Kuva: Ville Miettinen
Uudenmaan kunnat haluavat kuntapohjaisen soten ja maakuntaan viisi perustason sote-aluetta.

Uudenmaan kuntien esittämä malli, jossa maakuntaan perustettaisiin viisi perustason sote-aluetta, ei toteuta perustuslain mukaista asukkaiden itsehallintoa, joka on maakunnan perusajatus, eikä takaa asukkaiden tasa-arvoa, kirjoittaa kunnallispolitiikan dosentti Silvo Kaasalainen Tampereen yliopistosta maanantain Helsingin Sanomissa.

Antti Rinteen, sd., hallitus käynnisti hallitusohjelman kirjauksen mukaisen selvityksen sote-uudistuksen erillisratkaisun mahdollisuuksista Uudellamaalla.

Jo keväällä Uudenmaan kaikki kunnat ja kuntayhtymä HUS esittivät, että Uudellemaalle tulisi tehdä kuntien vapaaehtoisuuteen pohjaava malli, jossa viisi perustason aluetta vastaisivat perustason palveluista ja HUS erikoissairaanhoidosta.

Kaasalaisen mukaan viiden alueen malli ”vaarantaa pienten kuntien talouden ja vaikeuttaa kustannustehokkaiden hoitoketjujen toteuttamista”.

Sote-alueista tulisi perustuslain mukaisia itsehallinnollisia alueita vain, jos useasta kunnasta muodostettaisiin uusi kunta tai maakunta ja säätämällä maakuntavero, Kaasalainen kirjoittaa. Hän pitää välttämättömänä, että kuntayhtymä on itsenäinen, mikäli organisaation halutaan toimivan tehokkaasti.

Hän pitää illuusiona ajatusta, että kuntayhtymiä ohjattaisiin kunnista käsin.

– Päätösvallan puuttumisen ohella ongelmia ovat jäsenkuntien lukumäärä ja tarvittavan tiedon puute. Kuntayhtymät ohjaavat enemmän jäsenkuntia kuin kunnat kuntayhtymiä, Kaasalainen kirjoittaa.

Omistajaohjaus on herättänyt keskustelua kunnissa muun muassa kuntayhtymiltä kunnille tulleiden merkittävien lisälaskujen vuoksi. Päijät-Hämeessä kunnat ovat kokeneet, että kuntayhtymän rahoittajien eli kuntien asema on jäänyt liian heikoksi, arvioi keväällä Hollolan kunnanjohtaja Päivi Rahkonen Kuntalehdelle.

Haastetta on tuottanut myös järjestämisoikeuden tulkinta ja toteutus. Jännitettä synnyttävät tulkinnat siitä, onko kuntayhtymä kokonaisuus vai onko se itsenäisten kuntien summa.

Silvo Kaasalainen muistuttaa, että kuntayhtymiltä puuttuu yhteinen johto, jollaisen toisi maakunta – ja samalla turvaisi asukkaiden tasa-arvoiset palvelut.

Kaasalainen kuvailee Uudenmaan kuntien ehdotusta ”itsetuhoiseksi ratkaisuksi” erityisesti pienten kuntien osalta.

– Ne joutuisivat maksamaan sekä aluekuntayhtymän että Husin laskut. Järjestelmä ei tasoittaisi eri kuntayhtymien välisiä eroja, vaan tähän tarkoitukseen tarvittaisiin uudenlainen valtionosuusjärjestelmä.

Silvo Kaasalaisen kirjoitus Helsingin Sanomissa

Miettinen Ville
Miettinen Ville
ville.miettinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*