Kehitysvammaliitto: Osaaminen turvattava vammaispalveluissa

Asuinpaikka, ikä tai diagnoosi ei saa olla este vammaisten tarvitsemien palvelujen tuottamisessa. Kehitysvammaliitto haluaa uuden eduskunnan kantavan kortensa kokeen, kun vammaispalveluja käydään läpi ja lainsäädäntöä kehitetään.

Kehitysvammaliitto korostaa toimivien lähipalveluiden, ennaltaehkäisevien sote-palvelujen sekä harvinaisiin kysymyksiin keskittyvien osaamiskeskusten merkitystä, kun vammaisten ihmisten tarvitsemaa yksilöllistä palvelupakettia rakennetaan.

-Kehitysvammaliiton ykköstavoite liittyy vammaisuuteen liittyvän osaamiseen turvaamiseen sekä lähipalveluissa että ennaltaehkäisevissä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa. Moniammatillinen erityisosaaminen on välttämätöntä kehitys- ja puhevammaisten ihmisten osallisuuden, avun ja tuen sekä hoidon ja kuntoutuksen tarpeisiin vastaamiseksi. Liitto pitää myös tärkeänä, että sosiaali- ja terveydenhuollossa on osaamiskeskuksia, joissa on moniammatillista erityistä osaamista ja valmius konsultoida harvinaisiin ja vaativiin erityisiin kysymyksiin, toiminnanjohtaja Marianna Ohtonen.

Työtä tarvitaan

Lähiaikoina julkaistavan tutkimuksen Suomen noin 40 000 kehitysvammaisesta palkkatyössä on vain 400–500. Kehitysvammaisten ihmisten työllisyystilannetta vuosina 2013–2015 selvittävän tutkimukseen mukaan noin 3 000 kehitysvammaista voisi työllistyä palkkatyöhön, mikäli saatavilla olisi oikeanlaista tukea.

-Työhönvalmennus ei vaadi lopulta niin paljon resursseja kuin pelätään. Pienelläkin säännöllisellä tuella kehitysvammaisten ihmisten on mahdollista työskennellä palkkasuhteisessa työssä. Työllistymisen jälkeinen tuki voi olla esimerkiksi työhönvalmentajan käynti työpaikalla kerran kuukaudessa, Marianna Ohtonen esittää.

Palkkatyön sijaan työkykyiset ja – haluiset kehitysvammaiset sijoitetaan pääosin avotyötoimintaan, jossa työskentelee yli 2 000 kehitysvammaista. Avotyötoiminta on sosiaalihuollon palvelua, josta ei makseta palkkaa. Korvauksena maksettava työosuusraha menee taas käytännössä päittäin ylläpito- tai ateriakorvauksen kanssa, joten päivä avotyötoiminnassa ei tuo euroakaan lisää kehitysvammaisen palkkapussiin.

Panostus kannattaa

Kehitysvammaisen työhön valmentaminen on myös yhteiskunnalle taloudellisesti kannattavaa.

-Helsingin kaupunki on todennut tuetun työllistymisen työhönvalmennuksen olevan julkistaloudellisesti kannattavaa verrattuna työtoimintaan. Kaupungin toteuttaman vaihtoehtoiskustannusanalyysin mukaan julkiset säästöt ylittivät kustannukset 34 prosentilla. Jokaista toimintaan allokoitua euroa kohti saavutettiin 1,34 euron säästöt.

-Palautuvat verot ja sosiaalivakuutusmaksut huomioivassa analyysissa tulokset paranivat edelleen hyöty-kustannus-suhteen noustessa jo 3,62:een. Peräti 75 prosenttia sosiaalihuollon työhönvalmennuksen julkisesta bruttomääräisestä kustannuksesta palautui julkiselle sektorille veroina ja sosiaalivakuutusmaksuina, Kehitysvammaliiton toiminnanjohtaja Marianna Ohtonen kertoo.

 

Kehitysvammaliiton tavoitteet alkaneelle vaalikaudelle