Kymenlaaksossa pilotoinnin etuna nähdään mahdollisuus sopeuttaa tulevien investointien kokoa. (Kuva: Ville Miettinen)

Suurin osa maakunnista odottaa hallitukselta tarkkoja kriteerejä ja suuntaviivoja pilotoinnille. Etelä-Karjalassa pilotointi nähdään mahdollisuutena osoittaa lakimuutoksen tarpeita.

Kuntalehden pikakyselyn mukaan maakunnat eivät ole ihan niin kärkkäästi kirmaamassa soten valinnanvapauden pilotteihin mukaan kuin kokoomuksen sote-kärki, sisäministeri Paula Risikko, antoi tiistaina hallituksen tiedotustilaisuudessa ymmärtää.

– Aika paljon maakunnat jo kuopii että saisivat lähteä liikkeelle. Hyvä niin, nyt siihen saadaan myös taloudellista tukea, Risikko totesi.

Kuntalehdelle vastanneista kolmestatoista alueellisesta sote-muutosjohtajasta vain Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa oltiin varmoja pilotointiin hakemisesta. Useassa maakunnassa on varovaista tai toiveikasta kiinnostusta, joissain pilotointiin lähteminen näyttää suorastaan mahdottomalta.

Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)



Pilottien aikataulu on kiivas. Niihin voi ryhtyä jo tämän vuoden puolella, ja siksi mukaan tulee hakea nopeasti. Tosin mukaan pääsyn kriteerit eivät vielä ole julkisia. 

Pilotointi osoittaa muutostarpeet

Vaikka halukkaita pilotoijia on tiedossa, nekään eivät heittäydy mukaan täysin luottavaisina.

Kymenlaaksossa houkuttavat kaikki hallituksen tarjoamat porkkanat, kuten erillinen lisärahoitus, mahdollisuus vaiheittaiseen etenemiseen ja mahdollisesti tilaisuus vielä pilotoinnin kautta sopeuttaa esimerkiksi tulevan sairaalainvestoinnin kokoa, kertoo Kymenlaakson sote-uudistuksen projektiryhmän puheenjohtaja Jorma Haapanen.

– Kokonaisuudessaan valinnanvapauslakiesitys herättää edelleen paljon kysymyksiä ja vaikutuksia on mahdoton arvioida, Haapanen toisaalta toteaa ja odottaa perustuslakivaliokunnan vielä puuttuvan esitykseen.

Pilotoimaan aikovan Etelä-Karjalan Eksoten toimitusjohtaja Pentti Itkonen muistuttaa että lakeja joudutaan jatkuvasti korjaamaan, ja pilotoimalla muutettavat asiat selviävät parhaiten.

– On parempi että ehdotukset tulevat soten arjesta kuin Kruunuhaan kokoussaleista, Itkonen sivaltaa.

Poliittista päätöstä odotellaan

Keski-Pohjanmaalla on jo sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soiten hallituksessa käyty keskustelua valinnanvapausmallista ja siihen liittyvästä pilotoinnista, kertoo muutosjohtaja, Soiten toimitusjohtaja Ilkka Luoma. Lopullinen päätös tehdään kuitenkin vasta hallituksen linjausten selvittyä.

– Keski-Pohjanmaalla on oltu hyvin aktiivisia ja aloitteellisia sote-uudistuksen ja maakunta-uudistuksen käytännön toteuttamisessa ja edistämisessä. Osoituksena tästä maakunnassamme aloitti toimintansa 1.1.2017 maakunnallinen, palvelut yhteen integroiva sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Soite, Luoma muistuttaa.

– Samassa aktiivisuuden ja aloitteellisuuden hengessä tähänastisissa keskusteluissa mahdollisuutta lähteä pilottimaakunnaksi pilotoimaan sote-keskuksia valinnanvapauden elementtejä on arvioitu myönteisesti ja mahdollisuutta osallistua pilottimaakunta-hakuun ei ole suljettu pois.

Luoman mukaan hallituksen tarjoamat porkkanat houkuttavat Keski-Pohjanmaalla.

– Samalla lisärahoituksen turvin on mahdollista kenties pitää hieman parempaa palvelutasoa yllä maakunnan asukkaille kuin ilman pilottimaakunta-statuksen mukanaan tuomaan lisärahoitusta pelkän tulevan rahoituslain mukaisen raamibudjetin turvin.

Suurin osa maakunnista on varauksellisen myönteisiä tai empiviä pilotoinnin suhteen.

Pohjois-Karjalan sote-uudistuksen vastuuvalmistelija Ilkka Pirskanen suhtautuu periaatteessa myönteisesti ajatukseen pilotoinnista mutta arviota hankaloittaa reunaehtojen puuttuminen toistaiseksi.

– Pitäisi ensin tietää, mitä pilotointi tarkasti ottaen tarkoittaa.

Etelä-Savossa porkkanoissa nähdään hyvää niin taloudellisesti kuin aikataulullisesti.

– Lainmukaisen etenemisen aikataulut ovat joka tapauksessa tiukat, sote-uudistuksen vastuuvalmistelija Risto Kortelainen muistuttaa.

– Mikäli valinnan vapauslaki hyväksytään eduskunnassa esitetyssä muodossa ja lain mukaiset aikataulut ovat 1.1.2019/1.7.2019, on perusteltua lähteä myös pilotteihin.

Pohjanmaalla odotellaan sote-uudistuksen muutosjohtajan Göran Hongan mukaan kuntien poliittisia päätöksiä – joita voidaan tehdä kun hallituksen kriteerit selviävät.

Myös Etelä-Pohjanmaalla sisällöt ja reunaehdot ratkaisevat, mutta hakemista suunnitellaan.

– Henkilökohtaisen budjetin pilotti on maakunnan valmistelun näkökulmasta hyvä sisällöllinen kehittämispurske valmistelussa olevaan palvelurakenteeseen. Sosiaali- ja terveyskeskus pilotti tarjoaisi puolestaan toiminnallisen resurssin palvelurakenteen kehittämiseen, kertoo sote-uudistuksen projektijohtaja Harri Jokiranta.

”Mahdoton aikataulu”

Löytyy myös maakuntia joissa suoralta kädeltä voidaan jo sanoa ei kiitos pilotoinnille. Näin on erityisesti suurimpien kaupunkien maakunnissa.

– Nyt jo osa kunnista ilmaissut, etteivät missään tapauksessa lähde luovuttamaan puolta vuotta ennen palvelutuotantoaan vastuukunnalle tms. Pilotilla ei nähdä hyötyjä. Tampere on jo nyt mukana pilotissa. Pirkanmaalla on Suomen eniten kokonaisulkoistuksia, joka pudottaa väestöpohjaa. Niiden purku ei onnistu etuajassa, sanoo Pirkanmaan sote-projektijohtaja Jaakko Herrala.

Varsinais-Suomessa puolestaan valmistelu ei ole niin pitkällä, että valinnanvapaus voitaisiin ottaa käyttöön aikaistetussa aikataulussa, kertoo sote-uudistuksen muutosjohtaja Antti Parpo.

– Peruspalvelujen palvelutuotanto on yhä hajautettuna kuntiin. Tuotannon yhteensaattaminen yhtiöön vie aikaa.

Aikataulu lienee liian tiukka myös Pohjois-Pohjanmaalla.

– Jo lähtökohtainen tavoite on kova. Sen nopeuttaminen on kovin haasteellista, jos ehtona on, että julkisen tuotannon pitää olla yhtiöitetty. Yhtiöittäminen on vaativa tehtävä ja koskee isoa määrää henkilöstöä. Siihen ei voi suhtautua kevyesti ja vain kokeillen, Pohjois-Pohjanamaan sote-uudistuksen selvityshenkilö Hannu Leskinen muistuttaa.

– Uudellamaalla sote-keskustoiminnan suuri volyymi poissulkee pikayhtiöitykset. Lisäksi pilotoinnin ehtona oleva 50–80 prosentin väestöpeitto sulkee pilotoinnin pois realististen vaihtoehtojen listalta, sanoo Uudenmaan sote-uudistuksen muutosjohtaja Timo Aronkytö.

Hämeessä odotellaan

Kanta-Hämeessä käynnistyy maakunnan tahdonmuodostus huomenna torstaina, kertoo sote-valmistelija Jukka Lindberg.

– Mikäli kiinnostusta on riittävästi, niin prosessi jatkuu poliittisen kiinnostuksen skannaamisella ensin valmistelun ohjausryhmässä ja siitä eteenpäin sitten kuntien ja kuntayhtymien toimielimissä.

Päijät-Hämeessä odotetaan sote-muutosjohtaja Jouko Isolaurin mukaan yksityiskohtaisia kriteerejä hallitukselta.

– Epäilen, että kiinnostus pilotointiin johtuu lähinnä 100 miljoonan euron rahasta. Pitäisi olla päinvastoin; on ongelma jonka ratkaisemista yritetään helpottaa rahalla, Isolauri sanoo.

         *                    *                    *

Pilottipäätöksiä jo ennen lainsäädäntöä

Vaikka sote-lainsäädäntö saatetaan hyväksyä vasta aikaisintaan syyskuussa, päätökset pilotojista pyritään tekemään elokuusta alkaen, perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula, kesk., sanoi hallituksen tiedotustilaisuudessa tiistaina.

Suoran valinnan palvelujen pilotoinnissa seurataan kunnallisen toiminnan yhtiöittämistä ja testataan erityisesti korvausten mallintamista. Henkilökohtaisen budjetoinnin pilotissa tavoitteena on budjetin toteutukseen liittyvää prosessia, kuten asiakassuunnitelman laatimista ja budjetin suuruuden laskemisen mallintamista.

Lakiesityksen mukaan valtio osallistuu pilotointeihin myöntämällä niitä varten valtionavustusta ja toteuttamalla pilotoinnin edellyttämät välttämättömät valtakunnalliset tietojärjestelmäpalvelut. 

Rahaporkkanana pilotoijille on luvassa 100 miljoonan euron siivu jaettavaksi, ja lisäksi ne saavat siirtymäaikaa valinnanvapauden täyteen toteuttamiseen jopa vuoden 2022 loppuun.

Koska valinnanvapauslainsäädäntö astuu voimaan 2019 mutta pilotointi alkaa sitä ennen, pilotoivissa maakunnissa mukaan lähtevien kuntien pitäisi yhtiöittää sote jo ensi vuonna. Pilottiin pääseminen edellyttää, että mikäli kaikki kunnat eivät haluaa osallistua, mukaan lähtevät kunnat kattavat maakunnan väestöpohjasta 80 prosenttia. ”Poikkeustapauksessa” voi riittää myös puolet maakunnan väestöpohjasta.

LUE MYÖS: Kuntaliiton Tainio: Into pilotointiin on laantunut

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*