ICT-valmistelu ja kaikki muukin pysähdyksissä - valmistelun hyöyty jatkossa mietityttää maakunnissa

Sote- ja maakuntauudistuksen valmistelun hyödyntäminen jatkossa ei ole kovin helppoa, ainakin jos aikaa kuluu paljon ennen seuraavaa uudistusyritystä, sanoo Pohjois-Savon maakuntauudistuksessa ICT- ja digi-valmistelua johtanut Toni Auvinen.

Valmistelu tähtäsi monialaiseen maakuntaan, ja jokainen maakunta on lähtenyt liikkeelle erilaisesta tilanteesta. Lisäksi valmistelutyön vaiheet keskeyttämishetkellä vaihtelivat eri maakunnissa, Auvinen muistuttaa.

– Jos valmistelusta ajatellaan kansallista hyötyä, näen sen hyvin pienenä, varsinkin kun työ jäi kesken.

– Ja toisaalta maakunnallinen hyöty on pieni, koska jos seuraava malli joskus vuoden tai kahden päästä on erilainen kuin nyt valmisteltu, eihän tämä valmistelu sitä tue. Ja kun puhutaan ICT:stä, aika kulkee nopeasti eteenpäin, toimintaympäristö muuttuu eikä nyt valmisteltu enää välttämättä vastaa tarpeeseen.

Auvisen mukaan Pohjois-Savossa valmius toteuttaa uusi maakuntaorganisaatio oli ”parhaimmasta päästä”.

-Tehdyn työn määrä paikallisella tasolla on valtava. Valmistelu oli pitkällä. Pelkästään ICT ja digi -hankesalkussa oli 50 projektia sinä päivänä, kun uudistus päättyi.

Nyt edessä on ”hallittu alasajo”.

– Projektit on jaettu heti keskeytettäviin, muokattaviin, valmistuviin ja siirrettäviin. Tavoite on, että hankesalkku on tyhjä kesäkuun loppuun mennessä ja sitten siirrytään raportointivaiheeseen.

-Eihän projektien liian nopea alasajo järkevää ole. Hallittu alasajo veisi oikeasti kuukausia, jopa vuoden, Auvinen sanoo.

LUE MYÖS: VM antoi ohjeet alasajoon – vuoden loppu takarajana

Rahoitusta piti olla vuoden loppuun

Maakunnissa odotettiin kiivaasti jatko-ohjeita valtiovarainministeriöstä, sillä tiedossa oli vain, että uusia projekteja ei saa käynnistää, eikä uusia sitoumuksia muodostaa.

Rahoituksen kohtalokin on auki. Auvisen mukaan kaikki tekeminen oli suunniteltu valtion rahoituspäätöksien pohjalta. Rahoitusta oli luvattu vuoden loppuun, joten työ oli aikataulutettu ja sopimukset laadittu sen mukaan.

– Paras ratkaisu olisi ollut se, että valtio olisi pysynyt aiemmissa päätöksissään ja olisimme saaneet tehdä tämän vuoden loppuun suunnitelmien mukaisesti.

– Tämä loppui tosi ikävässä vaiheessa. Valmistelu oli jo niin pitkällä. Tämä vuosi olisi riittänyt siihen, että valmistelu olisi saatu hyvään vaiheeseen.

Auvinen muistuttaa, että maakunnalliset ICT- ja digiratkaisut on saatava tehtyä hallintomallista riippumatta etenkin sosiaali- ja terveyspalvelujen osalta.

– Nehän tulevat ensimmäisinä eteen kaikissa malleissa.

Seuraavassa yrityksessä lait valmiiksi ennen valmistelua

Kainuussakin alasajon suuntaviivoja odotettiin kuumeisesti, kertoi Kainuun maakuntauudistuksen valmistelujohtaja Tiina Veijola.

– Sekä valmistelun määrärahasta ja ict-määrärahasta odotetaan ohjeistuksia.

Myös Kainuussa uudistuksen toteutumatta jääminen oli valtava pettymys, Veijola sanoo.

– Ajattelimme että meidän alueelle se olisi ollut erityisen toimiva.

Kun uudistuksen uusi yritys on edessä, ensin pitää tehdä lait voimaan ja saada konkretiaa alustaksi, Veijola sanoo.

– Toivottavasti seuraavan valmistelun alkaessa on jo enemmän mustaa valkoisella. Tällaista valmistelua ei jaksa kukaan, Veijola viittaa kesken päättyneeseen yritykseen.

Hämmentävä tietämättömyys ja epäluulo

Maakuntauudistuksen muutosjohtajana osan Sipilän hallituskaudesta toiminut Pauli Harju kirjoitti viime viikolla Iijoksiseutu-lehden kolumnissaan uudistukseen ladatun valtionhallinnon taholta liikaa odotuksia.

– Tehtävät kasvoivat ja jokainen ministeriö toi tehtäviä ja tavoitteita kuin nyyttikesteihin, Harju kuvailee.

Tietämättömyyttä ja epäluuloa kuntien ja valtion välillä Harju kuvailee hämmentäväksi.

– Sillanrakentajia olisi tarvittu enemmänkin.

Jutun otsikkoa muutettu 21.3. klo 9.35, ja lisätty tieto VM:n linjaamista maakuntien alasajon ohjeista.

LUE MYÖS:Kuka enää tarvitsee Vimanaa? – Valtion yhtiöltä puuttuvat suunnitellut omistajat ja asiakkaat