Valinnanvapauspilottiin haluavan kunnan tulisi yhtiöittää valinnanvapauden piirissä olevat palvelunsa. (Kuva: Ville Miettinen)

Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Hanna Tainio arvioi, että mahdollisuus sosiaali- ja terveydenhuollon pilotointimahdollisuus herätti alun perin innostusta, joka on kuitenkin sittemmin laimennut.

– Kun selvisi että pitää yhtiöittää kaikki mitä tulee valinnanvapauden piiriin ja myös kuntien pitää yhtiöittää puoleksi vuodeksi, into alkoi laantua.

Laantumisen on aiheuttanut erityisesti myös kuntia koskeva yhtiöittämisvelvollisuus heinäkuuhun 2018 mennessä. Yhtiöt ehtisivät toimia mahdollisesti vain puoli vuotta, ennen kuin ne luovutettaisiin maakunnille uuden lain voimaan tullessa 2019.

– Kuinka mielekästä on tehdä näin lyhyelle ajallee näin iso työ? Tainio pohtii.

Hän arvioi, että lähtötilanne lienee paras siellä missä on jo olemassa Siun soten ja Soiten kaltaiset kuntayhtymä, jotka jo hoitavat perusterveydenhuoltoa ja sosiaalihuoltoa.

– Siellä missä ei ole, edellytetään aika paljon työtä, ja kunnissa ollaan jo aika täystyöllistettyjä valmistelujen suhteen ja oma työkin pitäisi hoitaa.

Kolmestatoista Kuntalehden haastattelemasta alueellisesta sote-muutosjohtajasta vain kaksi sanoi varmasti, että maakunta aikoo hakea mukaan pilotteihin.

Yksi rajoittava syy vastaajilla oli kiire. Käytännössä valinnanvapauspilottiin tulee hakea jopa ennen itse valinnanvapauslainsäädännön voimaantuloa.

– Tehdään ratkaisuja joiden tavoitteena on lainsäädäntö jonka voimaantulosta eduskunta ei ole päättänyt. Aika mielenkiintoinen tilanne, että tehdään uudistusta tulevan lainsäädännön mukaan, sellaista varten jota ei vielä ole olemassa, Hanna Tainio sanoo.

Lue myös:

Kaksi maakuntaa tietää jo haluavansa valinnanvapauspilottiin

Kuntaliiton hallitus kyseenalaistaa valinnanvapauspilottien mielekkyyden

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*

Lue tästä kaikki jutut kehysriihestä