"Kodit sulkeutuvat nyt myös ammattilaisilta" – Päijät-Häme avasi chatin lasten ja nuorten vanhemmille
Perhe- ja sosiaalipalvelujen käyttö on vähentynyt, kun osa asiakkaista peruu aikojaan koronavirusepidemian takia. (Kuva: Ville Miettinen)
Koronavirus on muuttanut monen perheen arkea, kun koulut ovat kiinni, suuri osa harrastuksia tauolla ja kaverien näkeminen vähentynyt. Uusi tilanne aiheuttaa käytännön pulmien lisäksi huolta siitä, miten haavoittuvammassa asemassa olevat perheet pärjäävät.
Helpottaakseen tilannetta Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä aikaisti lasten ja nuorten vanhemmille suunnatun tuki-chatin käyttöönottoa. En jaksa -chat aukesi maanantaina 30. huhtikuuta. Se on auki arkisin, viikonpäivästä riippuen joko aamu- tai iltapäivällä.
Vanhemmat saavat chatissa keskusteluapua esimerkiksi kasvatukseen, koronahuoliin, parisuhteeseen, lasten käytökseen ja omaan jaksamiseen liittyvissä kysymyksissä. Huoliin vastaajat ovat hyvinvointiyhtymässä työskenteleviä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia.
Hyvinvointiyhtymän perhe- ja sosiaalipalvelujen toimialajohtajan Mika Forsbergin mukaan arjen sujuvuuden näkökulmat ovat nyt keskeisiä, kun monen perheen rutiinit menivät uusiksi.
– Toivomme yhteydenottoja ihan arkisista asioista, jotta vanhemmat eivät jäisi vatvomaan huolia yksin.
Kodit sulkeutuvat myös ammattilaisilta
En jaksa -chatin tarkoituksena on sekä ennaltaehkäistä ongelmien syntymistä perheissä että ohjata tukea tarvitsevat perheet varhaisessa vaiheessa avun piiriin. Tällä hetkellä koronavirus näkyy Päijät-Hämeessä myös perhe- ja sosiaalipalvelujen vähentyneenä käyttönä, kun osa asiakkaista peruu aikojaan.
Forsbergin mukaan palvelujärjestelmältä vaaditaan nyt erityistä herkkyyttä, jotta se pystyy vastaamaan palveluista pois jääneiden perheiden tarpeisiin. On tärkeää käydä keskusteluja perheiden kanssa ja seurata, miten tilanne kehittyy.
– Eihän siellä turhaan niitä palveluja ole ollut. Kodit sulkeutuvat nyt myös ammattilaisilta ja perheiltä voi jäädä saamatta tarvittava tuki. Ajan myötä näemme tuottaako tämä jatkossa aiempaa suurempia palvelutarpeita. Palvelujärjestelmän on myös syytä miettiä ennakoivasti keinoja palvelutarpeiden kasvun välttämiseksi.
Poikkeustila aiheuttaa perheille monenlaisia pieniä ja suuria vaikeuksia. Osassa perheistä kukaan ei voi työskennellä kotoa käsin, jolloin melko pienetkin lapset joutuvat ottamaan vastuuta ruokailuista. Yksi keskeinen huoli on päihteiden käyttö.
– Se ei ole missään nimessä vähenemään päin. Päihteiden kanssa käsi kädessä kulkevat usein myös muut ongelmat, kuten lähisuhde- ja perheväkivalta. Turvakodit onkin syytä pitää auki tässä tilanteessa.
Lisäksi Forsbergin mukaan tarvitaan ennaltaehkäiseviä palveluja ja uusia keinoja palvelujen tuottamiseen poikkeustilanteessa.
Myös Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän toimitusjohtaja Marina Erhola on tuonut esiin lastensuojelun huolen haavoittuvien perheiden tilanteesta. Erhola kertoi Twitter-tilillään, että väestön ja henkilöstön psykososiaalista tukea lisätään.
Päijät-Häme 30.03.
Positiivisia 28, sairaalassa 7 joista teholla 3. Keskussairaalalla hyvin rauhallista nyt. Lastensuojelun puolella huolta haavoittuvien perheiden tilanteesta jossakin määrin. Lisätään väestön ja henkilöstön psykososiaalista tukea. https://t.co/yGJ7BWoFQD— Marina Erhola (@marina_erhola) March 30, 2020
Tukea on tarjolla
Mika Forsbergin mukaan kuntien työtä sosiaalisen hyvinvoinnin tueksi ei voi kyllin korostaa. Hyvinvointiyhtymä vastaa alueen sosiaalipalveluista, mutta kunnat ovat kehittäneet useita ratkaisuja poikkeusoloista perheille koituviin käytännön pulmiin.
Esimerkiksi mahdollisuus kouluruokaan on säilytetty sitä tarvitseville lapsille ja nuorille koulujen kiinniolosta huolimatta. Lisäksi kunnat koordinoivat ja organisoivat asiointipalveluja. Asiointipalvelun kautta niin ikäihmisten kuin tukea tarvitsevien perheidenkin on mahdollisuus saada apua kaupassa ja apteekissa käyntiin.
Myös monet hyvinvointiyhtymän tuottamat arjen sosiaalipalvelut toimivat poikkeustilasta huolimatta. Lahdessa nuorisopalveluiden etsivä työ jalkautuu yhä kaupungille nuorten tueksi. Ulkona liikkuvien nuorten kohtaaminen mahdollistaa myös keskustelun viruksen leviämisestä ja ennaltaehkäisyn tärkeydestä.
– Aina sääntöjä ei rikota tietoisesti, vaan välillä tarvittava tieto puuttuu, Forsberg sanoo.
Jalkautumisen ohella nuorisotyötä tehdään myös digitaalisesti. Lapsille ja nuorille on Päijät-Hämeessä oma Onks tää normaalia? -chatti.
Lapsille ja nuorille ja vanhemmille suunnattujen chattien lisäksi hyvinvointiyhtymä on kehittänyt nettisivujaan niin, että korona-ahdistukseen liittyvää tietoa ja tukipalveluja on kerätty samaan paikkaan.
