Kuva: Pixabay
Kapitaatiokorvauksen laskemisen perusteet nousevat yhä selvemmin perusongelmaksi valinnanvapausuudistuksessa.

Emeritusprofessori Martti Kekomäki katsoo Ylen radion ykkösen Ykkösaamun haastattelussa, että Jyväskylän kokeilu ja Pihlajalinnan vetäytyminen ei ollut yllätys eikä johdu siitä Pihlajalinna olisi huono toimija.

Kekomäen mukaan yritykset eivät ole kokeiluissa samalla viivalla. Hallituksen esittämässä mallissa toiset voivat saada paljon sairaita ihmisiä, toiset terveempiä, mikä vaikuttaa tulokseen.

Kekomäen mukaan samalla viivalla oleminen edellyttäisi, että toimijoilla olisi ainakin alkuvaiheessa alueelliset ja tarpeeksi suuret asiakaspohjat, vähintään 50 000-60 000 asukasta. Näin joukossa olisi sairaita ja terveitä tasaisesti.

Yhdeksi ongelmaksi Kekomäki näkee hallituksen mallissa sen, että yritykset eivät kilpaile laadulla vaan sillä, kuka onnistuu hankkimaan parhaat asiakkaat.

Patoutumia purettiin

Pihlajalinnan ja muiden yrityksen kritiikkiin siitä, että kapitaatiokorvaukset ovat liian pienet, ohjelmassa haastateltu Jyväskylän valinnanvapauskokeilun projektipäällikkö Riitta Pylvänen toteaa, että ne perustuvat toteutuneisiin kustannuksiin ja niillä on vastakin tultava toimeen.

Hän huomauttaa, että korvausmäärät on laskettu alueellisesti kunkin alueen väestön ja palvelujen käytön perusteella.

Jyväskylän kokeilussa valinnanvapautta käyttivät joidenkin arvelujen mukaan erityisesti ne, jotka olivat odottaneet pitkään lääkärille pääsyä. Kysyntäpatoutuman purkamisen arvellaan nostaneen kustannuksia. Sekä Kekomäki että Pylvänen arvelevat, että patouman purkaminen johtaa tilanteen tasoittumiseen jossain määrin ajan myötä.

Pylvänen kuitenkin huomauttaa, että kokeilussa valinnanvapautta käytti myös sellaisia ihmisiä, jotka eivät kuitenkaan ole palveluja käyttäneet.

Pylväsen mukaan palaute kokeilusta on ollut pääosin positiivista. Kritiikkiäkin on tosin tullut, ja noin 200 ihmistä on palannut julkisten palvelujen asiakkaiksi.

Pylvänen katsoo Ylen haastattelussa, että Pihlajalinnan vetäytyminen ei ole takaisku vaan yksi sen tulos.

Asiantuntijoille pullakahvit

Kekomäen mukaan perussyy koko terveydenhuollon ongelmiin on perusterveydenhuollon liian pienet resurssit.

Kekomäen mukaan Suomen perusterveydenhuollosta puuttuu tuhat lääkäriä. Sen aukon täyttäminen maksaa hänen mukaansa sata miljoonaa euroa.

Tämä aukko olisi täytetty kokeiluun käytetyillä rahoilla, hän heittää Ylen haastattelussa.

Kekomäki on ollut asiantuntijana sote-uudistuksen valmistelussa. Hän antaa haastattelussa melko surkean kuvan kokemuksistaan.

– Se oli kahvin juontia ja kampaviinereitä. Kuunneltiin jotain esityksiä ja sitten sanottiin, että voitte lähteä.

Haastattelu on tulossa kuunneltavaksi Ylen sivulla myöhemmin perjantaina.

Eero Karisto
Eero Karisto
eero.karisto@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*