Kokoomus haluaa kunnat soten pohjaksi – ohjausta tarvitaan mutta siitä ei ole linjauksia
Kuva: Ville MIettinen
Vielä muutama viikko sitten kunnilta sote-vastuuta vievää maakuntamallia kannattanut kokoomus haluaa tulevalla hallituskaudella sote-uudistuksen, joka rakentuu kuntien vapaaehtoisen omatoimisuuden varaan.
Sote-malliaan seuraavalle hallituskaudelle esitellyt kokoomus toisti keskiviikkona tiedotustilaisuudessa useiden johtohahmojensa suulla, että kokoomus on kuntapuolue ja uskoo kuntiin.
Sipilän hallituksessa maakuntamallin kannattajaksi ajautunut kokoomus arvostelee jyrkin sanoin maakuntahallintoon perustuvaa mallia, jollaista mm. keskusta esitteli viime viikolla, ylimääräisenä ja tarpeettomana hallinnon tasona ylimääräisine verojärjestelmineen.
– Emme todellakaan usko, että uusi hallinnon taso ratkoo näitä ongelmia, kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo sanoi ja viittasi sosiaali- ja terveydenhuollon suuriin haasteisiin: jonot lääkärille ovat liian pitkiä, palvelujen tarve kasva, kuntakenttä nykyisellään on järjestäjänä liian heikko.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
– Me ei tarvita uutta verotuksen tasoa. Ei tarvitse luoda uutta hallintoa, koska on olemassa kunnat ja kaupungit. Kaupungit ovat valmiita lähtemään liikkeelle.
Kokoomuksen ideana on, että kunta voisi siirtää järjestämisvastuun omalle yhteistyöalueelleen, joka sekä järjestää että tuottaa palveluja, jotka rahoitettaisiin esimerkiksi kapitaatioperusteella.
Kunnat voisivat vapaaehtoisuuden pohjalta luoda erilaisia ja erikokoisia yhteistoiminta-alueita, mikäli ne katsovat että omat hartiat eivät riitä.
Vahva usko vapaaehtoisuuteen johtuu siitä, että jos järjestäjäorganisaatioita luodaan pakolla, on myös luotava ylimääräinen hallinnon taso vaaleineen ja verotusjärjestelmineen, kokoomus muistuttaa.
Järjestäjien kokoa ohjailisi valtion ja lainsäädännön taholta tuleva ohjaus, mutta Orpo oli haluton antamaan järjestäjän koosta, kriteereistä tai ohjauskeinoista mitään täsmällisiä esimerkkejä.
– Voi olla että jonnekin syntyy maakunnan kokoinen sote. Emme halua yrittää työntää yhtä mallia koko maahan. On aivan selvä, että se mitä tarvitaan Helsingissä on aivan eri asia kuin mitä tarvitaan vaikkapa Kainuussa tai Etelä-Karjalassa.
Kokoomuksen mukaan pakolla ei liitetä ketään mihinkään alueeseen, mutta toisaalta on ohjattava kuntia niin, että yhtäkään ei hylätä tai jätetä yksin.
– Kuntaliitoksia syntyy, jos on syntyäkseen, Orpo sanoo.
– Kunnat tietävät, että vahvemmat järjestäjät pitää olla. Tarvitaan myös vahvaa ohjausta ja kannusteita. Vahva ohjaus voi olla sitä, että edellytetään hakeutumista isompiin kokonaisuuksiin, Orpo sanoi, mutta korjasi sitten, että edellyttäminen voi olla turhan kova sana.
– Täytyy ohjata ja kannustaa. Voi olla myös taloudellisia kannusteita, jotka tulee kyseeseen.
Orpo myös sanoi, ettei vielä kannata lyädä malleja lukkoon yksityiskohtaisesti. Hän kiisti, että puolueen takki olisi kääntynyt, kun se vielä vähän aikaa sitten kannatti maakuntamallia, jota se nyt arvostelee jyrkästi.
– Ei tarvi kääntää mitään, siellä on kokoomuksen kuntatakki alla.
Kokoomuksen malli sai tuoreeltaan tyrmäävän vastaanoton niin ex-hallituskumppani keskustan kuin gallupanalyyseissa tulevaksi hallituskumppaniksi veikkaillun SDP:n taholta.
Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko, kesk., arvioi, että kokoomuksen malli ei anna vastausta kuntien pulmaan, jonka niiden kurjistuva taloustilanne asettaa. Saarikon mukaan ”nykytilaan jämähtäminen” tarkoittaisi veronkorotuksia suurimmassa osassa kuntia
– Erot kuntien ja vahvojen kaupunkien verotuksessa jatkaisivat kasvuaan ja epätasa-arvo suomalaisten välillä lisääntyisi.
– Kuntien osalta rivien välissä siintävät pakkoliitokset. Lisäksi Kokoomuksen ”malli” tarkoittaisi mitä todennäköisimmin lisää kuntayhtymiä ja muita hallintohimmeleitä entisten päälle, Saarikko sanoo tiedotteessa.
Saarikko myönsi hyväksi kokoomuksen esitykseen sisältyvän tavoitteen hoitotakuun kiristämisestä.
SDP:n kansanedustajan Sirpa Paateron mukaan ”ainoa konkretia” kokoomuksen mallissa on laajennettu palvelusetelin käyttö ja sitä kautta yksityisten palvelujen pakkokäyttö sote-palveluissa.
Muuten kokoomuksen mallissa on Paateron mukaan korusanojen tuntua, ja konkretia puuttuu.
– Puhutaan esimerkiksi kuntien vapaaehtoisista kuntayhtymistä kertomatta, miten tätä kautta saataisiin korjattua sote-palveluiden ongelmat koko maan kattavasti. Kokoomuksen sote-ajattelu näyttääkin olevan lähinnä käsien nostamista pystyyn ideoiden puutteessa ja sen toivomista, että joku muu ratkoisi valtiovallan puolesta soten järjestämisen, sanoo tiedotteessa Paatero, joka toimii myös Kuntaliiton hallituksen puheenjohtajana.
Suomessa on 46 pienkuntaa, joiden asukasluku on alle 2.000. On päivänselvää, että SoTe-palveluiden turvaamiseksi on lähdettävä Ihmisten palveluista ja niiden kehittämisestä. EI niinkuin nyt kaatuneessa SoTessa tehtiin: Hallinto ja niiden rakenteet olivat ykkösiä. Kunnat ovat lähellä ihmistä.
Keskusta ja SDP ajavat nyt koko maan maakuntapakkoa, kun muutama köyhä kunta ei suostu yhteistyöhön soteasioissa. Pakkoliitos on parempi ja halvempi vaihtoehto kuin koko maan maakuntapakko, ylimääräiset verotusoikeudet ja valedemokratia.