VM antoi ohjeet alasajoon – vuoden loppu takarajana
Valtiovarainministeriö on ohjeensa antanut maakunta- ja sote-uudistuksen tekemiseen myönnettyjen valtionosuuksien käyttöön.
Maakuntien liitot ovat saaneet valtiovarainministeriöltä ohjeistuksen maakuntien esivalmistelun ja maakunta- ja sote-uudistusta koskevan ICT-valmistelutyön alasajoon ja myönnettyjen valtionosuuksien käyttöön. Sopimusten irtisanomista ja purkamista koskevat toimet on käynnistettävä välittömästi. Myönnettyjä avustuksia maakunnat saavat käyttää vuoden loppuun saakka.
Ministeriö kysyi oikeuskanslerinviraston kantaa myönnettyjen avustusten käyttöön. Valtiovarainministeriön kirjeessä avustusten käytön takarajana oli 30. kesäkuuta, mutta oikeuskanslerinviraston ohjeistuksen myötä takarajaa jatkettiin vuoden loppuun saakka. Tehtyjen sitoumusten irtisanominen kesken sopimuskauden voisi aiheuttaa lisäkustannuksia ja korvausvaatimuksia.
– Valtionapuviranomaisen olisi tässä tilanteessa suositeltavaa harkita, olisiko mahdollista tässä tilanteessa sallia valtionavun käyttö 30.6.2019 jälkeenkin sellaisiin sitoumuksiin, joita ei voida kohtuullisin ehdoin sitä ennen irtisanoa. Tämä voisi olla luottamuksensuojan periaatteen kannalta parempi vaihtoehto kuin se, että tilanteessa vahinkoa kärsivät joutuisivat hakemaan jälkikäteen korvauksia. Hallinnon kehittämisen voidaan olettaa jatkuvan seuraavalla vaalikaudella, joten valtionapuviranomaisen on punnittava myös sitä, voiko kehittämishankkeiden onnistumiseen jatkossa vaikuttaa se, jos päättyvän vaalikauden hankkeet johtavat vahingonkorvausvaatimuksiin, oikeuskanslerinviraston vastauksessa todetaan.
Hyväksyttävää käyttöä
Ministeriön ohjeiden mukaan valtionavustuksia saa käyttää seuraaviin tarkoituksiin:
1) Lakisääteisten työnantajavelvoitteiden hoitaminen
2) Sitoumuksista aiheutuvat kustannukset, kunnes niiden irtisanominen tai purkaminen toteutuu
3) Valtionavustusten käytön raportointi
4) Arkistolain (831/1994) edellyttämä asiakirjojen arkistointi
5) Asianmukaiseen päättämiseen sisältyvä koonti, jossa kuvataan esivalmistelun aikana tehty valmistelutyö
Kiellettyä käyttöä
Ja hyväksyttäviä kustannuksia eivät ole:
1) Henkilökustannukset, jotka eivät aiheudu maakuntien esivalmistelun ja ICT-valmistelun päättämisestä
2) Uusien 8.3.2019 jälkeen tehtyjen sitoumusten kustannukset, jollei sitoumuksen tekeminen ole ehdottoman välttämätöntä esivalmistelun ja ICT-valmistelun päättämiseksi
3) Kunnan, kuntayhtymän tai muun julkisen sektorin palvelujen, palvelurakenteiden tai tehtävien valmistelu- tai kehittämistyö tai ICT-valmistelutyö
4) Muu julkisen sektorin ICT-kehitystyö
Vauhdilla alas
Merkittävä osa maakuntien valmisteluhenkilöstöstä on ollut ”lainassa” heidän vakituisilta työnantajiltaan. Lisäksi valmisteluhenkilöstön työsopimukset ovat olleet lähes poikkeuksetta määräaikaisia. Näin oli tilanne myös Satakunnassa, jossa valmisteluorganisaation alasajo tapahtuu vauhdikkaasti. Alasajo alkoi jo ennen valtiovarainministeriön antamia ohjeita.
– Heti kun tieto valmistelun keskeyttämisestä tuli, niin aloitimme keskustelut henkilökunnan kanssa. Osa lähtee organisaatiosta jo kuunvaihteessa. Toukokuun loppuun mennessä meillä on tilanne se, että projektitoimistossa on töissä enää 3-5 ihmistä, jotka ajavat valmistelun lopullisesti alas, arvioi Satakunnan muutosjohtaja Jukka Mäkilä.
Ministeriön ohjeiden mukaan ICT-valmisteluun ei 8.3. jälkeen ole enää myönnettyjä avustuksia voinut käyttää, ellei kyse ole valmistelun päättämiseen liittyvistä henkilökustannuksista. Näin siitä huolimatta, että ”varastolaatikkoihin paketoituna” kesken jäänyt ICT-valmistelu menettää arvoaan nopeasti.
– ICT:n osalta toiminnan kehittäminen jää jatkossa kuntien vastuulle, Satakunnan Jukka Mäkilä arvioi.
Aiemmin tällä viikolla julkaistussa Kuntalehden artikkelissa Pohjois-Savon maakuntauudistuksessa ICT- ja digi-valmistelua johtanut Toni Auvinen puuttui myös pelkoon ICT-valmistelun lopputuloksen vanhemisesta käsiin.
– Ja toisaalta maakunnallinen hyöty on pieni, koska jos seuraava malli joskus vuoden tai kahden päästä on erilainen kuin nyt valmisteltu, eihän tämä valmistelu sitä tue. Ja kun puhutaan ICT:stä, aika kulkee nopeasti eteenpäin, toimintaympäristö muuttuu eikä nyt valmisteltu enää välttämättä vastaa tarpeeseen, Auvinen arvioi.
