Päätöksenteon lapsivaikutusten arvioinnissa on paljon parannettavaa, muistuttavat alan järjestöt. (Kuva: Ville Miettinen)

Lapsen oikeuksien viestintäverkko esittää kannanotossaan, että Suomeen laaditaan lapsenoikeusperustainen lapsistrategia, joka ohjaisi valtionhallinnon lisäksi myös kuntien ja maakuntien lapsia ja perheitä koskevaa päätöksentekoa ja toimintaa.

– Tällä hetkellä Suomesta puuttuu kattava toimintapolitiikka ja -suunnitelma lapsen oikeuksien sopimuksen täytäntöönpanoa varten, kannanotossa muistutetaan.

Kannanotossa muistetaan myös päätöksenteon lapsivaikutusten arvioinnin puuttumisesta ja siitä, että viime vuosien kouluun ja toisen asteen ammatilliseen koulutukseen tehdyt leikkaukset ovat kohdistuneet yhteiskunnassa heikossa asemassa ja kuormittavassa elämäntilanteessa oleviin perheisiin.

– Lapsivaikutusten arvioinnilla olisi ollut mahdollista selvittää ja ottaa huomioon kaikkien suunniteltujen ja jo aiemmin tapahtuneiden heikennysten yhteisvaikutukset lapsiin ja perheisiin, kannanotossa huomautetaan.

– On myös lainsäädäntöprosesseja, joissa lapsivaikutukset on tunnistettu ja siitä huolimatta tehty lasten oikeuksien kannalta kyseenalaisia ratkaisuja. Näistä esimerkkeinä ovat varhaiskasvatuksen leikkaukset sekä alkoholilainsäädännön uudistaminen.

Mannerheimin Lastensuojeluliiton johtavan asiantuntijan Esa Iivosen ja Lastensuojelun Keskusliiton erityisasiantuntija Kirsi Pollarin allekirjoittamassa kannanotossa muistutetaan myös lapsiarvioinnin tärkeydestä maakuntauudistuksessa ja sen varmistamisesta, että kunnan ja maakunnan palvelut muodostavat toimivan kokonaisuuden jossa palvelua saa yhdenvertaisesti.

Tänään vietettävänä lapsen oikeuksien päivänä Mielenterveysomaisten keskusliitto FinFami puolestaan nostaa esiin huolen lapsista, jotka ovat mielenterveysongelmista kärsivien omaisia.

FinFamin mukaan joka neljäs alaikäinen elää perheessä, jossa vanhemmalla on hoitoa vaativa mielenterveys- tai päihdeongelma.

– Omaishoidon tasoista hoivaa antaa arvioiden mukaan jopa kymmeniä tuhansia lapsia ja nuoria, FinFami muistuttaa tiedotteessaan.

FinFamin mukaan arviolta 60 prosenttia masentuneiden vanhempien lapsista sairastuu itse psyykkisesti 25 ikävuoteen mennessä.

– Huolestuttavaa on, että lapset sairastuvat yhä nuorempina, järjestö toteaa.

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

*