Ilman tilapäisiä sosiaalityöntekijöitä hyvinvointialueen lastensuojelu on pulassa – lain noudattamisesta on tulossa vaikeaa

Valviran päivitetty ohje tilapäisten sosiaalityöntekijöiden kelpoisuudesta lastensuojelussa yhdessä tulevan asiakasmitoituksen kanssa on muodostamassa mahdottoman yhtälön hyvinvointialueille, sanoo Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen (Keusote) lastensuojelun päällikkö Suvi Salin.

Viime viikolla hyvinvointialueet ilmoittivat kannanotossaan, että linjaus johtaisi vakavaan asiakasturvallisuuden vaarantumiseen pätevien työtekijöiden pulan vuoksi.

Samaan aikaa linjaukseen reagoimisen kanssa alueilla on edessään vuodenvaihteessa voimaan tuleva lastensuojelun uusi asiakasmitoitus, enintään 30 asiakasta per sosiaalityöntekijä.

Kannanotossaan alueet totesivat, että lakisääteisistä tehtävistä suoriutumisen edellytykset ovat vaakalaudalla. 

Keusotessa sosiaalityöntekijöistä 30 prosenttia toimii tilapäisesti, Suvi Salin kertoo. Eniten sosiaalityöntekijöitä on lastensuojelupalveluissa, joissa tilapäisten osuus on 40 prosenttia. Lasten asioista vastaavista 41 sosiaalityöntekijästä 16 on tilapäisiä. Asiakkaina Keusoten lastensuojelussa on tänä vuonna ollut 1389  lasta. 

-Onhan se tosi iso määrä ja tosi hankala tilanne.

Tilapäiset ovat kokeneita työntekijöitä

Valvira on ulostuloissaan ilmoittanut, että kyse ei ole uudesta linjauksesta vaan yhdenmukaistetusta laintulkinnasta.

Käytännöt joissakin lastensuojelua koskevien lakien tulkinnoissa ovat vaihdelleet kunnissa, ja tämä on aiheuttanut yllätyksiä myös toimintansa aloittaneilla hyvinvointialueilla, kertoi Hyvilin lastensuojelun erityisasiantuntija Aila Puustinen-Korhonen Kuntalehden Valiokunta-podcastissa lokakuussa.

Sosiaalityöntekijöiden pätevyysasiassa kyse on siitä, että sosiaalityöntekijän ammattiin opiskeleva henkilö voi toimia sosiaalityöntekijän tehtävissä tilapäisesti enintään vuoden ajan. Edellytyksenä on, että hän on suorittanut hyväksytysti sosiaalityön aineopinnot ja käytännön harjoittelun ja että hän toimii ammattiin valmistuneen sosiaalityöntekijän johdon ja valvonnan alaisena.

Vuoden enimmäisaika on se, joka aiheuttaa alueilla nyt harmaita hiuksia. Aiemminkin laissa on ollut vuoden enimmäisaika, mutta se on tarkoittanut yhtä työsopimusta, ei koko työuraa kuten uuden linjauksen mukaan. Sijaiselle ei enää voi tehdä uutta vuoden työsopimusta hänen oltuaan vuoden työssä.

-Valviran tulkinta hankaloittaa merkittävästi tilannetta, Suvi Salin vahvistaa.

Ongelman juurisyy on pula laillistetuista sosiaalityöntekijöistä. Sijaisia ei käytettäisi, jos päteviä olisi riittävästi. Päteviä taas ei ole tarpeeksi muun maussa siksi, että jatkokoulutuspaikkoja ei ole kaikille halukkaille.

Pätevyys on tärkeä kysymys lastensuojelussa, jossa huostaanottopäätöstä tehdessään sosiaalityöntekijä on merkittävä julkisen vallan käyttäjä.

Tilapäiset lastensuojelun sosiaalityöntekijät ovat yleensä hyvin kokeneita ja osaavia, Suvi Salin korostaa.

-Usein taustalla on pitkiä aikoja muissa lastensuojelun tehtävissä, kuten lastensuojelulaitoksissa tai sosiaaliohjaajana tai perheohjaajana. He eivät ole kokemattomia ihmisiä vaan päinvastoin hyvin kokeneita, ja he ovat halunneet pätevöityä sosiaalityöntekijöiksi ja lähteneet opiskelemaan sosiaalityötä.

-He ovat myös hyvin sitoutuneita tähän perustehtävään. Työn luonne ei hämmästytä heitä, vaan he selviävät sen kanssa, kun käytännön kokemusta on muussa kontekstissa.

Tulkinnan yhteensovittaminen auttaisi

Tilanne on hankala, koska laki sinänsä ei ole muuttunut, mutta sen tulkinta on, totesi Hyvil Oy:n juristi Sami Uotinen Kuntalehdelle aiemmin.

Valviran päivitetty ohje on siinä mielessä velvoittava, että jos sitä ei noudata, voi joutua rikosoikeudelliseen vastuuseen, tulkitsee Suvi Salin.

Keusotessa ei ole vielä päätetty, mitä toimenpiteitä Valviran ohje aiheuttaa.

-Tällä hetkellä mennään niin, että tilapäiset toimivat. Vuodenvaihteessa lastensuojelussa ei ole katkolla määräaikaisuuksia, vaan vasta keväällä.

Keusotessa toivotaan, että kannanotot ministeriöön ja Valviraan mahdollistaisivat asiasta neuvottelemisen. Toisaalta sote-ministeri Kaisa Juuso, ps., ei Kuntalehden haastattelussa antanut juuri aiheita odottaa, että ilmoitetut linjaukset muuttuisivat.

Suvi Salin sanoo, että tilanne on todella hankala asiakasturvallisuuden näkökulmasta. Käytännössä lastensuojelupalvelua tarvitsevat voivat jäädä vaille tarvitsemaansa palvelua.

-Jos ei tekijöitä ole tekemässä työtä, ei pystytä vastamaan lastensuojelutarpeeseen.

Valviran ja hyvinvointialueiden tulkinnan yhteensovittaminen voisi mahdollistaa, että tilapäiset voisivat jatkaa määräaikaisuuden päätyttyäkin, mikäli laillistettuja sosiaalityöntekijöitä ei löydetä avoimiin virkoihin, Suvi Salin sanoo. Siksi se olisi helpoin ja toivelistalla ensimmäinen keino 

-Jos rajoitetaan, että yhden vuoden voi olla tilapäisenä sosiaalityöntekijänä, kyllä siinä menee aika paljon työvoimaa hukkaan.

-Ja kun on kyseessä työntekijä, jota olemme tukeneet opiskelemaan. Heille on annettu vapaita, jotta he voivat suorittaa yliopiston kursseja. Tuntuu, että se on sitten tehty ihan turhaan.

-Kiireellisin asia nyt olisi, että tulkinta ei olisi niin tiukka, että jos on yhden vuoden toiminut tilapäisenä, ei voi enää missään vaiheessa toimia tilapäisenä.

Salin ihmettelee, onko millään muulla alalla vastaavanlaista tiukkaa tulkintaa, että opiskelija ei voi toimia työssä. 

– Onhan lääkäreinäkin kandeja terveyskeskuksissa. Sosiaalityö on toki virkavastuulla tehtävää, mutta niin moni muukin työ, joissa käytetään opiskelijoita. Se tuntuu kohtuuttomalta. 

Vaikeaa myös työntekijöille

Suvi Salin muistuttaa myös, että vaikka sosiaalityöntekijöitä on koulutettu, heitä on hakeutunut muihin kuin julkisen sektorin työhön.

-Vaikka kuinka parannamme työoloja ja korotamme palkkaa, edelleen vetovoima ei ole tarpeeksi hyvä, että saisimme laillistettuja palaamaan esimerkiksi järjestö- ja kehittämistehtävistä julkisiin tehtäviin. Siinäkin mielessä käytännön kautta opiskelemaan lähteminen on ollut hyvä tie saada sitoutuneita sosiaalityöntekijöitä. 

-He kulkevat pitkää linjaa, he asettavat tavoitteekseen että heistä tulee sosiaalityöntekijöitä ja tehdä sitä sosiaalityötä eivätkä mieti muita mahdollisuuksia.

Tilanne on vaikea myös työntekijöille, Salin muistuttaa.

-Heillä ei monellakaan ole virkaa muualla. He hakevat sitten muita tehtäviä. Se on heille henkilökohtaisesti aika iso asia.

Jos Valviran ohje pysyy ja tilapäisten käyttöä rajoitetaan, moni alue on pulassa. Niin myös Keski-Uusimaa. Suvi Salin korostaa, että asiakasmäärän alentaminen on hyvä asia.

Yhdessä tilapäisten käytön rajoittamisen kanssa se muodostaa kuitenkin hurjan yhtälön.

Keusotessa tilanne merkitsisi – jos ei työntekijöitä saada jatkokoulutettua tai päteviä laillistettuja sosiaalityöntekijöitä löydy – että ensi vuonna lastensuojelun 41 sosiaalityöntekijästä jäljelle jäisi 24.

– Tulee aika isot asiakasmäärät. Sitten tulee se kysymys, että minkä ratkaisun ne laillistetut sosiaalityöntekijät siinä kohtaa tekevät.

-Kun mitoitus on laissa, he eivät voi suostua ottamaan enemmän kuin 30 asiakasta, enkä minä työnantajana voi pakottaa heitä toimimaan lainvastaisesti – enkä itsekään voi toimia lainvastaisesti.

Lakia jouduttaneen rikkomaan

Hyvinvointialue voi toimivaltansa puitteissa siirtää sosiaalityöntekijöitä lastensuojeluun sellaisista palveluista, joissa palvelutehtäviä tai päätöksentekoa ei ole lailla suoraan määrätty sosiaalityöntekijälle, kertoo Aila Puustinen-Korhonen.

– Tällaisia palveluja ovat sosiaalihuoltolain mukaiset palvelut, vanhuspalvelut, aikuissosiaalityö ja sairaaloiden sosiaalityö.

Sosiaalihuoltolaki määrää, että hyvinvointialueella on oltava riittävästi sosiaalityön kelpoisuuden omaavia työntekijöitä ja että erityistä tukea tarvitsevan asiakkaan omatyöntekijä pitää olla sosiaalityöntekijä, mutta ainoastaan lastensuojelulaissa on kymmenittäin suoraan lailla säädettyjä tehtäviä nimenomaan sosiaalityöntekijöille.

– Hyvinvointialue voi siis päättää, mihin se kohdentaa sosiaalityön resurssejaan, ainoastaan lastensuojelussa niitä on oltava mitoituksen edellyttämä määrä niissä tehtävissä, jotka on sosiaalityöntekijälle laissa säädetty. Tehtävärakennesuosituksen vaatiminen tähän hätään ei auta mitään.

Puustinen-Korhosen mukaan on olemassa riski, että alueille jää käteen korttipakan ”mustapekka”: palvelun järjestäminen laillisesti voi muodostus ylivoimaiseksi.

– Jos ei lastensuojelulakia haluta rikkoa mitoitussäännösten suhteen eikä toimia vastoin valvontaviranomaisten ohjausta, niin rikkomuksia on tulossa. Lieneekö niillä sitten myös seuraamuksia? Uhkasakkoja ennustelisin, niitähän valvontaviranomainen voi asettaa ja lastensuojelulle sellaisia on asetettu aiemmin.