Keski-Pohjanmaan Ylikarjula: Jatkamme sote-yhtymän valmistelua
Keski-Pohjanmaan maakuntajohtaja Jukka Ylikarjula suhtautuu rauhallisesti arvuutteluun, että Keski-Pohjanmaa on yksi niistä kolmesta itsehallintoalueesta, jotka jäävät vaille sote-palvelujen järjestämisoikeutta.
– Emme ole luovuttaneet, sillä Kokkolan sairaala palvelee tuplasti virallista
maakuntaa suurempaa väestömäärää ja aluetta, Ylikarjula sanoo.
Ylikarjulan mielestä hallituksen sote-ratkaisu oli kokonaisuutena Keski-Pohjanmaan kannalta hyvä asia.
– Vuosien epävarmuus maakunnan tulevaisuudesta selkiintyy. Keski-Pohjanmaan sote-integraatiota ja sote-yhtymän perustamista voidaan jatkaa, vaikka lopullista alueratkaisua vielä odotammekin.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Ylikarjula pitää ratkaisua kansallisesti hyvänä muun muassa aluevaalien takia.
– Mutta edessä on iso työurakka. Hallituksen lausuntopyyntöä odotellaan. Maakuntaliitot odottavat nyt tietoa roolistansa itsehallintoalueen valmistelussa. Kuitenkin jo nyt maakuntajohtajat, Ely-johtajat, pelastusjohtajat ja sairaanhoitopiirien johtajat ovat käyneet keskinäisiä pohdintoja valmistelutyön aloittamisesta.
Järjestelyt käyntiin jo 2017 alussa
Itsehallintoalueiden hallinnon osalta henkilöstön, omaisuuden ja johtamisen järjestelyt tulisi Ylikarjulan mielestä aloittaa jo vuoden 2017 alussa.
– Rahoituksen osalta haasteellisinta on sote, mutta kuntaperusteisuuden
poistuessa myös pelastuslaitoksen ja nykyisten maakuntaliittojen rahoitus mietityttää.
Hieman kärjistäen kysynkin, että kuka taho maksaa jatkossa nykyisten maakuntaliittojen
noin 54 miljoonan euron vuosittaiset jäsenkuntaosuudet, eivät ainakaan kunnat?
Maakuntajohtaja pohtii, että itsehallintoalueiden kesken tarvitaan vahvaa yhteistoimintaa myös tulevaisuudessakin niin naapureiden kuin suuralueiden kesken.
– Entä itsehallintoalueiden valtakunnallinen yhteistyö ja edunvalvonta? Pitäisikö perustaa Alueiden liitto Kuntaliiton jäsenyyden tilalle? Lapin kollega jo ehdottikin Rovaniemeä sijoituspaikaksi.
– Olennaista on saada valmistelu nopeasti käyntiin. Hallinto- ja ICT-ratkaisut sekä
neuvottelut kuntien ja valtion edustajien kanssa vievät aikaa, ja nykyistä
hallintoa joudutaan varmasti supistamaan palvelujen rahoittamiseksi, Ylikarjula sanoo.
Kuntalehti:
”Ylikarjula pitää ratkaisua kansallisesti hyvänä muun muassa aluevaalien takia.”
Perustuslain tarkoittama kansanvaltaisuus ja yksilön oikeus vaikuttaa omiin sosiaali- ja terveyspalveluihin toteutuu sekä omassa kunnassa että omassa aluekunnassa, joita on Manner-Suomessa 18.
On tärkeää, että perustuslaillisesti itsehallinnolliset asukkaat ovat itsemääräämisvaltaisia sekä omassa kunnassa että lähialueella: äänestysprosentti pysyy hyvänä.
Yhtään aluetta ei voi syrjiä:
Perustuslakivaluokunta turvaa kaikille 18 asukkaitten lähialueelle perustuslain tarkoittaman itsehallinnon.
Elinkeinopoliittisesti on yrittäjille, ja varmasti myös Elinkeinoelämän keskusliitolle tärkeää, että jokaisella 18 aluekunnalla oma 24/7 päivystävä keskyssairaala.