Kemin kaupunginjohtaja kritisoi kovin sanoin sairaalaverkkoesityksen prosessia: "Tällä ei ole mitään tekemistä parannusten kanssa"
Länsi-Pohjan keskussairaala on sijaintinsa vuoksi tärkeä myös kansalliselle turvallisuudelle, muistuttavat lappilaiset kunnat. Kuva: Kemin kaupunki
Kemin kaupunginjohtaja Matti Ruotsalainen löytää useita kritiikin kohteita prosessista, jolla sairaalaverkkoa ja päivystyksiä muuttavaa lakiesitystä on valmisteltu.
Ruotsalaisen mukaan uudistuksen maalitolpat ovat siirtyneet matkan varrella ja varsinainen pääasia eli kansalaisten palvelut on unohdettu.
Kemiä uudistus koskettaa mm. siten, että mikäli hallituksen esitys toteutuu ehdotetun mukaisesti, raskas ja vaativin, ympärivuorokautista leikkaussalivalmiutta ja erikoisalakohtaista (varallaolo-) päivystystä edellyttävä leikkaustoiminta siirtyisi Länsi-Pohjan keskussairaalasta Lapin keskussairaalaan. Ruotsalaisen mukaan tässä ei ole kuitenkaan huomioitu, että väestö tutkitusti hakeutuisi hakemaan palvelut Pohjois-Pohjanmaan suunnalta, mikä heikentäisi oleellisesti fyysisesti Suomen suurimman hyvinvointialueen toimintaedellytyksiä.
Kaksituhatta toimenpidettä siirtyy
Lapin sairaanhoitopiiri on lausunnossaan lakiluonnokseen listannut toimenpiteet, jotka muutos siirtäisi Kemistä Länsi-Pohjan keskussairaalasta Rovaniemelle Lapin keskussairaalaan.
Toimenpiteet on laskettu vuosien 2021-2023 keskiarvoina. Niitä on yhteensä noin 2 000. Vastaavasti noin tuhat pienkirurgista toimenpidettä siirtyisi Rovaniemeltä Kemiin, jotta Rovaniemellä vapautuu leikkaussalikapasiteettia.
– Huolestuttavimman skenaarion perusteella vuosittain noin 2000 potilasta kulkee Kemistä Rovaniemelle ja 1000 potilasta Rovaniemeltä Kemiin ja tämä aiheuttaa tarpeettomia lisäkustannuksia sekä lisää riskiä tiedonsiirron ongelmiin, Lapin hyvinvointialueen lausunnossa todetaan.
– Leikkaukseen tulevien potilaiden hoidon keskeinen osa on poliklinikalla tapahtuva leikkaustarpeen arviointi sekä potilaan seuranta toimenpiteen jälkeen. Lapin keskussairaalan kirurgian poliklinikkatilat ovat jo nyt ahtaat ja kapasiteetti on liian pieni. Uusien toimenpidekokonaisuuksien siirtäminen LKS:aan edellyttäisi myös polikliinisten tilojen lisäämistä ja merkittäviä tilainvestointeja, hyvinvointialue muistuttaa.
Nyt lausuttavana olevan hallituksen esityksen ehdottamat muutokset Länsi-Pohjan keskussairaalan toimenpidevalikoimaan aiheuttaisivat noin 30 vuodeosastopaikan lisätarpeen Lapin keskussairaalassa, samanaikaisesti Länsi-Pohjan keskussairaalasta tyhjenisi kaksi vuodeosastoa, somaattisen erikoissairaanhoidon johtajan Anu Maksimovin kirjoittamassa lausunnossa todetaan.
– Tällä hetkellä Lapin keskussairaalassa ei soveltuvia tiloja ole vapaana, joten ehdotettu raskaamman kirurgian siirtyminen Rovaniemelle tarkoittaa yhden kirurgisen vuodeosaston lisäinvestointia (tilat, laitteet, henkilöstö). Tämä on ristiriidassa hallituksen esityksen kanssa, sillä esityksessä ei ehdoteta muutoksia, jotka edellyttäisivät kokonaisvuodeosastokapasiteetin pienentämistä toimintoja luovuttavissa sairaaloissa tai suoraan edellyttäisivät lisäkapasiteettia toimintoja vastaanottaviin sairaaloihin.
– Vuodeosastokuormituksen lisääntyminen sekä kirurgian päivystyskäyntien lisääntyminen Lapin keskussairaalassa nostaisi nykyisen kirurgian osastopäivystäjän aktiivityöajan osuutta (nyt noin 49%) siten, että päivystysrinki muuttuisi aktiivipäivystykseksi aiheuttaen noin 300 000 euron lisäkustannuksen vuosittain, lausunnossa todetaan.
”Ällistyttävää”
Kemin kaupunginjohtaja Matti Ruotsalaisen puheessa toistuu sana ”ällistyttävää”, kun hän kertaa valmistelun vaiheita Kemin kaupungin näkökulmasta.
– Jos tavoitteena oli parantaa ja tehostaa palveluita, näyttää pikemmin siltä, että palveluita aika rajusti heikennetään. Tällä ei ole mitään tekemistä parannusten kanssa.
Ruotsalainen sanoo, että prosessin aikana perusteita uudistukselle on muutettu sitä mukaa, kun on osoitettu, että peruste ei pidä paikkaansa.
– Ensin puhuttiin rahasta. Kun todettiin että tämä ei säästä mitään vaan lisää kustannuksia, siitä ei enää puhuttu vaan alettiin puhua henkilöstön riittävyydestä ja saatavuudesta. Sitten on todettu, että henkilöstöä riittää. Mutta toki henkilöstö reagoi, kun aletaan puhua että onko työpaikkaa vai ei, ihmiset äänestävät jaloillaan.
Hurjaa on Ruotsalaisen mukaan se, että valmistelu on tehty täysin vailla minkäänlaisia vaikutusarvioita.
– Tuntuu ällisyttävältä tavalta lähestyä tätä asiaa. Valitettavasti ei näytä, että valmisteluja olisi pohjattu tosiasioihin.
– Järjestely on sillä tavalla erikoinen, että halutaan tehostaa palveluita lopettamalla niitä ja aiheuttamalla vielä lisäkustannuksia. Tämä todella tuntuu nurinkuriselta tilanteelta.
– Puhutaan kuitenkin ihmisten palveluista, joista joissain tapauksissa on kyse elämästä ja kuolemasta. Sen takia tämäntyyppinen lkähestymistapaa on jotain todella poikkeuksellista suomalaisessa kuntakentässä.
Kaikki hyvinvointialueet eivät ole kritisoineet uudistusesitystä samalla vimmalla. Alueet, jotka ovat aiemmin toimineet yhtenäisenä sairaanhoitopiirinä ja hioneet toimintaansa valmiiksi, eivät koe esitystä samalla tavalla hankalaksi.
Ja Ruotsalainenkin myöntää, että nyt ajatuksena on tehdä järkevää rakenteellista uudistusta.
– On myös sanottu ääneen, että jos voidaan osoittaa, että kustannukset nousevat, sitten arvioidaan uudelleen. Mutta sen aika näyttää, onko se vain poliittista retoriikkaa.
– Mielenkiintoista on se, että jos näillä spekseillä mennään, tulokset ovat nähtävissä seuraavien eduskuntavaalien alla.
”Henkilöstötavoite ei toteudu”
Suomalaisen mukaan viime kuukausina on jo nähty, mitä epävarmuus työpaikan tulevaisuudesta voi saada aikaa alueella, jossa on aiemmin riittänyt sote-henkilöstöä.
– Ihmiset äänestävät jaloillaan.
Tämä tuodaan esiin myös hyvinvointialueen lausunnossa.
Nyt lausuttavana olevan esityksen toteutuessa henkilöstöön kohdistuvat vaikutukset Länsi-Pohjan keskussairaalassa olisivat seuraavat Lapin hyvinvointialueen mukaan:
Kirurgit 2 HTV
Anestesialääkärit 2 HTV
Leikkaussalihoitajat 30 HTV
Vuodeosastohoitajat 40 HTV
Tehohoitajat 10 HTV
Röntgenhoitajat 4 kpl
Vaikka työvoiman tarve mainituissa ammattiryhmissä lisääntyisi Lapin keskussairaalassa vastaavasti, tosiasiallisesti työssäkäyntialue ei osaavalla ammattihenkilöstöllä kata koko Lapin hyvinvointialuetta, lausunnossa todetaan.
– Jo nyt on merkkejä osaajien lähtemisestä pois Lapin hyvinvointialueelta, koska esitetty Länsi-Pohjan keskussairaalan toiminnan supistuminen huolettaa terveydenhuoltoalan ammattihenkilöstöä. Työmatkan pidetessä huomattavasti riski siirtyä muihin tehtäviin tai ulkomaille kasvaa. Todennäköisesti omaan asuinalueeseen vähemmän sitoutuneet nuoret muuttavat toisille hyvinvointialueille lisäten näin Lapin hyvinvointialueen muuttotappiota ja työvoimapulaa entisestään.
– Osaajapulaan ehdotettu muutos leikkaustoiminnassa ei tuo helpotusta vaan päinvastoin: toimenpidevalikoiman kaventuessa esimerkiksi kirurgit hakeutuvat toisiin sairaaloihin, joissa edelleen voi ylläpitää omaa ammattitaitoa esimerkiksi tekonivelkirurgiassa, lausunnossa todetaan.
Lapin hyvinvointialue muistuttaa lausunnossaan, että hallituksen yhtenä keskeisenä tavoitteena on osaajien saatavuuden parantaminen.
– Lapin hyvinvointialueella tämä ei ainakaan alkuvaiheessa toteudu. Lääkärien saatavuus Kemissä huononee (mm. anestesialääkärit, kirurgit, eri alojen erikoistuvat lääkärit). Samoin Rovaniemellä on nähtävissä jo nyt haasteita sekä hoitohenkilökunnan rekrytoinnin, että myös lääkärien saatavuuden suhteen.
– Tulevaisuuteen kohdistuvan epävarmuuden vuoksi Länsi-Pohjan keskussairaalasta on jo hakeutunut terveydenhuollon ammattihenkilöitä töihin muihin Pohjoismaihin, joten henkilöstöresurssien vapautuminen Länsi-Pohjasta ei ole vahvistanut hyvinvointialueen henkilöstöresurssia, päinvastoin. Ehdotettujen muutosten myötä myös ensihoitopalveluun tarvitaan merkittävästi lisätyövoimaa.
”Viimeiseen asti dialogia”
Matti Ruotsalaisen mukaan Kemissä pyrkimyksenä on vaikuttaa esityksen valmisteluun niin pitkään kuin mahdollista.
– Sellaisia valmisteluja tai esityksiä joita tehdään, jotka ei vastaa tavoitteita tosiasiassa, jos niitä härkäpäisesti viedään eteenpäin piittaamatta vaikutuksista, se on niin uudenlaista ajattelua että sitä ei minun aikanani ole ollut.
– Meidän on käytävä viimeiseen asti dialogia sen osalta, jossa tämä järjettömyys vallitsee.
– Kyse ei ole siitä, joutuuko joku jonottamaan siellä tai täällä, vaan siitä, saako ihminen palvelua asioissa, joissa voi olla henki kyseessä. Silloin minusta ollaan aikamoisten asioiden kanssa tekemisissä.
– Se on syy, miksi olemme olleet niin pirun tiukkoja ja aiomme olla loppuun asti tämän asian kanssa. Kyllä tässä jonkinmoinen roti pitää olla.
– Emme missään tapauksessa vastusta säästöjä, vaan sitä, että ihmisiltä viedään palvelut.
Ruotsalainen nostaa vielä yhden näkökulman, jota hänen mukaansa ei ole juuri keskusteluissa nostettu.
– Uskoisin, että Puolustusvoimillakin saattaa olla jonkinlainen kiinnostus tämän alueen palvelutuotantoa kohtaa johtuen siitä, että jos katsotaan karttaa, niin pohjoisen Naton alueena tämän nykyisen olemassa olevan sairaalan osalta on yhtä pitkä matka aika pitkälle koko pohjoiskalottia.
Kansallinen turvallisuus
Myös muiden alueen kuntien lausunnoissa kiinnitetään huomiota kansalliseen turvallisuuteen.
Tervolan kunnan lausunossa muistutetaan, että kahden maakuntakeskuksen ja keskussairaalan hyvinvointialueessa tulee ottaa huomioon alueen erityispiirteet ja väestömäärä, kausiasukkaat, puolustusvoimien yksiköt ja poliisin tehtävät.
– Rajan läheisyys tuo tähän kokonaisuuteen myös omat erityispiirteensä samoin kuin keskeisenä rautatie- ja maantieliikenteen solmukohtana oleminen. Jos hallituksen lakiesityksen lähtökohta on vähentää hyvinvointialueiden määrää, tulee lakiesityksessä mahdollistaa myös jatkossa uusien, nykyistä maantieteellisesti laajempien, hyvinvointialueiden osalta useamman keskussairaalan monierikoisalaisen yhteispäivystyksen ylläpidon. Tässä esitetyssä muodossa lakiesitys ei sitä mahdollista.
– Tervolan kunta esittää, että monialaisen ympärivuorokautisen yhteispäivystyksen perusteiden osalta lainsäädäntöä täydennetään kielellisten ja etäisyyteen perustuvien perusteiden rinnalle tulevalla uudella perusteella: kansallinen turvallisuus ja varautuminen. Tähän perustuen hyvinvointialue, jolla on merkityksellinen asema varautumisen ja valmiustilan ylläpidon tukemisessa, voi lakiin kirjattavan perusteen mukaisesti päättää yöaikaisen päivystyksen järjestämistavan alueella.
– Tervolan kunnan näkemyksen mukaan mittava ja kaikkiin kansalaisiin vaikuttava uudistushanke nykymuodossaan tulee keskeyttää ja aloittaa lainsäädäntöuudistus uudelleen parlamentaarisen valmistelun kautta, lausunnossa todetaan.
Tervolan kunnan lausunnot on kirjoittanut kunnanjohtaja Mika Simoska. Myös hän on kiinnittänyt huomiota vaikutusarvioiden puutteellisuuteen ja virheellisyyteen.
– Vaikutusten arviointi sisältää myös virheellisiä päätelmiä terveystaloustieteellisesti, kuten: ”Kapasiteetin käyttöaste ja oletettu kaksinkertaisen tuntikustannuksen perusteella yöaikaisen päivystyskäynnin voidaan katsoa olevan kustannukseltaan jopa noin kymmenkertainen suhteessa päiväaikaiseen käyntiin.” Kiinteistö- ja laitekustannuksia ei saada poistettua, vaikka yöajaksi toiminta suljettaisiin. Sulkeminen aiheuttaa tilojen ja laitteiden käyttöasteen alenemista ja lisätilatarpeita päiväaikaan. Lisäksi käyttöaste tulee suhteuttaa yöaikaiseen henkilöstömäärään eikä päiväaikaiseen kapasiteettiin, lausunnossa muistutetaan.
Lisäksi Tervolan lausunnossa todetaan, että ”esityksen 30% siirtyvien kustannusten säästöpotentiaalin perustelut jäävät puuttumaan”.
– Lapin hyvinvointialueella esitetyt muutokset sairaalaverkon osalta eivät aiheuta minkäänlaisia kustannussäästöjä vaan pelkästään lisäinvestointitarpeita. Pelkästään ensihoitoyksiköiden osalta noin puolet kansallisesta kustannuksen lisäyksestä olisi kohdentumassa Lappiin (vähintään kolme uutta ensihoidon yksikköä).
Hyvinvointialueita yhteen?
Tervolan kunnan lausunnossa ennakoidaan myös lakiesityksen toteutumisen vaikutusta hyvinvointialueiden tulevaisuuteen.
Lapissa lakiesityksen arvioidaan johtavan alueiden yhdistämisiin.
– Lakiesitys, jossa todetaan, että hyvinvointialueella voi olla vain yksi yliopistollinen keskussairaala tai keskussairaala, jossa toteutetaan monierikoisalasta ympärivuorokautista päivystystä määrätyssä paikassa, johtaa mahdottomaan tilanteeseen, jos hyvinvointialueita yhdistetään arviointimenettelyn jälkeen, Tervolan kunnan lausunnossa todetaan.
– Lakiesitys tällaisenaan myös johtaa nopealla aikataululla Lapin hyvinvointialueen hajoamiseen ja hyvinvointialueiden epätarkoituksenmukaiseen yhdistymiseen, joka lisää nopeasti voimassa olevan lainsäädännön vuoksi vain valtion menojen lisääntymiseen, mm palkkojen yhdenmukaistamisen ja matkakulujen vuoksi.
Sama todetaan Tornion kaupungin lausunnossa. Tornio muistuttaa, että Lapin hyvinvointialueella nykylain puitteissa on mahdollisuus itse päättää palveluiden järjestämisestä kahdessa keskussairaalassa sekä keskussairaaloiden välisestä yhteistyöstä.
– Tämä lakiesitys vie hyvinvointialueelta päätäntävaltaa, ei edistä kustannusten hillintää, jota hyvinvointialue on omilla päätöksillään työnjaosta (olemassa olevien leikkaussalien optimoitu käyttö, henkilöstön saatavuus ja osaamisen hyödyntäminen) laskenut kustannustehokkaimmaksi tavaksi tuottaa palvelut hyvinvointialueella.
– Jos monierityisalainen ympärivuorokautinen päivystys ja raskaan kirurgian palvelut Länsi-Pohjasta lakkaavat lakiesityksen mukaisesti, erikoissairaanhoidon potilasvirrat suuntautuvat Rovaniemen sijasta Oulun yliopistolliseen sairaalaan. Tämä vaarantaa Lapin keskussairaalan kannattavuuden ja siten olemassaolon ja johtaa siihen, että Lapin hyvinvointialue joutuu lopettamaan toimintansa itsenäisinä hyvinvointialueena viimeistään 1.1.2030, Tornion lausunnossa arvioidaan.
Aiemmin aiheesta:
