Myös Keusotessa joudutaan laskemaan euroja ja suunnittelemaan palveluja uusiksi. (Kuva: Pixabay)

Viime vuonna toimintansa aloittanut Keski-Uudenmaan sote -kuntayhtymä (Keusote) käynnistää palveluverkko-ohjelman, joka ulottuu vuoteen 2030 ja jonka tavoitteena on turvata alueen asukkaiden sote-palvelujen laatu ja saatavuus, hillitä kustannuksia ja luoda näkymä tulevaisuuden palvelujen verkostosta.

Kustannusten hillintä on välttämätöntä, koska Keusoten arvion mukaan palvelujen kysyntä kasvaa seuraavan kymmenen vuoden aikana merkittävästi erityisesti väestön ikääntymisen takia.

Kuntayhtymässä arvioidaan, että nykymallilla kysynnän kasvu terveysasemapalveluissa palvelusta riippuen on 10–30 prosenttia ja ikääntyneiden palveluissa 30–80 prosenttia.

Samanaikaisesti kuntien taloudellinen kantokyky ei kestä nykyistä kustannuskehitystä.

Mikäli kuntayhtymässä jatkettaisiin nykyisen tasoisilla menojen perusuralla ja omistajakuntien veroprosenteilla, Keusoten nettomenojen ja kuntien maksukyvyn välien vaje olisi vuonna 2024 noin 180–190 miljoonaa euroa.

40 miljoonan euron tuottavuusohjelma

Keusote käynnistää myös tuottavuusohjelman, jolla tavoitellaan kustannusten kasvun hillintää 40 miljoonan euron edestä vuosina 2020-2022. Suuri osa tuottavuusohjelman toimenpiteistä linkittyy suoraan palveluverkon uudistamiseen.

Tuottavuusohjelmassa on lähes 30 eri hanketta, jotka ovat tuottavuutta lisääviä tai palvelurakennetta uudistavia, kertoo Keusoten johtaja Pirjo Laitinen-Parkkonen Kuntalehdelle.

– Palvelujen verkostoa muovataan lisäämällä sähköisiä palveluja ja käyttämällä tiloja tehokkaasti. Keskitetty asiakasohjaus ja ikäihmisten asumiseen liittyvien palvelujen monipuolistaminen ovat keskeisimpiä kehittämiskohteita.

– Tuottavuusohjelma sisältää myös yhteishankkeita HUS Hyvinkään sairaanhoitoalueen kanssa tavoitteena alentaa sekä Keusoten että sairaanhoitoalueen kustannuksia, eli meillä on yhteinen tuottavuusohjelma näiltä osin.

Sähköisten palvelujen kehittämisen varaan lasketaan paljon valtakunnallisessa sote-uudistuksessa, niin myös Keusoten palveluverkkosuunnitelmassa. Tavoitteena on, että vuonna 2030 valtaosa terveysasemapalvelujen vastaanottoasioinnista tapahtuu asiakkaan kotisohvalla ja perhepalveluissakin suuri osa asioinnista on tarkoitus tapahtua etänä sähköisten palvelujen kautta. Toisaalta paljon palveluita tarvitsevien on tarkoitus saada palvelut yhdeltä luukulta nykyistä kattavammin.

Erikoissairaanhoidon menot ylittyivät

Keusoteen kuuluvat Hyvinkää, Järvenpää, Nurmijärvi, Tuusula, Mäntsälä ja Pornainen. Alueella asuu noin 200 000 ihmistä. Alueella on tehty pitkään yhteistyötä ja alueellista sote-mallia alettiin rakentaa vuonna 2015. Kuntayhtymän perustamisesta päätettiin 2017, ja vuosi 2019 oli Keusoten ensimmäinen toimintavuosi.

Keusotessa uskotaan, että kuntayhtymällä on alueellisesti organisoituna mahdollisuudet selvitä nykyistä merkittävästi haastavammasta tilanteesta yksittäisiä kuntia paremmin.

-Palvelujen verkoston muutokset ja uudet palvelutuotantomallit osaltaan mahdollistavat henkilöstön riittävyyden myös tulevaisuudessa, palveluiden kasvavaan kysyntään vastaamisen nykyresursseilla, palvelujen saatavuuden ja laadun hyvän tason ja palvelutuotannon kustannuskasvun hillinnän ja tarvittavat toimet kustannuskehityksen taittamiseksi, palveluverkon uudistamista taustoitetaan kuntayhtymän verkkosivuilla.

Keusote oli mukana Kuntaliiton vastikään julkaisemassa selvityksessä, jossa tarkasteltiin keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia vuonna 2019.

Keusoten ensimmäisen toimintavuoden talousarvio perustui omistajakunnissa laadittuihin talousarvioihin ja palvelutarpeen arvioihin.

– Omassa toiminnassa ylityksiä aiheutui palvelutarpeen kasvusta, erityisesti lastensuojelumenot ja vanhusten asumispalvelujen ostot aiheuttivat lisäkustannuksia, Pirjo Laitinen-Parkkonen kertoo.

– Suurin ylitys aiheutui kuitenkin erikoissairaanhoidosta, jossa toteutuma oli alkuperäistä talousarviota lähes 30 miljoonaa euroa suurempi.  Ylitykset aiheutuivat lisääntyneestä palvelujen käytöstä sekä hintojen noususta.

Kova vuosi 2020

Marinin hallituksen sote-uudistuksen alustavien rahoituslinjausten mukaan Keski-Uudenmaan rahoitus heikkenee 150 euroa per asukas vuoteen 2029.

– Tämä edellyttää kustannustason alentamista edelleen, Pirjo Laitinen-Parkkonen kertoo.

Kuluvan vuoden taloudellista haastetta hän luonnehtii kovaksi.

– Koronaepidemia yhdistettynä omistajakuntien heikentyneeseen taloustilanteeseen, erikoissairaanhoidon lisääntyneet kustannukset sekä koronasta aiheutuva hoitovelka tuovat vielä lisähaastetta tuottavuusohjelman eteenpäinviemisen lisäksi.

Miettinen Ville
Miettinen Ville
ville.miettinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*