei ole tällä hetkellä riippuvainen sote-uudistuksen aikataulusta ja etenemisestä, kuten Sipilän hallituskaudella.

Vaikka sote-uudistus on jäänyt julkisessa keskustelussa koronakriisin varjoon, uudistusta on valmisteltu koko ajan, Ståhl muistuttaa.

Kerroin mahdollinen vuoden 2021 valtionosuuksiin

Neuvotteleva virkamies Ville Salonen valtiovarainministeriöstä sanoo, että THL:n kehittämä indikaattoripaketti vaikuttaa toteuttamiskelpoiselta ja olisi periaatteessa mahdollista ottaa käyttöön jo ensi vuoden valtionosuuksista lähtien.

-Viimeistään sote-uudistuksen yhteydessä hyte-kerroin olisi tarpeen ottaa käyttöön.

Asia voitaisiin valmistella teknisesti budjettilain muutoksena, eli aikataulu periaatteessa sallisi käyttöönoton vaikka ensi vuonna.

-Tuntumana on, että kunnissakin on intressejä ao. kertoimelle, kuten mm. VM:n maaliskuun 2019 valtionosuusjärjestelmän (vos) esiselvityksen yhteydessä kävi ilmi, Salonen kertoo.

Vos-järjestelmän kehittämistarpeiden esiselvityksessä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen sisällyttämistä järjestelmään piti perusteltuna yli 90 prosenttia vastanneista.

Lisää rahaa valtionosuuksiin ei kuitenkaan olisi luvassa, vaan käytännössä hyte-kertoimen käyttöönotto tarkoittaisi, että sen rahoitus otettaisiin jostain toisesta kertoimesta.

Looginen lähde voisi Salosen mukaan olla sairastavuuskerroin. Sairastavuuden laskennallinen kustannus on n. 6,5 miljardia euroa, josta summasta esimerkiksi muutaman kymmenen miljoonan irrottaminen hyte-kertoimeen ei vaikuttaisi erityisen merkittävästi sairastavuuskertoimen painoarvoon.

Ville Salosen mukaan hyte-kertoimesta on tarkoitus keskustella VM:ssä ja selvittää virkamiesnäkemyksiä ja poliittisia näkemyksiä.

-Syksyn budjettiriihessä pitäisi siis olla tarkempi tieto sen kohtalosta.

Aiemmin aiheesta:

Syrjäytymisen hintaa laskenut tutkija kehottaa vauhdittamaan ehkäisevää työtä koronakriisin takia

Miten koronaan pitäisi reagoida perheiden tukemiseksi? – Matti Rimpelä avaisi koulut, Aulikki Kananoja panostaisi sosiaalihuollon tietopohjaan

Kuntaliiton Aila Puustinen-Korhonen: Yhteiskunnan joustavuus pehmentää koronan iskua yksilöön ja perheeseen

Miettinen Ville
Miettinen Ville
ville.miettinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*