Kuva: Pixabay
Maakunnissa tehtyä ICT-valmistelua on sitä vaikeampi hyödyntää jatkossa, mitä kauemmin uusien uudistuslinjausten kanssa kestää, sanoo Toni Auvinen.

Sote- ja maakuntauudistuksen valmistelun hyödyntäminen jatkossa ei ole kovin helppoa, ainakin jos aikaa kuluu paljon ennen seuraavaa uudistusyritystä, sanoo Pohjois-Savon maakuntauudistuksessa ICT- ja digi-valmistelua johtanut Toni Auvinen.

Valmistelu tähtäsi monialaiseen maakuntaan, ja jokainen maakunta on lähtenyt liikkeelle erilaisesta tilanteesta. Lisäksi valmistelutyön vaiheet keskeyttämishetkellä vaihtelivat eri maakunnissa, Auvinen muistuttaa.

– Jos valmistelusta ajatellaan kansallista hyötyä, näen sen hyvin pienenä, varsinkin kun työ jäi kesken.

– Ja toisaalta maakunnallinen hyöty on pieni, koska jos seuraava malli joskus vuoden tai kahden päästä on erilainen kuin nyt valmisteltu, eihän tämä valmistelu sitä tue. Ja kun puhutaan ICT:stä, aika kulkee nopeasti eteenpäin, toimintaympäristö muuttuu eikä nyt valmisteltu enää välttämättä vastaa tarpeeseen.

Auvisen mukaan Pohjois-Savossa valmius toteuttaa uusi maakuntaorganisaatio oli ”parhaimmasta päästä”.

-Tehdyn työn määrä paikallisella tasolla on valtava. Valmistelu oli pitkällä. Pelkästään ICT ja digi -hankesalkussa oli 50 projektia sinä päivänä, kun uudistus päättyi.

Nyt edessä on ”hallittu alasajo”.

– Projektit on jaettu heti keskeytettäviin, muokattaviin, valmistuviin ja siirrettäviin. Tavoite on, että hankesalkku on tyhjä kesäkuun loppuun mennessä ja sitten siirrytään raportointivaiheeseen.

-Eihän projektien liian nopea alasajo järkevää ole. Hallittu alasajo veisi oikeasti kuukausia, jopa vuoden, Auvinen sanoo.

LUE MYÖS: VM antoi ohjeet alasajoon – vuoden loppu takarajana

Rahoitusta piti olla vuoden loppuun

Maakunnissa odotettiin kiivaasti jatko-ohjeita valtiovarainministeriöstä, sillä tiedossa oli vain, että uusia projekteja ei saa käynnistää, eikä uusia sitoumuksia muodostaa.

Rahoituksen kohtalokin on auki. Auvisen mukaan kaikki tekeminen oli suunniteltu valtion rahoituspäätöksien pohjalta. Rahoitusta oli luvattu vuoden loppuun, joten työ oli aikataulutettu ja sopimukset laadittu sen mukaan.

– Paras ratkaisu olisi ollut se, että valtio olisi pysynyt aiemmissa päätöksissään ja olisimme saaneet tehdä tämän vuoden loppuun suunnitelmien mukaisesti.

– Tämä loppui tosi ikävässä vaiheessa. Valmistelu oli jo niin pitkällä. Tämä vuosi olisi riittänyt siihen, että valmistelu olisi saatu hyvään vaiheeseen.

Auvinen muistuttaa, että maakunnalliset ICT- ja digiratkaisut on saatava tehtyä hallintomallista riippumatta etenkin sosiaali- ja terveyspalvelujen osalta.

– Nehän tulevat ensimmäisinä eteen kaikissa malleissa.

Seuraavassa yrityksessä lait valmiiksi ennen valmistelua

Kainuussakin alasajon suuntaviivoja odotettiin kuumeisesti, kertoi Kainuun maakuntauudistuksen valmistelujohtaja Tiina Veijola.

– Sekä valmistelun määrärahasta ja ict-määrärahasta odotetaan ohjeistuksia.

Myös Kainuussa uudistuksen toteutumatta jääminen oli valtava pettymys, Veijola sanoo.

– Ajattelimme että meidän alueelle se olisi ollut erityisen toimiva.

Kun uudistuksen uusi yritys on edessä, ensin pitää tehdä lait voimaan ja saada konkretiaa alustaksi, Veijola sanoo.

– Toivottavasti seuraavan valmistelun alkaessa on jo enemmän mustaa valkoisella. Tällaista valmistelua ei jaksa kukaan, Veijola viittaa kesken päättyneeseen yritykseen.

Hämmentävä tietämättömyys ja epäluulo

Maakuntauudistuksen muutosjohtajana osan Sipilän hallituskaudesta toiminut Pauli Harju kirjoitti viime viikolla Iijoksiseutu-lehden kolumnissaan uudistukseen ladatun valtionhallinnon taholta liikaa odotuksia.

– Tehtävät kasvoivat ja jokainen ministeriö toi tehtäviä ja tavoitteita kuin nyyttikesteihin, Harju kuvailee.

Tietämättömyyttä ja epäluuloa kuntien ja valtion välillä Harju kuvailee hämmentäväksi.

– Sillanrakentajia olisi tarvittu enemmänkin.

Jutun otsikkoa muutettu 21.3. klo 9.35, ja lisätty tieto VM:n linjaamista maakuntien alasajon ohjeista.

LUE MYÖS: Kuka enää tarvitsee Vimanaa? – Valtion yhtiöltä puuttuvat suunnitellut omistajat ja asiakkaat

Miettinen Ville
Miettinen Ville
ville.miettinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Suomessa on 46 pienkuntaa, joiden asukasluku on alle 2.000. Rautavaaran kunnassa asukkaita 1.652. On päivänselvää, että SoTe-palveluiden turvaamiseksi on lähdettävä Ihmisten palveluista ja niiden kehittämisestä. EI niinkuin nyt kaatuneessa SoTessa tehtiin: Hallinto ja niiden rakenteet olivat ykkösiä.

  2. Auvinen maalaa liian ruusuisen kuvan Pohjois-Savon tilanteesta. Tehdyn työn määrä paikallisella tasolla voi olla “valtava” mutta tekemättömän työn määrä oli vielä suurempi.

  3. Kommentti “Lukijalle”: Sosiaali- ja terveyspalveluissa paikalle taso on toki tärkeä, mutta en puhui turvaamisesta vaan palvelujen tarjoamisesta tarkoituksenmukaisella tavalla. ICT & DIGI asioissa paikallinen taso taas on aivan liian pieni, niissä olisi edettävä vähintäänkin maakunnalliselle tasolle.

    Kommentti “Vastuu siirtyy kuulijalle”: Olen samaa mieltä, että tekemätöntä työtä jäi vähintäänkin valtavasti. Toivottavasti päästään sitä edistämään maakunnassa mahdollisimman pian.

    Kommenti “Lukijalle”: Jos viittaa Pohjois-Savon Digisavo-kokeiluun niin se oli osa kuntien ICT-yhteistoiminnan edistämistä, ei siis liittynyt sote- ja maakuntauudistukseen. Kuntien ICT-yhteistoiminta on käynnistynyt vuoden alusta suunnitelmien mukaisesti Kuopion kaupungin vetovastuulla.

    Kiitos kommenteista.

    Yst. Terv. Toni Auvinen

  4. On todella harmillista, että uudistushanke kaadettiin koska, hallituspuolueet eivät voineet joustaa ja todeta, että pitkään valmistellut hankkeen eri osiot voitaisiin ottaa käyttöön siltä osin kuin ne olivat perustuslain ja sote-lakien hyväksyttävissä. Hallinnon ja rakenteiden kehittämistyö tulee olla koko ajan kaikissa hallintomuodoissa mukana ja tarpeisiin vastaaminen järkevästi perusteltua. Hallinto ja organisaatio pelkästään itseään varten ei ole järkevää ylläpitää. Liikaa menee hukkaan sekä työtä, että varoja jos nyt -kuten artikkelissa todetaan “hallittu alasajo voi kestää jopa vuoden”. Ei kehtaa edes mainita kuinka paljon siihen kuluu taloudellisia ja ammatillisia resursseja. Toki sillä tavoin voidaan työllistää kaikenlaista väkeä – ei yhteiskunnan hyväksi – vaan eteenpäin menon *soutamisen sijaan* huopaamiseen.

  5. Äkkiseltään voisi ajatella, että jos valmistelu oli niin pitkällä kuin Auvinen antaa ymmärtää ja hyviä projekteja 50, että jokin niistä saataisiin kuntien omalla rahoituksella osaksi kuntien ICT-yhteistoimintaa tai muutoin maaliin.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*